Sirkku Tunkkari-Yli-Suomu
Uuden teknologian ja sen opetukseen kohdistuvien paineitten aiheuttamien vaatimusten mukaan yhä suurempi osa opetuksesta on siirtymässä verkkoon. Myös kieltenopetuksessa, jossa on perinteisesti suosittu kontaktiopetusta, käytetään yhä useammin TVT-teknologiaa ja sen luomia mahdollisuuksia. Kiinnostus kieltenopiskeluun on usein varsinkin yläasteella pohjalukemissaan ja erilaiset pelit ja videot lisäävät kiinnostusta siihen. Ne sopivat myös keskittymisvaikeuksista kärsiville oppilaille. Mahdollisuus itse kokeilla pelejä ja niiden eri vaihtoehtoja konkreettisesti lisää oppilaitten oman kielenkäytön aktiivisuutta ja tällä tavoin voi opiskella itsenäisesti myös ilman luokkaa. Normaalisti kielten opiskelu voi varsinkin kärsimättömistä oppilaista tuntua liian kovalta puurtamiselta, mutta pelien avulla se muuttuu mielenkiintoisemmaksi ja sanoja oppii huomaamattaan. Onkin todettu, että varsinkin poikien englanninkielen taito on parantunut tietokonepelien myötä.
Anna von Zansen (2014) toteaa mobiilioppimisen ja pelillisyyden vaikuttavan kielten opetukseen rentouttavasti, leikillisesti ja motivoivasti. Siinä hyödynnetään myös uteliaisuutta ja tekemällä oppimista ja opiskelua on helppo jatkaa silloin, kun se itselle sopii, esim. bussissa istuessa. Kielten opiskelu voidaan ottaa osaksi arjen toimintoja ja se voi olla säännöllistä. Prosessissa on mukana osallistaminen, yhteistoiminnallisuus, vuorovaikutus, työelämän taidot sekä autenttiset viestintätilanteet. Opiskelijalla on mahdollisuus eriyttää opetusta ja edetä omaa vauhtiaan. Älypuhelimet saadaan näin hyötykäyttöön. (Zansen 2014.)
Tietotekniikan käyttö mahdollistaa myös opiskelun etäisyydestä riippumatta. Varsinkin harvinaisten kielten opiskelijaryhmät ovat usein pieniä ja kurssien keskittyessä suuremmille paikkakunnille opiskelijoiden etäisyydet opiskelupaikkakunnasta kasvavat. Koska kaikki eivät halua lähteä kymmenien kilometrien päähän kielikurssille, opiskelu jäisi muuten toteutumatta. Verkkokurssit tavoittavat opiskelijat pitkänkin matkan takaa ja yhdellä kurssilla voi olla opiskelijoita ympäri Suomea. Esim. keskustelu- ja fonetiikan kursseilla on perinteisesti ollut yliopistoilla läsnäolopakko, mutta nykyään niitäkin voi opiskella verkossa.
Kurssin toteutus
Italian kielen verkkokurssi toteutetaan 10 viikon aikana, joihin sisältyy 5 verkko-oppituntia ja 5 etäopetusviikkoa. Kurssin tavoitteena on italian käyttö arkipäivän tilanteissa. Opetus on tarkoitus toteuttaa aikuisopiskelijoille, jotka haluavat opiskella italian alkeita. Kurssilla tutustutaan italian alkeisiin videon ja äänitteiden avulla. Kappaleitten tekstejä ja kuuntelutehtäviä kuunnellaan verkossa ja kurssin äänitteitä ja pelejä voi pelata myös itsenäisesti oppituntien ulkopuolella.
