Ilmiöpohjainen oppiminen & verkossa toteutettu luokkalehti

Nina Hon­gis­to, Tu­run Stei­ner-kou­lun luo­kan­o­pet­ta­ja

Syys­luku­kau­si (2017) lä­he­nee lop­pu­aan. Luo­kan­o­pet­ta­ja as­tuu kak­kos­luok­ka­lais­ten eteen iloi­ses­ti hy­myil­len. Op­pi­laat ar­vaa­vat, että jo­tain haus­kaa on lu­vas­sa. Sit­ten se tu­lee! Opet­ta­ja il­moit­taa: “Me teem­me luok­ka­leh­den!” Iloi­sia huu­dah­duk­sia luo­kas­sa. Kat­se ha­kee luok­ka­to­ve­rin kat­set­ta ja sa­nat­to­mas­ti so­vi­taan ol­tai­siin­ko sa­mas­sa ryh­mäs­sä. Sit­ten kä­det nou­se­vat viit­taa­maan vuo­ro­tel­len. “Opet­ta­ja, mil­loin aloi­te­taan?” “Saa­ko itse kek­siä ai­heen?” “Voi­daan­ko minä ja Kal­le olla sa­mas­sa ryh­mäs­sä?” Ky­sy­myk­siä, in­toa, eh­do­tuk­sia on il­mas­sa pal­jon.
Pro­ses­si oli läh­te­nyt liik­keel­le. Ky­sees­sä oli il­mi­ö­poh­jai­nen op­pi­mi­nen ja il­mi­ö­nä luok­ka­leh­ti.
Op­pi­laat oli­vat hy­vin mo­ti­voi­tu­nei­ta ja tie­toi­sia ta­voit­teis­ta jo alus­sa sekä koko pro­ses­sin ajan.
Luo­kan­o­pet­ta­ja, Nina Hon­gis­to, ker­toi op­pi­lail­leen luok­ka­leh­den te­os­ta per­jan­tai­na 15.12.2017. Op­pi­laat sai­vat koti­teh­tä­väk­seen vii­kon­lo­puk­si miet­tiä hei­tä it­se­ään kiin­nos­ta­via ai­hei­ta leh­ti­ar­tik­ke­leik­si. Seu­raa­va­na maa­nan­tai­na luo­kan­o­pet­ta­ja ke­rä­si yksi­tois­ta eri ar­tik­ke­li­ai­het­ta luo­kan tau­lul­le. Sit­ten ryh­mäy­dyt­tiin niin, että ku­kin op­pi­las sai va­li­ta sen aihe­a­lu­een, mis­tä eni­ten piti. Ryh­miä muo­dos­tui yh­dek­sän ja ai­heet oli­vat: lii­kun­ta, ruo­kai­lu, eläin, juh­lat, oh­jei­ta luon­nos­sa ole­mi­seen, ys­tä­vyys, Suo­men his­to­ri­aa, vuo­den­ajat sekä käsi­työ ja tai­de.
Op­pi­laat toi­mi­vat sa­mas­sa ryh­mäs­sä koko pro­jek­tin ajan. Jo­kai­nen ryh­mä haki tie­toa kir­jois­ta ja ver­kos­ta sekä haas­tat­te­li mm. van­hem­pi­aan. Ryh­mä­töi­tä jat­ket­tiin jou­lu­lo­man jäl­keen vie­lä kak­si viik­koa. Yh­teen­sä il­mi­ö­poh­jai­seen op­pi­mis­pro­ses­siin ai­kaa käy­tet­tiin kol­me viik­koa, kui­ten­kin vain aamu­päi­vän tun­te­ja kol­me­na päi­vä­nä vii­kos­sa. Myös op­pi­lai­den huol­ta­jil­le tie­do­tet­tiin leh­ti­pro­jek­tis­ta sekä uu­teen syk­syl­lä 2016 käyt­töön otet­tuun ope­tus­suun­ni­tel­maan liit­ty­väs­tä il­mi­ö­poh­jai­ses­ta op­pi­mi­ses­ta. Huol­ta­jat oli­vat kiin­nos­tu­nei­ta ja seu­ra­si­vat mie­len­kiin­nol­la pro­jek­tin ete­ne­mis­tä.
Verk­ko­leh­den te­koon käy­tet­tiin val­mis­ta me­di­a­kas­va­tuk­sen työ­ka­lua, kou­lu­leh­ti­ko­net­ta (https://www.kou­lu­leh­ti­kone.fi). Leh­den teko to­teu­tet­tiin op­pi­lai­den ikä­kau­si ja tek­ni­set lait­teet huo­mi­oi­den.
Hel­mi­kuun (vuo­si 2018) alus­sa oli leh­den jul­kis­ta­mis­ti­lai­suus ja op­pi­laat tu­tus­tui­vat kou­lun me­di­a­luo­kas­sa pa­reit­tain leh­teen. Häm­mäs­ty­neet, iloi­set huu­dah­duk­set kuu­lui­vat eri tie­to­ko­nei­den ta­kaa. Ihas­tus omaan leh­teen oli suur­ta. Op­pi­lai­den ryh­mäy­ty­mi­nen kas­voi pro­jek­tin myö­tä, ku­ten myös in­nos­tus lu­ke­mi­seen ja kir­joit­ta­mi­seen. Eri­tyi­sen hie­noa op­pi­lais­ta oli huo­ma­ta, kuin­ka yh­te­nä päi­vä­nä teh­ty teks­ti ja toi­se­na päi­vä­nä otet­tu kuva muo­dos­ti­vat nyt leh­des­sä yh­den ko­ko­nai­suu­den.
Op­pi­laat ar­vi­oi­vat oman ryh­män­sä sekä mui­den ryh­mien suo­ri­tuk­sia leh­den jul­kai­sun jäl­keen. Ar­vi­oin­ti koh­dis­tui mm. suun­nit­te­luun, yh­teis­työ­hön, ryh­män si­säl­lä ta­pah­tu­nee­seen työn­ja­koon, tie­don­ha­kuun sekä lo­pul­li­sen ne­tis­sä näh­tä­vän tuo­tok­sen on­nis­tu­mi­seen. Kaik­ki op­pi­laat oli­vat hy­vin tyy­ty­väi­siä pro­jek­tiin ja ky­syi­vät vain, mil­lon teh­täi­siin uusi leh­ti.
Val­mis leh­ti löy­tyy osoit­tees­ta:
https://oma.kou­lu­leh­ti­kone.fi/2-lk-tu­runs­tei­ner­kou­lu

