4.2 Tentti
Osa opintojaksoista suoritetaan tenttimällä. Tenttipäivät ilmoitetaan lukuvuoden aikataulussa ja opintojaksokohtaisissa opiskeluoppaissa. Lukuvuoden aikana on yhden tentin suoritusta varten vähintään kolme tenttimahdollisuutta, ja opiskelijana voit käydä tenttimässä samaa tenttiä enintään kolme kertaa.
Ilmoittautuminen tenttiin
Yhteistyöoppilaitosten opintoryhmissä opiskelevat tenttivät pääsääntöisesti omassa oppilaitoksessaan ja ilmoittautuvat tenttiin omaan oppilaitokseensa. Tarkemmat ohjeet saat tuutoriltasi.
Avoimen yliopiston verkko-opinnoissa tai Turun opintoryhmissä opiskelevat tenttivät ICT-Cityn Alpha-auditoriossa, Joukahaisenkatu 3 – 5, 1. krs (katso Turun yliopistoalueen kartta) tai muussa oppilaitoksessa. Turun yliopistossa tenttivät ilmoittautuvat tenttiin Avoimen yliopiston Nettiopsussa viimeistään seitsemän päivää ennen tenttipäivää. Jos tentit muussa oppilaitoksessa (tentin tulee olla samaan aikaan kuin muillakin tenttijöillä) tulee sinun sopia itse tenttimisestä oppilaitoksen kanssa ja ilmoittautua tenttiin Avoimen yliopiston Nettiopsussa viimeistään seitsemän päivää ennen tenttiä. Ilmoita verkkolomakkeen lisätietoja -kohtaan oppilaitos, yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot.
Muista peruuttaa ilmoittautumisesi, jos et pääse saapumaan tenttitilaisuuteen! Ilmoittautuminen peruutetaan ilmoittautumisaikana Avoimen Nettiopsussa ja ilmoittautumisajan päätyttyä suoraan koulutussihteerille.
Tenttitilaisuus
Tentit alkavat kello 18.00 ja kestävät kolme tuntia. Tenttitilaisuudesta voit poistua aikaisintaan 30 minuuttia tentin alkamisesta. Myöhästynyt opiskelija voi saapua tenttitilaisuuteen, jos tulee paikalle 30 minuutin sisällä tentin ilmoitetusta alkamishetkestä. Opiskelijan pitää tarvittaessa todistaa henkilöllisyytensä. Tentissä vastataan suomen kielellä. Tilaisuudessa ei saa keskustella muiden opiskelijoiden kanssa. Vastauspaperit palautetaan tentin valvojalle. Nimellä varustettu paperi, jossa on maininta luopumisesta, palautetaan vaikka ei vastaisikaan kysymyksiin.
Osa erikseen ilmoitetuista tenteistä on mahdollista suorittaa 2–3 opiskelijan ryhmätenttinä. Tenttiin valmistaudutaan kuten perinteiseen tenttiin. Tenttitilaisuudessa opiskelijat keskustelevat ja neuvottelevat kysymyksistä häiritsemättä toisia tenttijöitä. Vain oma pienryhmä saa keskustella asioista yhdessä, mutta eri ryhmät eivät saa keskustella keskenään. Keskustelun jälkeen ryhmä vastaa kysymyksiin. Ajankäyttöön kannattaa kiinnittää huomiota. Jokainen pienryhmän jäsen saa tentistä saman numeerisen arvioinnin.
