Käytös- ja tapatietous verkkokurssi

Outi Veskoniemi

Kä­si­tys hy­väs­tä ja so­pi­vas­ta käy­tök­ses­tä sekä ta­vois­ta on si­dok­sis­sa kult­tuu­riin jos­sa yk­si­lö elää. Kult­tuu­ri on ih­mi­sel­le vii­te­ke­hys. Kult­tuu­rin kä­sit­teel­le ei ole ole­mas­sa kai­ken­kat­ta­vaa mää­ri­tel­mää, vaan se voi­daan ym­mär­tää mo­nel­la eri ta­val­la näkö­kul­mas­ta riip­pu­en. Kulttuurik-si voi­daan­kin ym­mär­tää lä­hes kaik­ki ih­mis­e­lä­mään liit­ty­vä. Suu­ri osa kult­tuu­ris­ta on pii­los­sa pin­nan alla ja vain pie­ni osa nä­ky­vää. Tä­hän nä­ky­vään osaan kuu­lu­vat pu­keu­tu­mi­seen ja käyt-täy­ty­mi­seen liit­ty­vät sään­nöt ja ta­vat, ruo­ka, mu­siik­ki ja kie­li. Ih­mi­set muo­dos­ta­vat yh­tei­sö­jä kult­tuu­ri­pii­rien si­säl­lä. Yh­tei­sö­jen si­säl­le muo­dos­tuu käyt­täy­ty­mis­sään­tö­jä –ja ta­po­ja, joi­ta yh-teisön jä­se­nien odo­te­taan nou­dat­ta­van. Ne hel­pot­ta­vat kans­sa­käy­mis­tä ja asi­oi­den su­ju­mis­ta. Hy­vät ta­vat ja käy­tös ovat muok­kau­tu­neet yh­tei­sö­jen käy­tös­sä vuo­sien ku­lu­es­sa. Uu­den syn-tymisen myö­tä syn­tyy myös uu­sia ta­po­ja. In­ter­ne­tin maa­il­ma ja so­si­aa­li­nen me­dia ovat esi-merk­ke­jä uu­sis­ta kek­sin­nöis­tä, jot­ka vaa­ti­vat ta­po­jen mu­kau­tu­mis­ta. Mat­kai­lu ulko­mail­la ja ylei­nen kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen tuo­vat tul­les­saan uu­sia ta­po­ja. Aluk­si ne he­rät­tä­vät sekä ihas­tus­ta että vas­tus­tus­ta, mut­ta ajan ku­lu­es­sa uu­det ta­vat hy­väk­sy­tään. Niis­tä muo­dos­tuu nor­mi, ylei-sesti hy­väk­syt­ty me­net­te­ly­tapa. Mikä on sit­ten hy­vän ta­van mää­ri­tel­mä? Hyvä tapa luo positii-vista ilma­pii­riä, edis­tää kom­mu­ni­koin­tia ja asi­oi­den su­ju­mis­ta. Hy­vät ta­vat muo­dos­ta­vat ihmis-ten ym­pä­ril­le suo­jan, jos­sa ih­mi­set voi­vat hy­vin.

