Kc6 Väittelyaiheet

Väittelyaihe 1. ”Vanhempien tulisi saada valita vapaasti lapsensa peruskoulu” 

Puo­les­ta ja vas­taan ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esim:
• kou­lun­va­lin­ta­po­li­tiik­kaa ja sii­hen liit­ty­vää kes­kus­te­lua ja tut­ki­mus­ta (myös kan­sain­vä­li­ses­ti)
• tasa-arvo­ky­sy­myk­siä
• lähi­kou­lu­peri­aa­tet­ta
• alu­eel­li­sia ky­sy­myk­siä
• ar­vo­ja

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Aho­nen, S. 2001. Kuka tar­vit­see lähi­kou­lua? Te­ok­ses­sa R., Jau­hi­ai­nen, R, R., Rin­ne & J., Täh­ti­nen. Kou­lu­tus­po­li­tiik­ka Suo­mes­sa ja yli­kan­sal­li­set mal­lit. Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia 1. Suo­men kas­va­tus­tie­teel­li­nen Seu­ra.
– Aho­nen, S. 2003.  Yh­tei­nen kou­lu – tasa-ar­voa vai tasa­päi­syyt­tä? Tam­pe­re: Vas­ta­pai­no.
– Hir­vi, V. 1996. Kou­lu­tuk­sen ryt­min­vaih­dos: 1990-lu­vun kou­lu­tus­po­li­tiik­ka Suo­mes­sa. Hel­sin­ki: Ota­va.
– Ko­su­nen, S. 2012. ”Meil­lä on siis kou­lu­ja, jois­ta ne tu­lee: siis Suo­men eliit­ti:”- kes­ki­luo­kan las­ten kou­lu­va­lin­nat pois lähi­kou­lus­ta. Kas­va­tus 43 (1), 7–19 (Finnassa)
– Sil­ven­noi­nen, H., Sep­pä­nen, P., Rin­ne, R. & Si­mo­la, H. 2012. Yh­teis­kun­ta­luo­kat ja kou­lun­va­lin­ta­po­li­tiik­ka yli­kan­sal­li­sel­ta pai­kal­li­sel­le ta­sol­le ulot­tu­vas­sa tar­kas­te­lus­sa. Kas­va­tus 43 (5), 502–518. (Nelliportaalissa)
– Sep­pä­nen, P. 2003a. Mi­ten ja mik­si kou­lu­va­lin­ta­po­li­tiik­ka tuli Suo­men pe­rus­kou­luun 1990-lu­vul­la? Kou­lu­va­lin­nan lain­sää­dän­tö­muu­tok­set sekä pe­rus­te­lut ja kri­tiik­ki kan­sain­vä­li­ses­sä va­los­sa. Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 68 (2), 175–187.
-Sep­pä­nen, P. 2003b. Per­heet kau­pun­kien kou­lu­tus­mark­ki­noil­la. Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 68 (4), 337–352. (Finnassa)
– Sep­pä­nen, P. 2004. Suo­ma­lais­kau­pun­kien ’ele­tyt kou­lu­mark­ki­nat’ kan­sain­vä­li­ses­sä va­los­sa. Kas­va­tus 35 (3), 286–304. (Finnassa)
– Sep­pä­nen, P. 2006. Kou­lu­va­lin­ta­po­li­tiik­ka pe­rus­o­pe­tuk­ses­sa. Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia 26. Suo­men Kas­va­tus­tie­teel­li­nen Seu­ra.
– Sep­pä­nen, P., Rin­ne , R. & Sai­ra­nen, V. 2012. Suo­ma­lai­sen yh­te­näis­kou­lun eriy­ty­vät kou­lu­tiet. Op­pi­las­va­li­koin­ti pe­rus­o­pe­tuk­ses­sa, esi­merk­ki­nä Tu­run kou­lu­mark­ki­nat. Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 77 (1), 16–33. (Finnassa)
– Sep­pä­nen, P., Kala­lah­ti, M., Rin­ne, R. & Si­mo­la, H. (toim.) 2015. Loh­kou­tu­va pe­rus­kou­lu – Per­hei­den kou­lu­va­lin­nat, yh­teis­kun­ta­luo­kat ja kou­lu­tus­po­li­tiik­ka. Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia 68. Suo­men kas­va­tus­tie­teel­li­nen seu­ra.
– Sep­pä­nen, P., Carrasco, A., Kala­lah­ti, M., Rin­ne, R. & Si­mo­la, H. (Eds.). 2015. Contrasting Dynamics in Education Politics of Extremes – School Choice in Chi­le and Finland. Rot­ter­dam: SensePublishers.
– Rajander, S. 2010. School and choice: An ethnography of a primary school (Kou­lu ja va­lin­nan mah­dol­li­suus: Etno­gra­fia kak­si­kie­li­sel­lä pe­rus­kou­lun ala-as­teel­la) Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia 50. Suo­men Kas­va­tus­tie­teel­li­nen seu­ra.