Jotkut tentit on mahdollista tehdä sähköisen tentin tilassa tai opintojakson verkkoalueella ns. moodletenttinä. Sähköisen tentin tenttitiloja on Turussa, Porissa, Raumalla ja Vaasassa. Tentit ovat varattavissa sähköisessä varausjärjestelmässä korkeintaan 30 vrk ennen tentin suorittamista. Kun olet varannut tentit, ota yhteyttä oppiaineen koulutussihteeriin ja sovi milloin noudat tenttitilan avaimen. Tenttikysymykset avautuvat ja niihin vastataan tietokoneella. Tenttitilassa on sekä reaaliaikainen että tallentava videovalvonta eikä poistuminen tenttitilasta tentin aikana ole sallittua. Tentin valvonta ja henkilöllisyyden todentaminen tapahtuu yhdistämällä kulunvalvonnan ja videovalvonnan tiedot tenttisuoritukseen.
Moodletentti on yksilö- ja aineistotentti, joka tehdään verkkoalueella tiettynä ajankohtana ja rajattuna vastausaikana, esimerkiksi vuorokauden aikana. Moodletenttiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tenttiin valmistaudutaan normaalin tentin tapaan. Esseemuotoiset tenttivastaukset voi kirjoittaa Moodleen prosessina tai vaihtoehtoisesti vastauksen voi kirjoittaa tekstinkäsittelyohjelmalla ja liittää valmiina moodletentin vastauskenttään. Valmis tenttivastaus tallennetaan ja lähetetään arvioitavaksi opettajalle. Opintojen verkkoalueella on tiedotetaan tarkemmin, mitkä tentit ja milloin voit suorittaa sähköisenä tenttinä tai moodletenttinä.
Tenttiin valmistautuminen
Hyvä lukija tekee tenttiin valmistautuessaan koko ajan johtopäätöksiä, etsii asioiden välisiä yhteyksiä sekä koettaa aktiivisesti ymmärtää, mistä tekstissä on kyse. Mikä tahansa tiedon aktiivinen kehittely edistää oppimista ja seuraavat lukuohjeet soveltuvat myös vieraskielisen tekstin opiskeluun.
Saat nopean yleiskäsityksen tekstistä silmäilemällä ennen tekstin varsinaista lukemista takakannen esittelytekstiä, sisällysluetteloa, ensimmäistä ja viimeistä kappaletta sekä otsikoita. Huomioi alleviivaukset, lihavoidut ja kursivoidut sanat, vihjesanat, kuvat tai kaaviot. Lähesty tekstiä kokonaisuutena ja merkitse tärkeät sanat. Tarkista vieraskielisessä tekstissä lopuksi sanakirjasta yhdellä kertaa sellaiset sanat, joita tarvitset olennaisimpien asioiden ymmärtämiseksi.
Asennoidu tekstiin aktiivisesti arvioimalla sen sanomaa ja tekemällä kysymyksiä. Kysymykset auttavat keskittymään, jolloin luet päämäärätietoisemmin. Miten teksti liittyy aikaisempiin tietoihisi? Esittääkö kirjoittaja uusia näkökulmia? Mistä tekstin kohdasta löydät etsimäsi asiat? Miten voit käyttää tekstin tietoja hyväksesi? Etsi vastauksia kysymyksiisi ja yritä hahmottaa tekstin pääajatukset. Kiinnitä erityistä huomiota kappaleiden teemavirkkeisiin, jotka sisältävät kappaleen keskeisen asian. Teemavirkkeet ovat yleensä kappaleen alussa. Jos et yhden kerran lukemisen jälkeen koe ymmärtäneesi tekstin ydinasioita etkä osannut esittää oikeita kysymyksiä, niin palaa silmäilyvaiheeseen.
Lukemisen ymmärtämistä helpottaa, kun hahmotat eri tekstin osien tehtävät. Johdannossa kirjoittaja johdattelee lukijan aiheeseen ja selittää tekstin tarkoitusta. Selittävässä ja tietoa antavassa osassa kirjoittaja selventää tekstin keskeisiä asioita esittämällä niitä tukevia seikkoja ja yksityiskohtaisia tietoja. Vihjesanat, lyhyt siirtymävirke tai lyhyt kappale kertoo, että siirrytään asiasta toiseen. Määritelmät ovat selityksiä käsitteille, jonka varaan teoriat rakentuvat. Päätännössä eli kappaleen, luvun tai tekstin lopussa kirjoittaja tiivistää sanomansa pääkohdat tai esittää johtopäätöksiä tai arvioita.