Kurssi on laadittu Open office impress -esityksenä käyttäen pohjana In piazza 1 -oppikirjaa (Marchesani, Mehtonen & Soininen-Saari 2008), joka toteutetaan Eliademy-oppimisympäristössä. Sen lisäksi käytetään Facebookia, jonka kautta kurssista tiedotetaan, annetaan kotitehtäviä ja ryhmän jäsenet voivat keskustella chatissa sekä julkaista kuvia tai muita julkaisuja. Kurssin viidestä oppitunnista on esimerkkinä ensimmäinen, jossa on alussa itse tehty kurssin esittelyvideo, internetistä ladattu fonetiikan ääntämisharjoitusvideo (Loecsen 2017), itse kuvattuja kuvia Italiasta, jotka on lisätty tiedostosta ja kuvakaappauksella lisättyjä kuvia (Theatre Lit Wiki 2017, BBC Two 2017). Kuvan olisi saanut tallennettua muutenkin, mutta halusin kokeilla kuvakaappausta ja sen avulla sopivien rajausten valitseminen on kuvan muokkausta helpompaa. Tunnin lopuksi ladataan BBC:n Italianissimo YouTube-video (2017). Lisäsin myös linkkejä muihin verkkosivustoihin (Altervista 2017 & Yle 2012) ja sanapeleihin (Loecsen 2017), joita opiskelija voi pelata myös itsenäisesti.
Vastaavanlainen kurssi toteutettiin aikuisopiskelijoille keväällä 2016 Skypen ja Facebookin avulla ja kurssi on siitä eteenpäin kehitetty versio. Projektin ansiosta sellaisetkin opiskelijat, jotka eivät muuten olisi kurssille osallistuneet, olivat mukana. Osa osallistui kurssille ainoastaan etätehtäviä tekemällä, koska heillä ei ollut Skype-tunnuksia. Kokemus opetti myös sen, ettei kaikki aina välttämättä suju suunnitelmien mukaan. Internet-yhteydet pätkivät, ääni saattoi viivästyä, eikä kontaktia aina saatu. Normaalissa Skypessä en pystynyt muodostamaan yhteyttä tavallisen ja Skype for Business -käyttäjän välillä. Pelien ja videoiden upotus käytännössä osoittautui haasteelliseksi. Kaiken kaikkiaan täytyisi ohjelmiin perehtyä entistä paremmin erilaisten ongelmien välttämiseksi. TVT-koulutuksen riittävä hallinta onkin tärkeä edellytys verkkokurssien toimivuuden kannalta. Viimevuotinen kurssi oli räätälöity vastaamaan kyseisen opiskelijajoukon tarpeita, vaikka siinä noudatettiinkin opintosuunnitelmaa. Joustavuus opinnoissa on tärkeää opiskelijoiden pitämisessä kurssilla, koska heidän pitäisi kokea opiskelunsa mielekkääksi ja joidenkin osallistumismahdollisuudet normaalille, säännöllisesti iltaisin kokoontuvalle kurssille voivat olla vuoro- tai iltatyön takia hankalia. Verkkokurssi on heille usein ainoa vaihtoehto.
Kurssi on suunniteltu tukemaan In piazza 1 -oppikirjan avulla tapahtuvaa opiskelua ja vahvistamaan opintoja sekä tuomaan uutta innostusta ja houkuttelemaan nuorempia opiskelijoita kurssille videoiden ja pelien avulla. Päivi Hakkarainen ja Kari Kumpulainen (2011, 12) pitävät liikkuvan kuvan avulla saavutettavista oppimisen ulottuvuuksista näkemistä ensisijaisena. Liikkuvan kuvan avulla voi nähdä sellaisia asioita, joita olisivat muuten vaikeita tai mahdottomia havaita. Videon käyttö tekee kohteen tutuksi, (Hakkarainen & Kumpulainen 2011, 12) kuten Italianissimo -video (BBC Two 2017), samoin kuvat italiasta ja Commedia del arten hahmoista (Theatre Lit Wiki 2017). Kurssin kohderyhmällä on olemassa myös Facebook-sivu, jolla tiedotetaan kurssin kokoontumisajoista ja muista erilaisista tapahtumista. Facebook-ryhmä löytyy osoitteesta: https://www.facebook.com/groups/141737689499119/
Projekteissa opittua2017 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön projektityöt 201713.4.2017