Kc4 Suoritustapa

Opin­to­jak­so suo­ri­te­taan kir­joit­ta­mal­la op­pi­mis­päi­vä­kir­ja yk­si­lö­työ­nä sekä te­ke­mäl­lä pro­jek­ti­työ yk­si­lö-, pari- tai pien­ryh­mä­työ­nä. Pro­jek­ti­työs­sä opis­ke­li­ja to­teut­taa esi­mer­kik­si kou­lu­tus­suun­nit­te­li­jan tai pro­jek­ti­työn­te­ki­jän haas­tat­te­lun jos­sa­kin kou­lu­tus- tai työ­or­ga­ni­saa­ti­os­sa tai or­ga­ni­saa­ti­os­sa, jos­sa on käyn­nis­sä kou­lu­tuk­sen ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vä han­ke tai pro­jek­ti. Haas­tat­te­lu teh­dään vie­rai­le­mal­la va­li­tus­sa or­ga­ni­saa­ti­os­sa, mut­ta ell­ei se ole mah­dol­lis­ta niin pu­he­lin­haas­tat­te­lu­kin käy sii­nä ta­pauk­ses­sa. Opis­ke­li­ja esit­tää pro­jek­ti­työn­sä opinto- tai verk­ko­ryh­mäs­sä. Ell­et pys­ty osal­lis­tu­maan opin­to­ryh­mä- tai verk­ko­työs­ken­te­lyyn, voit teh­dä kor­vaa­van kir­jal­li­sen teh­tä­vän, jon­ka ohje tu­lee Moodleen.

Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan ar­vi­oi suun­nit­te­li­ja Mia Stening nu­mee­ri­ses­ti as­tei­kol­la 1–5 ja li­säk­si teh­tä­väs­tä an­ne­taan ly­hyt kir­jal­li­nen pa­lau­te. Pro­jek­ti­työ ar­vi­oi­daan as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty–täy­den­net­tä­vä.

Oppimispäiväkirja

Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan ta­voit­tee­na on opin­to­jak­son kes­keis­ten asia­si­säl­tö­jen ana­ly­soin­ti moni­puo­li­ses­ti oman op­pi­mi­sen näkö­kul­mas­ta. Op­pi­mis­päi­vä­kir­jas­sa kä­si­tel­lään verk­ko­lu­en­to­jen ja läh­de­kir­jal­li­suu­den kes­kei­siä si­säl­tö­jä, joi­ta voi pei­la­ta pro­jek­ti­työs­ken­te­lyn ko­ke­muk­siin. Op­pi­mis­päi­vä­kir­jal­ta edel­ly­te­tään asi­oi­den kä­sit­te­lyä te­o­reet­ti­sel­la ta­sol­la läh­de­kir­jal­li­suut­ta hyö­dyn­tä­en sekä asi­oi­den ja op­pi­mis­ko­ke­mus­ten poh­din­taa pe­rus­te­lui­neen ja konk­ree­tein esi­mer­kein. Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan laa­juus on 10–12 si­vua. Läh­de­viit­teet tu­lee mer­ki­tä kir­jal­li­suut­ta  hyö­dyn­net­tä­es­sä sa­moin kuin es­seis­sä. Ar­vi­oi myös omaa op­pi­mis­ta­si ja on­nis­tu­mis­ta­si suh­tees­sa opin­to­jak­son ta­voit­tei­siin ja pe­rus­te­le ar­vi­oin­ti­si. Tuo siis konk­reet­ti­ses­ti esil­le op­pi­mis­päi­vä­kir­jas­sa­si, mi­ten olet ym­mär­tä­nyt eri asi­at, mitä olet op­pi­nut, mikä on jää­nyt epä­sel­väk­si ja mi­ten olet pyr­ki­nyt sel­vit­tä­mään epä­sel­väk­si jää­nei­tä asi­oi­ta. Ot­si­koi op­pi­mis­päi­vä­kir­ja sen si­säl­töä ku­vaa­val­la ot­si­kol­la.

