Kc6 Suoritustapa

Kou­lu­tus­po­li­tii­kan opin­to­jak­sos­sa on kak­si vaih­to­eh­tois­ta suo­ri­tus­ta­paa, jois­ta voit va­li­ta it­sel­le­si ja omaan opis­ke­lu­ti­lan­tee­see­si so­pi­van vaih­to­eh­don:

1. Tent­ti yk­si­lö­työ­nä ja osal­lis­tu­mi­nen opin­to­ryh­mä- tai verk­ko­työs­ken­te­lyyn (väit­te­ly­har­joi­tus)

TAI

2. Tent­ti ja es­see yk­si­lö­työ­nä.

Tent­ti jär­jes­te­tään kus­sa­kin kas­va­tus­tie­teen aine­o­pin­to­ja to­teut­ta­vas­sa oppi­lai­tok­ses­sa, Tu­run yli­o­pis­tos­sa sekä säh­köi­sen ten­tin ti­las­sa Tu­rus­sa, Po­ris­sa, Rau­mal­la ja Vaa­sas­sa. (Kou­lu­tus­po­li­tii­kan tent­tiä ei voi teh­dä moodletenttinä.) Tent­ti­päi­vät näet aika­tau­lus­ta, kat­so lisä­tie­to­ja säh­köi­ses­tä ten­tis­tä.  Tent­ti ar­vi­oi­daan nu­mee­ri­ses­ti as­tei­kol­la 1–5. Opin­to­jak­son opet­ta­jat ovat pro­fes­so­ri Arto Jau­hi­ai­nen (lu­en­not) ja yli­o­pis­ton­leh­to­ri Tii­na Tuijula (ten­tit/verk­ko­työs­ken­te­ly/es­seet).

Har­joi­tus­työ to­teu­te­taan tuu­to­rei­den joh­dol­la väit­te­ly­nä opin­to­ryh­mäs­sä (moni­muo­to-opin­not) tai verk­ko­työs­ken­te­ly­nä (verk­ko-opin­not) ja sii­nä hyö­dyn­ne­tään opet­ta­jan an­ta­maa ma­te­ri­aa­lia. Verk­ko­työs­ken­te­lys­sä so­vel­le­taan alla ole­via väit­te­ly­oh­jei­ta ja tar­kem­pi oh­jeis­tus tu­lee myö­hem­min Moodleen.Ell­ei opis­ke­li­ja pys­ty osal­lis­tu­maan opin­to­ryh­mä-/verk­ko­työs­ken­te­lyyn te­kee hän kor­vaa­va­na teh­tä­vä­nä kir­jal­li­sen es­seen. Väit­te­ly­har­joi­tus tai es­see ar­vi­oi­daan as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty–hy­lät­ty.

Tentti

Ten­tit­tä­vä kir­jal­li­suus:

1. Si­mo­la, H. 2015. Kou­lu­tus­ih­meen pa­ra­dok­sit. Es­sei­tä suo­ma­lai­ses­ta kou­lu­tus­po­li­tii­kas­ta. Hel­sin­ki: Vas­ta­pai­no. Si­vut 7–49, 141–233.
2. Ozga, J., Dahler-Larsen, P., Segerholm, C. & Si­mo­la, H. (eds.) 2011. Fabricating Quality in Education. Data and Governance in Europe. Lon­don & New York: Routledge. (saa­ta­va­na myös e-kir­ja­na)

Tent­ti­ky­sy­myk­set on laa­dit­tu etu­kä­teen ja ten­tin ky­sy­myk­set tu­le­vat näi­den jou­kos­ta. Etu­kä­teen an­net­tu­jen tent­ti­ky­sy­mys­ten tar­koi­tuk­se­na on oh­ja­ta lu­ke­mis­ta te­os­ten ja ar­tik­ke­lei­den kes­kei­siin asi­oi­hin. Pa­lau­ta mie­lee­si myös hy­vän tent­ti­vas­tauk­sen omi­nai­suuk­sia Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta.

Tenttikysymykset

Tent­tiin tu­lee vas­tat­ta­vak­si kak­si ky­sy­mys­tä seu­raa­vis­ta es­see­ky­sy­myk­sis­tä.