Käy­tös-ja tapa­tie­tous on ih­mi­sel­le tar­peel­lis­ta lä­hes koko elä­män. Sitä voi myös opis­kel­la eri ikä­vai­heis­sa. Tä­män pro­jek­ti­teh­tä­vän tar­koi­tus on poh­tia min­kä­lai­nen kurs­si käy­tös- ja tapa­tie-toudesta voi­daan ra­ken­taa. Koh­de­ryh­mäk­si pro­jek­tis­sa on ra­jat­tu ai­kuis­o­pis­ke­li­jat ja oppimis-ym­pä­ris­tök­si verk­ko-op­pi­mis­ym­pä­ris­tö. Ai­kuis­kou­lu­tuk­ses­sa tie­to­ver­kot ovat tär­keä opis­ke­lun mah­dol­lis­ta­ja. Läh­tö­koh­ta op­pi­mis­ym­pä­ris­tön ra­ken­ta­mi­ses­sa on mitä opis­ke­li­jan aja­tel­laan siel­lä te­ke­vän ja op­pi­van. Si­säl­lön ra­ken­ta­mi­ses­sa tär­ke­ää on, että se on hel­pos­ti muo­kat­ta­vis­sa, mah­dol­lis­taa vuo­ro­vai­ku­tuk­sen ja orien­toi opis­ke­li­jat hy­vin ai­hee­seen. Käy­tös-ja tapa­tie­tous kurs­sin op­pi­mis­alus­tak­si so­pii pe­rin­tei­nen Moodle. Vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa hyö­dyn­ne­tään kes­kus-telualueita, chatia ja Skypea. Kurs­si koos­tuu nel­jäs­tä pää­tee­mas­ta, jot­ka ovat 1. Ar­jen käy­tös- ja tapa­tie­tous 2. Käy­tös-ja tapa­tie­tous  kan­sain­vä­li­ses­sä koh­taa­mi­ses­sa 3. Käy­tös-ja tapa­tie­tous ver­kos­sa ja 4. Juh­lien käy­tös-ja tapa­tie­tous. Kurs­sin teh­tä­vät si­joi­te­taan tut­ki­van op­pi­mi­sen vii­te­ke­hyk­seen. Opis­ke­li­joi­ta kan­nus­te­taan  itse­oh­jau­tu­vuu­teen ja ak­tii­vi­seen tiedonhankin-taan. Opet­ta­ja on ryh­män asi­an­tun­ti­ja­jä­sen, jon­ka on tär­ke­ää olla mu­ka­na di­a­lo­gis­sa rat­kai­se-mas­sa on­gel­mia, an­ta­mas­sa tie­toa ja esit­tä­mäs­sä omia aja­tuk­si­aan esil­lä ole­vis­ta ai­heis­ta. Opet-tajan li­säk­si opis­ke­li­jat oh­jaa­vat itse op­pi­mis­taan va­lit­se­mal­la teh­tä­vien­sä ai­heik­si it­se­ään kiin-nos­ta­via tee­mo­ja kurs­sin si­säl­tö­jen puit­teis­sa. Jo­kai­seen pää­tee­maan suun­ni­tel­laan opis­ke­li­joi­ta ak­ti­voi­via kes­kus­te­lu­teh­tä­viä. Lo­puk­si jo­kai­nen opis­ke­li­ja kir­joit­taa hen­ki­lö­koh­tai­sen koos­teen kes­kus­te­luis­ta op­pi­mis­päi­vä­kir­jan ta­paan. Kurs­sin teh­tä­viin kuu­luu myös yh­den es­seen kir­joit-taminen. Es­seen aihe va­li­taan kurs­sin nel­jäs­tä pää­tee­mas­ta. Es­seen ai­hei­ta voi­vat olla esimer-kiksi 1. Juh­la­pu­keu­tu­mi­nen tai 2. Small talk kult­tuu­rien vä­li­ses­sä koh­taa­mi­ses­sa. Kurs­si ar­vi­oi-daan lo­puk­si nu­me­rol­la.

Läh­teet:

Ben­ja­min, S. 2014. Kult­tuu­ri-iden­ti­teet­ti – Mer­ki­tys ke­hi­tyk­sel­le ja ko­tou­tu­mi­sel­le. Te­ok­ses­sa M. Lai­ne (toim.)   Kult­tuu­ri-iden­ti­teet­ti & Kas­va­tus. Kult­tuu­ri­pe­rin­tö­kas­va­tus ko­tou­tu­mi­sen
tu­ke­na. Suo­men Kult­tuu­ri­pe­rin­tö­kas­va­tuk­sen seu­ran jul­kai­su­ja 8, 56-105.
Suo­mi­nen, R. & Haka­nur­mi, S. 2013. Verk­ko-opet­ta­ja. E-kir­ja. Klaa­va Me­dia.
Va­lo­nen, H. 2014. Hyvä käy­tös. Kaik­ki mitä tu­lee tie­tää. Hel­sin­ki: Auditorium Kus­tan­nus­osa-keyhtiö.
Kuva Pixabay