Op­pi­mis­päi­vä­kir­ja on yksi vä­li­ne oman ref­lek­tii­vi­sen ajat­te­lun ja itse­ar­vi­oin­ti­tai­to­jen ke­hit­tä­mi­seen. Kir­joit­ta­mis­pro­ses­sin avul­la opis­kel­ta­va asia lii­te­tään laa­jem­paan asia­yh­tey­teen sekä kyt­ke­tään omia ko­ke­muk­sia ja aja­tuk­sia opis­kel­ta­vaan ai­nek­seen. Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan avul­la ra­ken­nat ak­tii­vi­ses­ti omaa kä­si­tys­tä­si opis­kel­ta­vis­ta asi­ois­ta ja opit ar­vi­oi­maan omaa op­pi­mis­ta­si. Se tu­kee tie­to­poh­jan ra­ken­ta­mis­ta ja koko­nais­ku­van muo­dos­ta­mis­ta. Hen­ki­lö­koh­tai­sen nä­ke­myk­sen muo­dos­ta­mi­nen aut­taa niin asi­oi­den muis­ta­mi­ses­sa kuin ym­mär­tä­mi­ses­sä­kin.

Kirjallisuus

Va­lit­se seu­raa­vas­ta kir­jal­li­suus­lis­tas­ta vä­hin­tään kol­me eri läh­det­tä op­pi­mis­päi­vä­kir­jan läh­teek­si. Vaih­to­eh­toi­ses­ti voit käyt­tää myös muu­ta ai­hee­seen so­pi­vaa kir­jal­li­suut­ta, kun­han se on tie­teel­lis­tä (tie­teel­li­siä kir­jo­ja/ra­port­te­ja tai tie­teel­li­ses­sä aika­kaus­leh­des­sä jul­kais­tu­ja ar­tik­ke­lei­ta).

Au­vi­nen, P., Hir­vo­nen, K., Dal Maso, R., Kallberg, K. & Putkuri, P. 2007.
Ope­tus­suun­ni­tel­ma am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lus­sa. Pohjois-Kar­ja­lan am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun
jul­kai­su­ja.

Caffarella, R. S. 2002. Planning programs for adult learners. A practical guide for educators,
trainers and staff developers. San Fran­cis­co: Jossey-Bass.

Campbell, H. 2012. ‘Planning ethics’ and rediscovering the idea of planning. Planning Theory 11(4) 379–399.

Campbell, H. 2012. Planning to Change the World: Between Knowledge and Action Lies Synthesis. Journal of Planning Education and Research 32(2), 135–146. (löy­tyy Moodle-alu­eel­ta)

Campbell, H., Tait, M. & Watkins, C. 2014. Is There Space for Better Planning in
a Neoliberal World? Implications for Planning Practice and Theory. Journal of Planning Education and Research, 34(1) 45–59.

Cervero, R. M. & Wilson, A. L. 2006. Working the Planning Table. Negotiating democratically for adult, continuing and workplace education. San Fran­cis­co: Jossey-Bass.

Christensen, K. S. 2015. Both Process and Outcome Essential to Planning. Journal of Planning Education and Research,January 27, 1– 11. (jul­kais­tu tois­tai­sek­si vain online-muo­dos­sa, löy­tyy esim. Goog­le Scholarin kaut­ta)

Heis­ka­nen, T., Lei­no­nen, M., Jär­ven­sivu, A. & Aho, S. (toim.) 2008. Koh­ti uut­ta työ­e­lä­mää. Tut­ki­muk­sen näkö­ala työ­e­lä­män ke­hi­tyk­seen. Tam­pe­re: Tam­pe­re University Press.

Huo­ta­ri, V. 2004. Hil­jai­nen tie­to kou­lu­tus­suun­nit­te­lus­sa. Kas­va­tus 35 (4), 420–434. (lu­et­ta­vis­sa Moodlealueella).

Kop­ra, P. 2004. Hy­vin suun­ni­tel­tu, ker­ral­la val­mis. Tu­run am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun täy­den­nys­kou­lu­tus- ja pal­ve­lu­kes­kuk­sen suun­nit­te­lun pro­ses­sit. Tu­run am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun ra­port­te­ja 28.

Len­non, M. 2015. Finding Purpose in Planning. Journal of Planning Education and Research 35(1), 63–75.

Levä­lah­ti, S. 2006. Kou­lu­tus­tar­jon­nan alue-en­na­koin­ti­yh­teis­työn nyky­tila ja ke­hit­tä­mis­tar­peet. Mo­nis­te 4/2006. Hel­sin­ki: Ope­tus­hal­li­tus.

Pe­lin, R. 2011. Pro­jek­ti­hal­lin­nan käsi­kir­ja. Hel­sin­ki: Pro­jek­ti­joh­ta­mi­nen Oy.

Ran­ta­la, K. & Sulkunen, P. (toim.) 2007. Pro­jek­ti­yh­teis­kun­nan kään­tö­puo­lia. Hel­sin­ki: Gau­de­a­mus.