1. Ku­vai­le, mitä on hal­lin­ta (governance) ja mi­ten sitä to­teu­te­taan eu­roop­pa­lai­ses­sa kou­lu­tus­po­li­tii­kas­sa.
2. Poh­di eu­roop­pa­lai­sen kou­lu­tus­po­li­tii­kan muu­tos­ta ja kan­sal­lis­val­ti­oi­den muut­tu­vaa ase­maa suh­tees­sa sii­hen.
3. Tar­kas­te­le OECD:n roo­lia kou­lu­tus­po­li­tii­kas­sa; sen ase­maa, ta­voit­tei­ta ja toi­min­ta­ta­po­ja ja kan­sal­lis­val­ti­oi­den har­joit­ta­man kou­lu­tus­po­li­tii­kan suh­det­ta sii­hen.
4. Poh­di, mitä tar­koi­te­taan kou­lu­tus­po­li­tii­kan eu­roop­pa­lais­tu­mi­sel­la (Europeanisation) ja min­kä­lai­sia näkö­koh­tia sii­hen liit­tyy.
5. Tar­kas­te­le laa­dun kä­si­tet­tä ja sen ar­vi­oin­tia (quality) ny­kyi­sen kou­lu­tus­po­li­tii­kan me­ka­nis­meis­sa ja hal­lin­nan ta­vois­sa.
6. Tar­kas­te­le eri mai­den vä­li­siä ero­ja kou­lu­tus­po­li­tii­kan toi­min­ta­ta­vois­sa ja laa­dun­hal­lin­ta- ja ar­vi­oin­ti­kult­tuu­ris­sa.
7. Ku­vai­le opet­ta­jien näkö­kul­mas­ta uut­ta kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa, sii­hen si­säl­ty­vää ar­vi­oin­ti­kult­tuu­ria ja nii­den vai­ku­tuk­sia hei­dän työs­sään.
8. Poh­di kou­lu­koh­tais­ten op­pi­mis­tu­los­ten jul­kis­ta­mi­sen prob­le­ma­tiik­kaa.
9. Mitä tar­koi­te­taan kol­man­nen tasa­val­lan kou­lu­tus­po­li­tii­kal­la? Tar­kas­te­le sitä ja sen vai­ku­tuk­sia kou­lu­tuk­seen ja esit­te­le Suo­men ase­maa sen suh­teen.
10. Ar­vi­oi uut­ta kor­ke­a­kou­lu­po­li­tiik­kaa ja yli­o­pis­to­jen ny­kyis­tä hal­lin­nan ta­paa.
11. Ku­vai­le muut­tu­nut­ta kou­lu­tus­po­liit­tis­ta puhe­ta­paa ja poh­di, mi­ten erin­o­mai­suu­den ee­tos sii­nä nä­kyy.
12. Poh­di mark­ki­na­muo­toi­suut­ta ja uus­li­be­ra­lis­mia kou­lu­tuk­seen liit­ty­en. Mitä myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia, entä mitä kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia il­me­nee?