Väittelyaihe 2: ”Yliopistojen perustutkintojen suoritusaikaa ei tulisi rajoittaa”

Puo­les­ta ja vas­taan ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esim:
• ta­lous- ja työ­e­lä­mään liit­ty­viä ky­sy­myk­siä
• opin­to­jen kes­toon vai­kut­ta­via te­ki­jöi­tä
• eri kou­lu­tus­a­lo­ja
• suo­ma­lais­ta yli­o­pis­to­kou­lu­tus­ta ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Ei pai­koil­lan­ne, vaan val­miit, hep! Kou­lu­tu­tuk­seen siir­ty­mis­tä ja tut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta poh­ti­neen työ­ryh­män muis­tio. Ope­tus­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2010:11.
– Kanervo, O. 2006.  Kor­ke­as­ti kou­lu­te­tut ja työ. Va­lin­to­jen ra­ti­o­naa­li­suus eu­roop­pa­lai­ses­sa ver­tai­lus­sa. Kou­lu­tus­so­si­o­lo­gi­an tut­ki­mus­kes­kuk­sen ra­port­ti 68.
– Ki­vi­nen, O. & Nur­mi, J. 2008. Työ, kou­lu­tus ja osaa­mi­nen. Yli­o­pis­to ja am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu yh­dek­sän maan eu­roop­pa­lai­ses­sa ver­tai­lus­sa.
– Kor­ke­a­kou­lu­jen opin­to­ai­ko­jen ly­hen­tä­mi­sen toi­men­pide­oh­jel­ma 2003. Ope­tus­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2003: 27.
– Kor­ke­a­kou­lu­o­pin­to­jen edis­ty­mi­sen seu­ran­nan ke­hit­tä­mi­nen. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2010:9.
– Kor­ke­a­kou­lu­o­pis­ke­li­joi­den toi­meen­tulo ja opis­ke­lu. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2010:18. Opis­ke­li­ja­tut­ki­mus.
– Me­ren­luo­to, S. 2009. Me­nes­tyk­sek­käät yli­o­pis­to­pe­lin pe­laa­jat? Tut­ki­mus no­pe­as­ti ja nuo­re­na val­mis­tu­mi­ses­ta. Annales Universitatis Turkuensis C 286, Tur­ku.
– Me­ren­luo­to, S. 2011. Opin­to­jen val­mis­tu­mis­aika kor­ke­a­kou­lu­po­li­tii­kan kes­to­ai­hee­na. Te­ok­ses­sa R., Jau­hi­ai­nen, R, R., Rin­ne & J., Täh­ti­nen. Kou­lu­tus­po­li­tiik­ka Suo­mes­sa ja yli­kan­sal­li­set mal­lit. Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia 1. Suo­men kas­va­tus­tie­teel­li­nen Seu­ra.
– Opin­to­tu­kea ja opis­ke­li­joi­den opin­to­so­si­aa­lis­ta ase­maa kos­ke­va toi­men­pide­oh­jel­ma. OPM:n työ­ryh­män muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2003: 28.
– Opin­to­jen kes­keyt­tä­mi­sen vä­hen­tä­mi­sen toi­men­pide­oh­jel­ma. Kes­kus­te­lu­muis­tio. Ope­tus­mi­nis­te­ri­ön mo­nis­tei­ta 2007: 2.
– Pa­rem­mat ar­jen tai­dot ja opin­to­jen kaut­ta töi­hin. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön ESR-ke­hit­tä­mis­oh­jel­ma.
– Rin­ne, R. & Si­mo­la, H. Kou­lu­tuk­sen yli­kan­sal­li­set pai­neet ja yli­o­pis­to­jen uusi hal­lin­ta. Tie­de & edis­tys 30 (1), 6–26.  Hel­sin­ki : Suo­men tut­ki­ja­liit­to.
– Vanttaja, M. 2010. Yli­o­pis­ton vil­lit vuo­det. Suo­ma­lai­sen yli­o­pis­to­lai­tok­sen muu­tok­sia ja uu­dis­tuk­sia 1990-lu­vul­ta 2000-lu­vun al­kuun.
– Ti­las­to­kes­kuk­sen ti­las­tot.