Ris­sa­nen, T. 2002. Pro­jek­til­la tu­lok­seen. Pro­jek­tin suun­nit­te­lu, to­teu­tus, mo­ti­voin­ti ja seu­ran­ta. Jy­väs­kylä: Poh­jan­täh­ti.

Saik­ko­nen, S., Här­kö­nen, A. & Jär­vi­nen, M.-R. 2007. Kou­lu­tus­or­ga­ni­saa­ti­on roo­li ja haas­teet alu­eel­li­ses­sa en­na­koin­nis­sa. Am­mat­ti­kas­va­tuk­sen aika­kaus­kir­ja 9 (4), 27–37.

Sep­pä­nen-Jär­ve­lä, R. 2004. Pro­ses­si­ar­vi­oin­ti ke­hit­tä­mis­pro­jek­teis­sa. Opas käy­tän­töi­hin. Stakes, FinSoc. Ar­vi­oin­ti­ra­port­te­ja 4/2004. Hel­sin­ki.

Sep­pä­nen-Jär­ve­lä, R. & Vataja, K. (toim.) 2009. Työ­yh­tei­sö uu­sil­le uril­le. Ke­hit­tä­mi­nen osak­si ar­jen työ­tä. Jy­väs­kylä: PS-kus­tan­nus.

Shenhar, A.J. & Dvir, D. 2007. Project Ma­na­ge­ment Research – The Challenge and Opportunity. Project Ma­na­ge­ment Journal 38 (2), 93–99.

Silfverberg, P. 2007. Ide­as­ta pro­jek­tik­si. Pro­jek­tin­ve­tä­jän käsi­kir­ja. Hel­sin­ki: Kon­sult­ti­toi­mis­to Planpoint Oy & Työ­mi­nis­te­riö.

Smith, C. 2007. Making Sense of Project Realities. Theory, Practice and the Pur­suit of Performance. Aldershot: Gower Publishing Limited & Burlington: Ashgate Publishing Company.

Virk­ku­nen, J. 2007. Ke­hit­tä­mis­työn mur­ros so­si­aa­li­a­lal­la: han­ke­ke­hit­tä­mi­ses­tä ra­jat ylit­tä­vään kon­sep­ti­ke­hit­tä­mi­seen. KON­SEP­TI 4 (1).

Väis­tö, R. (toim.) 2007. Työn­te­ki­jä oman työn­sä ke­hit­tä­jä­nä. Pohjois-Kar­ja­lan am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu: Jul­kai­su­sar­ja C: Tie­dot­tei­ta, 27.

Ky­sy­myk­siä poh­din­nan avuk­si

Lu­en­non, opin­to­ryh­mä-/verk­ko­työs­ken­te­lyn, pro­jek­ti­työn, kir­jal­li­suu­den ja it­se­näi­sen opis­ke­lun ai­ka­na voit op­pi­mis­päi­vä­kir­jan kir­joit­ta­mi­ses­sa käyt­tää apu­na esi­mer­kik­si seu­raa­via ky­sy­myk­siä:

• Mitä opit? Mitä ta­pah­tui? Täs­sä koh­taa muis­te­le, pa­lau­ta mie­lee­si ja ku­vai­le. Esi­mer­kik­si, mitä uut­ta opit lu­en­nois­ta, mi­ten kir­jal­li­suus sy­ven­tää/tu­kee tätä? Kes­ki­ty kes­kei­sim­piin ja uu­siin asi­oi­hin, älä pyri re­fe­roi­maan kaik­kea.
• Mikä jäi epä­sel­väk­si? Tämä ky­sy­mys on edel­lis­tä vai­ke­am­pi. Täs­sä koh­taa jou­dut miet­ti­mään sy­väl­li­ses­ti kä­si­tel­ty­jä asi­oi­ta ja poh­ti­maan, olet­ko mie­les­tä­si ym­mär­tä­nyt ne vai onko jo­kin asia jää­nyt epä­sel­väk­si.
• Mitä poh­dit ja mitä op­pi­ma­si tie­to si­nul­le mer­kit­see? Mikä on mer­ki­tyk­sel­lis­tä oman toi­min­ta­si näkö­kul­mas­ta? Tämä on op­pi­mis­päi­vä­kir­jan vaa­ti­vin ja tär­kein ky­sy­mys. Tä­hän ky­sy­myk­seen vas­taa­mi­nen täh­tää sii­hen, että op­pi­mis­ti­lan­tees­sa kä­si­tel­lyis­tä asi­ois­ta tu­lee si­nul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti mer­ki­tyk­sel­li­siä. Poh­ti­mal­la sitä, mitä tie­to mer­kit­see, min­kä­lai­sia aja­tuk­sia se he­rät­tää, mi­ten ar­vi­oit uut­ta tie­toa ja mi­ten se on yh­tey­des­sä ai­kai­sem­piin tie­toi­hi­si, pys­tyt muo­dos­ta­maan hen­ki­lö­koh­tai­sen, ana­lyyt­ti­sen ja pe­rus­tel­lun nä­ke­myk­sen asi­as­ta.