Harjoitustyö – väittely

Ih­mis­ten vä­li­ses­sä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa väit­te­ly- ja neu­vot­te­lu­tai­dot ovat tär­kei­tä kom­mu­ni­koin­ti­tai­to­ja. Väit­te­ly­tai­dos­sa kes­keis­tä on ar­gu­men­toin­ti eli pe­rus­te­lu, neu­vot­te­lu­tai­dos­sa komp­ro­mis­siin pyr­ki­mi­nen. Väit­te­lys­sä tar­vi­taan loo­gis­ta ja ra­ti­o­naa­lis­ta ajat­te­lua, sekä puhe­tai­toa,  ehkä myös yl­lä­tyk­sel­li­syyt­tä. Ar­gu­ment­ti, se­li­tys ja ku­vaus ovat luon­teel­taan eri­lai­sia eikä nii­tä pidä sot­kea toi­siin­sa: väit­teet, pe­rus­te­lut sekä taus­ta­o­le­tuk­set muo­dos­ta­vat ko­ko­nai­suu­den. Väit­te­lyn ai­ka­na vas­ta­puo­li yri­te­tään saa­da us­ko­maan jo­kin esi­tet­ty väi­te. Pe­rus­te­lut ovat syy, mik­si väi­te tu­li­si us­koa. Pe­rus­te­lu vas­taa ky­sy­myk­seen ’mik­si väi­te tu­li­si hy­väk­syä’ ja pe­rus­te­lun teh­tä­vä­nä on an­taa tu­kea väit­teel­le. Se­li­tys vas­taa ky­sy­myk­seen ’mik­si ta­pah­tui se, mikä ta­pah­tui’. Se­li­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na on teh­dä se­li­tet­tä­vä asia ym­mär­ret­tä­väk­si. Ku­vaus muo­dos­tuu jou­kos­ta väi­te­lau­sei­ta ja vas­taa ky­sy­myk­seen ’min­kä­lai­nen maa­il­ma on’. Sen teh­tä­vä­nä on­kin ku­va­ta maa­il­maa (Kakkuri-Knuut­ti­la, M.-L. 1998, 63). Väit­te­ly ke­hit­tää kriit­tis­tä ajat­te­lua ja ta­voit­tee­na on op­pia aka­tee­mis­ta ar­gu­men­taa­ti­o­ta. Väit­te­ly­tai­to voi aut­taa myös neu­vot­te­lu­tai­to­jen ke­hit­ty­mi­seen. Väit­te­ly on ak­tii­vis­ta tie­don työs­tä­mis­tä – sy­vem­pää op­pi­mis­ta?

Väit­te­lys­sä on vas­tak­kain vä­hin­tään kak­si mie­li­pi­det­tä ja sii­nä pe­rus­tel­laan oman kan­nan pa­rem­muut­ta, esi­te­tään vas­ta­väit­tei­tä ja nii­den pe­rus­te­lui­ta tois­ten kan­nan­ot­to­ja vas­taan. Väit­te­lys­sä py­ri­tään rat­kai­suun eikä lop­pu­tu­lok­se­na voi olla komp­ro­mis­si. Pyr­ki­myk­se­nä ei ole vai­kut­taa vas­ta­väit­te­li­jöi­den vaan kol­man­nen osa­puo­len asen­tei­siin. Väit­te­ly ei ole kui­ten­kaan kiis­te­lyä tai ki­naa­mis­ta. Väit­te­lys­sä voi jou­tua myös pe­rus­te­le­maan mie­li­pi­tei­tä, jot­ka ei­vät vas­taa omia mie­li­pi­tei­tä. Tämä väit­te­lyn piir­re voi aut­taa väit­te­li­jää ym­mär­tä­mään eri­lai­sia  mie­li­pi­tei­tä/ar­vo­ja/asen­tei­ta sekä eläy­ty­mään toi­sen ih­mi­sen ase­maan, jot­ka ovat­kin kriit­ti­sen ajat­te­lun tär­keim­piä ele­ment­te­jä. Tä­män vuok­si väit­te­lyn ai­heet ovat sel­lai­sia, ett­ei väit­te­lyn tee­mas­ta ole mah­dol­lis­ta löy­tää ab­so­luut­tis­ta to­tuut­ta. Väit­te­ly­har­joi­tuk­ses­sa ei siis ole tar­koi­tus löy­tää voit­ta­jaa eikä sen osa­puo­lia voi­da ju­lis­taa ole­van oi­ke­as­sa tai vää­räs­sä.