Väittelyaihe 3: ”Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu hyvin suomalaisessa koulutuksessa”

Puo­les­ta ja vas­taan ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esim:
• eri­lai­sia tul­kin­to­ja tasa-ar­vos­ta ja oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta
• mitä laki sa­noo ai­hees­ta?
• nais­ten ja mies­ten kou­lu­tus­ta­soa
• suku­puo­li­e­ro­ja op­pi­mis­tu­lok­sis­sa
• suku­puo­li­e­ro­ja kou­lu­tuk­seen osal­lis­tu­mi­ses­sa
• työ­mark­ki­noi­hin liit­ty­viä ky­sy­myk­siä
• Suo­men ti­lan­net­ta ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Arnesen, A-L., La­hel­ma, E. & Öhrn, E. 2008. Travelling discourses on gender and education. The case of boys’ underachievement. Nordisk Pedagogik 28 (1), 1–14.
– Elin­kei­no­e­lä­män kes­kus­lii­ton si­vus­to
– Eu­ro­pa  2008. Nais­ten ja mies­ten vä­li­nen tasa-arvo.
– Kan­to­la, J., Nou­si­ai­nen, K. & Saa­ri, M. 2012. Tasa-arvo toi­sin näh­ty­nä. Oi­keu­den ja po­li­tii­kan näkö­kul­mia tasa-ar­voon ja yh­den­ver­tai­suu­teen. Hel­sin­ki: Gau­de­a­mus.
– Kuu­si, H., Jak­ku-Sih­vo­nen, R. & Koramo, M. 2009. Kou­lu­tus ja suku­puol­ten tasa-arvo. Sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön sel­vi­tyk­siä 2009:52.
– Min­na -tasa-arvo­tie­don kes­kuk­sen si­vus­to.
– Nur­mi, Kaa­ri­na. 2001. Kou­lu­tus ja työ­mark­ki­noi­den eri­ar­vois­ta­vat suku­puo­li­jaot. Te­ok­ses­sa Jau­hi­ai­nen, Arto, Rin­ne, Ris­to & Täh­ti­nen, Ju­ha­ni (toim.) Kou­lu­tus­po­li­tiik­ka Suo­mes­sa ja yli­kan­sal­li­set mal­lit. Tur­ku: Pai­no­sa­la­ma.
–  Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2010. Seg­re­gaa­ti­on lie­ven­tä­mis­työ­ryh­män lop­pu­ra­port­ti. Ope­tus-  ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä  2010:18.
– Tasa-arvo nais­ten ja mies­ten vä­lil­lä.
– Tasa-arvo­laki ja sen tul­kin­ta ja val­von­ta.
– Ti­las­to­kes­kuk­sen sivu.