Projektityö

Pro­jek­ti­työ to­teu­te­taan te­ke­mäl­lä kou­lu­tus­suun­nit­te­li­jan tai pro­jek­ti­työn­te­ki­jän (ni­mi­ke voi olla joku muu­kin) haas­tat­te­lu jos­sa­kin kou­lu­tus- tai työ­or­ga­ni­saa­ti­os­sa tai or­ga­ni­saa­ti­os­sa, jos­sa on käyn­nis­sä kou­lu­tuk­sen ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vä han­ke tai pro­jek­ti. Haas­tat­te­lus­sa py­ri­tään mah­dol­li­sim­man moni­puo­li­ses­ti sel­vit­tä­mään or­ga­ni­saa­ti­on, hank­keen, pro­jek­ti­työs­ken­te­lyn ja/tai kou­lu­tus­suun­nit­te­lun käy­tän­tö­jä kou­lu­tuk­sen ke­hit­tä­mi­ses­sä ja suun­nit­te­lus­sa ot­ta­en huo­mi­oon ky­sei­ses­sä or­ga­ni­saa­ti­os­sa val­lit­se­vat lain­a­lai­suu­det. Toi­sin sa­no­en voit siis haas­ta­tel­la joko kou­lu­tus­suun­nit­te­li­jaa ja kes­kit­tyä näin suun­nit­te­lu­työ­hön tai vaih­to­eh­toi­ses­ti tu­tus­tua jo­hon­kin kou­lu­tuk­sen ke­hit­tä­mis­hank­kee­seen haas­tat­te­le­mal­la pro­jek­ti­työn­te­ki­jää. Nämä voi­vat tie­tys­ti myös li­mit­tyä osit­tain toi­siin­sa. Teh­tä­vän voi teh­dä yk­si­lö­työ­nä tai 2–3 opis­ke­li­jan pien­ryh­mä­työ­nä.

Haas­tat­te­lun suun­nit­te­lus­sa ja to­teu­tuk­ses­sa voi käyt­tää apu­na seu­raa­via ky­sy­myk­siä:

• Haas­ta­tel­lun työn­kuva, kou­lu­tus ja työ­ko­ke­mus
• Ku­vaus or­ga­ni­saa­ti­os­ta (esim. onko ky­sees­sä pro­jek­ti­or­ga­ni­saa­tio vai pe­rin­tei­nen or­ga­ni­saa­tio?)
• Hank­keen/pro­jek­tin/kou­lu­tuk­sen ta­voit­teet ja tä­män het­ki­nen vai­he
• Mis­tä hank­keen/kou­lu­tuk­sen idea/aloi­te tuli?
• Mi­ten hank­keen/kou­lu­tuk­sen suun­nit­te­lu ete­ni? Esi­mer­kik­si min­kä­lai­sia kar­toi­tuk­sia, esi­sel­vi­tyk­siä ym. val­mis­te­lu­ja teh­tiin? Ket­kä kaik­ki oli­vat/ovat mu­ka­na suun­nit­te­lus­sa?
• Mitä eri or­ga­ni­saa­ti­oi­ta tai toi­mi­joi­ta on hank­kees­sa/kou­lu­tuk­ses­sa mu­ka­na?
• Min­kä­lais­ta työs­ken­te­ly on käy­tän­nös­sä?
• Min­kä­lai­sia kou­lu­tuk­sen suun­nit­te­lu­käy­tän­tö­jä mah­dol­li­ses­ti on käy­tös­sä?
• Mi­ten han­ke/pro­jek­ti on eden­nyt? Onko sii­nä il­maan­tu­nut on­gel­mia ja jos niin min­kä­lai­sia ja mi­ten nämä on py­rit­ty rat­kai­se­maan?
• Ra­hoi­tus ja re­surs­sit
• Aika­tau­lu
• Jat­ko­suun­ni­tel­mat hank­keen/pro­jek­tin jäl­keen