Väit­te­ly­har­joi­tuk­ses­sa yh­teen ai­hee­seen pe­reh­tyy kak­si pa­ria (tai vä­hin­tään kak­si opis­ke­li­jaa opin­to­ryh­män koos­ta riip­pu­en), joi­den teh­tä­vä­nä on pe­reh­tyä ai­hee­seen kir­jal­li­suu­den avul­la niin hy­vin, että he pys­ty­vät väit­te­lys­sä esit­tä­mään ai­hee­seen liit­ty­viä nä­ke­myk­siä ja ar­gu­ment­te­ja. Kun­kin väit­te­ly­ai­heen koh­dal­la on esi­tel­ty kir­jal­li­suus­vink­ke­jä. Ai­hee­seen pe­reh­ty­mis­tä aut­taa myös tu­tus­tu­mi­nen ai­hees­ta käy­tyyn kes­kus­te­luun me­di­as­sa. Poh­di väit­te­lyyn val­mis­tau­tu­es­sa­si, mitä väi­tät ja mil­lä pe­rus­teel­la? Mis­tä väit­teel­le löy­tyy tu­kea (te­o­ria, do­ku­men­tit, auk­to­ri­tee­tit)? Mit­kä pe­rus­te­lut ovat us­kot­ta­via? Mis­sä koh­din omis­sa pe­rus­te­luis­sa­si on auk­ko­ja? En­na­koi myös mah­dol­li­set vas­ta­väit­teet ja va­rau­du puo­lus­ta­maan omaa näkö­kan­taa­si.

Väittelyn kulku ja arviointi

En­nen väit­te­lyn al­ka­mis­ta va­li­taan pu­heen­joh­ta­ja, ar­vo­taan puo­les­ta ja vas­taan ase­tel­mat sekä so­vi­taan tuo­ma­ris­to, jon­ka teh­tä­vä­nä on lo­puk­si ar­vi­oi­da ja an­taa pa­lau­tet­ta väit­te­lys­tä. Etu­kä­teen ei siis ole tie­dos­sa, jou­dut­ko puo­lus­ta­maan vai vas­tus­ta­maan ai­het­ta kos­ke­vaa väi­tet­tä. Pu­heen­joh­ta­ja avaa väit­te­lyn il­moit­ta­mal­la ai­heen ja esit­te­le­mäl­lä väit­te­li­jät. Väit­te­lyn alus­sa ai­het­ta vas­tus­ta­va pari saa noin kah­den mi­nuu­tin avaus­pu­heen­vuo­ron ja tä­män jäl­keen vuo­ro siir­tyy puo­lus­ta­val­le pa­ril­le. Avaus­pu­heen­vuo­ro­jen jäl­keen mie­li­pi­tei­tä pe­rus­te­lui­neen vaih­de­taan va­paa­seen tah­tiin ja pu­heen­joh­ta­ja val­voo väit­te­lyn edis­ty­mis­tä, mut­ta ei jaa enää pu­heen­vuo­ro­ja va­paan väit­te­lyn ku­lu­es­sa. Tar­vit­ta­es­sa pu­heen­joh­ta­ja voi huo­maut­taa esi­mer­kik­si lii­an pit­käs­tä pu­heen­vuo­ros­ta, pääl­le pu­hu­mi­ses­ta tai muus­ta so­pi­mat­to­mas­ta kom­mu­ni­koin­nis­ta. Lo­puk­si myös ylei­sö voi osal­lis­tua kes­kus­te­luun ja esit­tää ky­sy­myk­siä väit­te­li­jöil­le. So­pi­va pari­väit­te­lyn kes­to on noin 10 mi­nuut­tia.

Vä­lit­tö­mäs­ti väit­te­li­jöi­den pu­heen­vuo­ro­jen jäl­keen tuo­ma­ris­to ve­täy­tyy miet­ti­mään omaa pa­lau­tet­taan. Tuo­ma­reil­la on 5–10 mi­nuut­tia ai­kaa val­mis­tel­la pa­laut­teen­sa, jos­sa esi­te­tään ar­vio väit­te­lyn ku­lus­ta ja jouk­ku­ei­den väit­te­lyn hy­vät ja huo­not puo­let ra­ken­ta­vas­sa hen­ges­sä. Tuo­ma­rit voi­vat tuo­da esiin myös sen, oli­vat­ko toi­sen jouk­ku­een pe­rus­te­lut ko­ko­nai­suu­des­saan pa­rem­mat kuin toi­sen. Täl­löin hei­dän tu­lee eri­tel­lä ne syyt, jot­ka joh­ti­vat tä­hän nä­ke­myk­seen. Tuo­ma­ris­ton pu­heen­joh­ta­ja esit­te­lee pa­laut­teen väit­te­li­jöil­le ja ylei­söl­le. Väit­te­lyn ar­vi­oin­ti on sekä tär­keä että herk­kä vai­he. Väit­te­li­jät pys­ty­vät ke­hit­tä­mään it­se­ään väit­te­li­jöi­nä ja kes­kus­te­li­joi­na saa­man­sa pa­laut­teen poh­jal­ta. Väit­te­lyä ar­vi­oi­daan si­säl­tö- ja pro­ses­si­kri­tee­reil­lä.