Lopuksi kertaa ja palauta mieleen kirjan/tekstin pääkohdat ja pääteema. Erottele tosiasiat, väitteet, mielipiteet, otaksumat, perustelut, esimerkit ja johtopäätökset. Alleviivaa ja tee muistiinpanoja. Silmäile lopuksi teksti vielä uudelleen ja pohdi, mikä siinä on olennaista. Käy lopuksi läpi tekemäsi alleviivaukset ja muistiinpanot, jotka auttavat kokonaisuuden hahmottamista.
Käsitekartta avuksi
Yksi hyvä keino ottaa tekstiä haltuun on tehdä siitä käsitekartta. Käsitekartta auttaa jäsentämään tietoa uudenlaiseen muotoon, jotta se on helpompi ymmärtää ja omaksua. Sitä voidaan soveltaa kuvattaessa jotain ilmiötä tai käsitteiden välisiä suhteita, tehtäessä muistiinpanoja tai hahmottaessa tekstin rakennetta. Se on graafinen kuvaus, jossa käytetään avainsanoja. Pääkäsite sijoitetaan yleensä keskelle ja siihen liittyvien asioiden väliset suhteet kuvataan graafisesti. Kun teksti rikotaan graafiseksi kuvioksi, on helpompi pohtia, mitkä asiat kuuluvat yhteen ja miten, mitkä ovat syitä ja mitkä seurauksia. Näin tekstin sisältö avautuu paremmin ja luettu tulee ymmärretyksi sekä liitetyksi siihen kokonaisuuteen, joka muistiin on aikaisemmin muodostunut.
Hyvä tenttivastaus
Tenteissä odotetaan yleensä esseetyyppisiä vastauksia, joiden tarkoituksena on testata opiskelijan tietoja ja ymmärrystä kysytystä aiheesta. Hyvä tenttivastaus vastaa siihen, mitä kysytään. Lue kysymys ajatuksella. Huomaa erityisesti, jos tehtävässä pyydetään analysoimaan, pohtimaan tai vertailemaan ja suunnittele vastauksesi sen mukaan. Älä unohda vastata kysymyksen kaikkiin osiin. Vastauksesta tulee näkyä, että olet lukenut ja ymmärtänyt tentittävän kirjallisuuden tai muun oppimateriaalin. Omia näkökantoja kannattaa esittää harkitusti ja perustellusti, eikä tenttivastausta voi rakentaa niiden varaan.
Hyvä tenttivastaus on johdonmukainen ja selkeästi jäsennelty. Siinä on määritelty keskeiset käsitteet ja asia on liitetty laajempaan kontekstiinsa. Vastausta suunnitellessasi mieti, mitkä asiat siihen sisältyvät sekä missä järjestyksessä ja miten ne kannattaa esittää. Kiinnitä huomiota tenttikysymyksen rajaukseen ja vastaa kysymykseen rajauksen mukaisesti. Arvosanaa ei anneta vastausten pituuden perusteella, joten vastausta ei kannata keinotekoisesti venyttää. Kerro pääasiat lukijalle hyvällä suomen kielellä, oppiaineen keskeisiä teorioita ja käsitteitä käyttäen. Määrittele keskeiset käsitteet, vaikka sitä ei aina erikseen pyydetäkään. Kirjoita vastaukset luettavalla käsialalla kokonaisin lausein. Arvosanaa alentavia seikkoja ovat puutteelliset tiedot, asiavirheet, asiatyylisen argumentoinnin korvaaminen omilla mielipiteillä, vastauksen huono jäsennys, vaikeaselkoisuus tai mahdollisen ohjepituuden huomattava ylittäminen tai alittaminen.
