Minna Malmi, Elina Juvell, Päivi Pässilä & Niina Vuori
Mahdollisuudet hyödyntää videoita oppitunneilla ovat monet. Esimerkiksi digitarinat, lyhyet videoklipit, videopäiväkirja tai palautevideo tuovat monipuolisuutta niin kielten kuin muidenkin aineiden opetukseen. Kokeilimme, miten digitarinoiden työstäminen pärjää perinteisille kirjoitelmille, ja vertasimme oppilaiden palautteita. Aiheena oli Suomi 100, jota kahdeksannen luokan oppilaat toteuttivat äidinkielentunnillaan kuvin, videoin ja kirjoitelmin.
Kokeilu
Oppilaiden videoprojektit etenivät digitarinoille perinteisellä kaavalla: idea, mediamateriaali, käsikirjoitus, editointi ja julkaisu. Jälkimmäinen tehtiin oppilaiden yhteisellä päätöksellä suljetusti koulun omassa Pedanetissä ja Youtubessa. Valmiit työt ovat näkyvillä vain oman luokan oppilaille. Aluksi projektilaisten kanssa pidettiin ideariihi, ja jokainen ryhmä hyväksytti oman suunnitelmansa opettajalla ennen kameraan tarttumista. Mediamateriaalin keräämistä ja editointia varten oppilailla oli käytössä koulun pöytäkoneet, läppärit ja videokamerat, sekä omat älypuhelimensa. Kuvattavana olivat oppilaat itse, mutta osa käytti hyödykseen myös valmiita klippejä Youtubesta tai itse piirtämiään sähköisiä sarjakuvia. Editointi toteutettiin mm. seuraavin sovelluksin: Imovie, Movie maker, Videopad, Youtuben editointisovellus, Kinemaster, Movie stars, Story board ja Text on photos. Valmiit videot olivat kestoltaan 2-3 min. Opettajan ohjatessa ja kannustaessa, oppilaat hoitivat kuvauksen ja editoinnin itse. Kirjoitelmat puolestaan toteutettiin yksilöitynä, opettajan ohjaamina prosesseina, ja niitä edelsi ideointi ja suunnitelma. Kirjoittamisen apuna sai käyttää ideakarttaa. Aikaa projektiin kummatkin ryhmät saivat saman verran: kahdeksan kolmen vartin oppituntia, ja se riitti mainiosti.
Kirjoittamisryhmältä saadun palautteen mukaan projekti oli helppo ja mukava, sillä kirjoittaminen oli heille tuttu työskentelytapa. Moni tästä ryhmästä koki kuvaamisen etäisenä, sillä he eivät olleet tutustuneet tarvittaviin työkaluihin tai esim. videon editointiin. Videoprojektilaisten palautteesta voi kuitenkin päätellä, että joskus on hyvä vaihtaa tuttuja kuvioita ja kokeilla jotakin uutta. Suurimalla osalla videoprojekti onnistui hyvin, ja oppilaat toivoivat, että samankaltaisia projekteja tehtäisiin enemmän. Osa oppi jopa näyttelemään projektin aikana, ja projektin työstäminen koettiin mielekkäänä. Negatiivisena puolena mainittiin hankaluudet editoinnissa sekä aiheen rajaus. Opettaja koki projektin ennen kaikkea positiivisena oppimiskokemuksena:
“Oma osaamiseni TVT-laitteiden suhteen on vielä opettelun asteella, mutta oppilaiden kanssa yhdessä tehden opin myös minäkin. Oppilaiden innostus tarttuu helposti, ja oppimiskokemuksesta tuli moninkertainen. Jälkikäteen ajateltuna, kun antaa oppilaille lähes vapaat kädet tuotoksen ja toteutuksen suhteen, ihmeitä tapahtuu.”
Millä videoita voi tehdä ja mihin ne voi ladata?
Näitä asioita ehkä moni opettaja pohtii suunnitellessaan ensimmäistä videoprojektiaan. Kannattaa muistaa, että tavalliset älypuhelimet ja läppärit sisältävät jo sellaisenaan melko hyvät kuvanmuokkaus- ja editointisovellukset, ja älypuhelimenkin kamera on yleensä riittävä kuvaamaan muutaman minuutin klippiä. On kuitenkin olemassa hyviä sovelluksia mm. oman näytön kuvaamiseen, jolloin voidaan esim. antaa palautetta videolla. Yksi esimerkki on Screencast-o-matic, mikä on erittäin helppokäyttöinen, ilmainen, ja nopeasti ladattavissa. Editointiin soveltuvat hyvin Windowsin Moviemaker, Applen iMovie tai jos haluaa hyödyntää animaatiota, DVolver tai Cartoon Camera. Digitarinoiden toteutuksessa voi ylempänä mainittujen lisäksi kokeilla myös Photo Story 3 -sovellusta. Se löytyy Microsoftin sivuilta ja on helppo aloittelijalle.
Valmiita tuotoksia voidaan jakaa esim. sähköisessä oppimisympäristössä tai pilvessä. Suomi 100 -kokeilussa hyödynnettiin Pedanettiä. Videoiden tallennuspalveluita tarjoavat myös Dropbox, Box, Vimeo, Google Drive, Sync, Sugarsync, WeVideo ja MoVie. Toki videoita voidaan myös jakaa Whatsapp- tai Facebook-ryhmässä.
Projekteissa opittua2017 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön projektityöt 201713.4.2017