Väittelyaihe 4:  ”Suomessa tulisi siirtyä maksulliseen yliopistokoulutukseen”

Kuva: TY/vies­tin­tä

Puo­les­ta ja vas­taan ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esim:
• luku­kau­si­mak­su­jen hyö­ty­jä ja hait­to­ja eri ta­ho­jen näkö­kul­mas­ta (yh­teis­kun­ta, oppi­lai­tos­taso, yk­si­lö­taso)
• mil­lä ta­val­la luku­kau­si­mak­sut muut­tai­si­vat yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­sen kus­tan­nus­mal­lia
• kan­sain­vä­li­siä ko­ke­muk­sia mak­sul­li­ses­ta yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­ses­ta
• mil­lä ta­val­la yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­sen mak­sul­li­suus liit­tyy kou­lu­tuk­sen laa­tuun ja sen ar­vi­oin­tiin

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Kan­to­la, R.  Tie mak­sul­li­seen kor­ke­a­kou­lu­tuk­seen. Laa­jem­pi ver­sio Ta­lous­e­lä­mä-leh­des­sä 23.11.2007 il­mes­ty­nees­tä ju­tus­ta.
– Dearden, L., Fitzsimons, E., Goodman, A., & Kaplan, G. 2008. Higher Education Funding Reforms in England: The Distributional Effects and the Shifting Balance of Costs. Economic Journal. Royal Economic Society, vol. 118(526), pages F100-F125, 02. Kat­so myös.
– Saa­ren­maa, K., Saa­ri, K. & Vir­ta­nen, V. Opis­ke­li­ja­tut­ki­mus 2010. Kor­ke­a­kou­lu­o­pis­ke­li­joi­den toi­meen­tulo ja opis­ke­lu. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2010:18.
– Vi­ren, M. 2011. Kuka mak­saa ”il­mai­sen” yli­o­pis­to-ope­tuk­sen? Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 76 (3), 333–338. (Finnassa)
– Vi­ren, M.  Il­mai­nen yli­o­pis­to-ope­tus tien­sä pääs­sä. Tie­tees­sä ta­pah­tuu 6/20.
– Hauhia, M. 2015. Kor­ke­a­kou­lu­tus sa­no­ma­leh­den kie­li­pe­leis­sä Aamu­leh­den luku­kau­si­mak­su-uu­ti­soin­nin dis­kurs­si­a­na­lyyt­ti­nen tar­kas­te­lu jul­ki­sen pe­da­go­gii­kan näkö­kul­mas­ta. Acta Universitatis Tamperensis 2047. Tam­pe­re University PressTampere 2015.
– Kai­vo-Oja, J. & Karp­pi­nen, A. 2014.  Luku­kau­si­mak­sut ja yli­o­pis­to­jen hou­kut­te­le­vuus. Mitä ti­las­tot ja kan­sain­vä­li­set  tut­ki­muk­set ker­to­vat? Vai ker­to­vat­ko mi­tään suo­ma­lai­ses­ta pers­pek­tii­vis­tä? Tie­de­po­li­tiik­ka 39 (1) s. 53–64;
– Hir­vo­nen, R-S. 2013. Kep­pi vai pork­ka­na? Ar­gu­ment­te­ja luku­kau­si­mak­su­jen puo­les­ta ja vas­taan.  Tam­pe­reen yli­o­pis­to Yh­teis­kun­ta- ja kult­tuu­ri­tie­tei­den yk­sik­kö So­si­aa­li­po­li­tii­kan pro gra­du -tut­kiel­ma. Maa­lis­kuu 2013.

Väittelyaihe 5. ”Koulutusvienti on erinomainen keino hyödyntää suomalaista koulutuksen huippuosaamista” 

Puo­les­ta ja vas­taan ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esim.
– kou­lu­tus­vien­nin mah­dol­li­suu­det ja ra­joi­tuk­set
– mil­lai­sia eri­tyis­piir­tei­tä (mah­dol­li­suuk­sia ja ra­joi­tuk­sia) kou­lu­tuk­sel­la on vien­ti­ta­va­ra­na
– kou­lu­tus­vien­nin yh­teys ke­hi­tys­yh­teis­työ­hön
– kou­lu­tus­vien­ti vs. si­vis­tyk­sen pe­rus­ar­vot