Si­säl­löl­li­siä kri­tee­re­jä ovat:

• ai­hei­den esil­le ot­ta­mi­nen ja olen­nais­ten ky­sy­mys­ten tun­nis­ta­mi­nen
•  kes­kei­sen ja re­le­van­tin tie­don hyö­dyn­tä­mi­nen
•  taus­ta­tie­to­jen täs­mäl­li­syys
•  to­te­a­mus­ten ja kan­nan­ot­to­jen pe­rus­te­lu­tapa
•  joh­don­mu­kai­suus
• ar­vo­jen ja arvo­ris­ti­rii­to­jen tun­nis­ta­mi­nen

Po­si­tii­vi­sia pro­ses­si­kri­tee­re­jä ovat:

• esi­tet­ty­jen nä­ke­mys­ten tark­kuus, loo­gi­suus ja sel­keys
• kyky tii­vis­tää ja teh­dä pää­tel­miä
• kyky näh­dä yh­tei­siä ja eri­lai­sia piir­tei­tä eri osa­puol­ten nä­ke­myk­sis­sä
• kyky kuun­nel­la tois­ta osa­puol­ta
• tar­ken­ta­vien ky­sy­mys­ten esit­tä­mi­nen
• roh­keus osal­lis­tua, ot­taa kan­taa ja puo­lus­taa sitä

Ne­ga­tii­vi­sia pro­ses­si­kri­tee­re­jä ovat:

• asi­an vie­res­tä pu­hu­mi­nen, ir­re­le­van­tit to­te­a­muk­set
• vir­heel­li­nen ja epä­loo­gi­nen päät­te­ly­tapa
• ve­täy­ty­mi­nen ja osal­lis­tu­mat­to­muus
• heik­ko kes­kit­ty­mi­nen ti­lan­tee­seen
• mui­den kes­keyt­tä­mi­nen
• ti­lan­teen mo­no­po­li­soin­ti ja do­mi­noin­ti
• hen­ki­lö­koh­tai­nen hyök­käys

Tuo­ma­ris­ton teh­tä­vä­nä on poh­tia mm. seu­raa­via ky­sy­myk­siä:

• Mi­ten väit­te­li­jä on ra­ken­ta­nut ko­ko­nai­suu­den?
• Mi­ten väit­te­li­jä on ym­mär­tä­nyt ai­heen ja mää­ri­tel­lyt sii­hen liit­ty­vät kes­kei­set kä­sit­teet?
• Kuin­ka moni­puo­li­ses­ti väit­te­li­jä on pe­rus­tel­lut kan­taan­sa?
• Ovat­ko pe­rus­te­lut ol­leet to­sia vai kek­sit­ty­jä?
• Ovat­ko esi­te­tyt pe­rus­te­lut ol­leet olen­nai­sia?
• Kuin­ka luo­va väit­te­li­jä on ol­lut?
• Mi­ten väit­te­li­jä on ot­ta­nut huo­mi­oon tois­ten väit­te­li­jöi­den pe­rus­te­lut?
• Mi­ten väit­te­li­jä on suh­tau­tu­nut ylei­söön?
• Mi­ten väit­te­li­jä on osan­nut käyt­tää hy­väk­seen elei­tä, il­mei­tä ja ään­tään eli onko esi­tys ol­lut luon­te­vaa?
• Kuin­ka hy­vin väit­te­li­jä on nou­dat­ta­nut väit­te­lyn peli­sään­tö­jä: ol­lut kes­keyt­tä­mät­tä mui­ta, py­sy­nyt aika­tau­lus­sa jne.?

Kuva: TY/vies­tin­tä