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Kiin­nos­tuk­ses­ta ky­syn­näk­si ja tuot­teik­si. Suo­men kou­lu­tus­vien­ti­stra­te­gia. Ope­tus­mi­nis­te­riö.
– Kiin­nos­tuk­ses­ta ky­syn­näk­si ja tuot­teik­si. Suo­men kou­lu­tus­vien­nin stra­te­gi­set lin­jauk­set. Val­ti­o­neu­vos­ton peri­aate­pää­tös. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2010:11.
– Lind­berg, M. 2011. Suo­ma­lais­kan­sal­li­sia ja EU-agen­do­jen näkö­kul­mia kou­lu­tus­vien­tiin ja liik­ku­vuu­teen. Tie­de­po­li­tiik­ka 3. 29–34.
– Sahl­berg, P. 2011. Finnish Lessons. What can the world learn from educational change in Finland.
– Sahl­berg, P. 2012. Kuka os­tai­si suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­o­saa­mis­ta. Am­mat­ti­kas­va­tuk­sen aika­kaus­kir­ja 4, 17–27.

Väittelyaihe 6: ” Sekä peruskoulujen, että toisen asteen koulujen kokoa pitäisi selvästi kasvattaa, koska suuret koulut ovat parempia kuin pienet koulut”

Puo­les­ta ja vas­taan ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esim.
– mil­lai­sia hy­viä ja huo­no­ja puo­lia on suu­rel­la/pie­nel­lä kou­lu­or­ga­ni­saa­ti­ol­la
– mi­ten kou­lun si­jain­ti alu­eel­li­ses­ti/maan­tie­teel­li­ses­ti vai­kut­taa?

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Autti, O. & Hyry-Beihammer, E. K. 2009. Kylä­kou­lu­verk­ko tu­hou­tu­mas­sa – kou­lu­jen lak­kaut­ta­mi­nen jat­kuu kii­vaa­na. Kas­va­tus & Aika 3 (4), 49–63. (Finnassa)
– Kor­pi­nen, E. (toim.) 2010.  Elä­köön kylä­kou­lu! Jy­väs­kylä: PS-Kus­tan­nus.
– Lanas, M. 2008. Oi­keus paik­kaan: Kuin­ka kou­lu ja poh­joi­nen pien­kylä koh­taa­vat? Te­ok­ses­sa Lanas, M., Niinistö, H. & Suo­ran­ta, J. (toim.) Kriit­ti­sen pe­da­go­gii­kan kysymyksiä 2. Tam­pe­re: Tam­pe­reen yli­o­pis­ton kas­va­tus­tie­tei­den lai­tos, 51–80.
– Kvalsund, R. & Hargreaves, L. 2009. Reviews of research in rural schools and their communities: Analytical perspectives and a new agen­da. International Journal of Educational Research 48, 140–149. (Finnassa)
– Karlberg-Gran­lund, G. 2009 Att förstå det stora i det lilla: byskolan som pedagogik, kultur och struktur.
– Karlberg-Gran­lund, G.  2014 Vil­kas kylä­kou­lu­kes­kus­te­lu – heik­ko sig­naa­li kou­lu­tuk­sen kes­tä­väs­tä ke­hi­tyk­ses­tä? Kas­va­tus 3/2014. (Finnassa)
– Karlberg-Gran­lund, G. Coping with the Threat of Closure in a Small Finnish Village School.  Aust­ra­li­an Journal of Education Au­gust 2011 vol. 55 no. 1 62-72. (Finnassa)
– Teirikangas, A.-M. & To­lo­nen, M. 2002. Kylä­kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen ja uu­teen kou­luun siir­ty­mi­nen lap­sen ko­ke­ma­na. Te­ok­ses­sa E. Kala­oja (toim.) Näkö­kul­mia kylä­kou­lui­hin ja nii­den ke­hit­tä­mi­seen. Ou­lun yli­o­pis­ton Ka­jaa­nin opet­ta­jan­kou­lu­tus­yk­si­kön jul­kai­su­ja. Sar­ja A, tut­ki­muk­sia 21/2002, 143–152.
– Vi­tik­ka, E. (toim.) Pien­ten lähi­kou­lu­jen ke­hit­tä­mis­han­ke 2004. Lop­pu­ra­port­ti 22.2.2005. Ope­tus­hal­li­tus.

Kou­lu­tus­po­li­tiik­ka 6 opKas­va­tus­tie­teen aine­o­pin­not lv. 2016-201715.6.2016