Il­mi­ö­poh­jai­nen op­pi­mi­nen

Han­na Lep­pi­nie­men mu­kaan il­mi­ö­poh­jai­sen op­pi­mi­sen käy­tän­tei­tä on tut­kit­tu ja ke­hi­tet­ty pa­rin vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na eri opet­ta­ja–tut­ki­joi­den toi­mes­ta ym­pä­ri maa­il­maa. Il­mi­ö­poh­jai­sen op­pi­mi­sen juu­ret ovat John De­weyn työs­sä ja ajat­te­lus­sa, sil­lä De­wey ko­ros­ti op­pi­laan osal­lis­tu­mi­sen ja oma­koh­tai­sen kiin­nos­tuk­sen mer­ki­tys­tä op­pi­mi­sel­le. Il­mi­ö­poh­jai­sen op­pi­mi­sen ta­ka­na on konst­ruk­ti­vis­ti­nen op­pi­mis­kä­si­tys, joka nä­kee op­pi­jan ak­tii­vi­se­na toi­mi­ja­na,
joka ko­ko­aa ja yh­dis­te­lee tie­toa. Jos il­mi­ö­poh­jais­ta op­pi­mis­ta to­teu­te­taan yh­tei­söl­li­ses­ti ja pai­no­te­taan ajat­te­lun tai­to­jen ke­hit­ty­mis­tä ku­ten tä­män pro­jek­tin käy­tän­nön­o­suu­des­sa, Luok­ka­leh­ti, to­teut­taa se so­si­o­konst­ruk­ti­vis­tis­ta op­pi­mis­kä­si­tys­tä. (John De­weyn, 20.10.1859 – 1.6.1959, oli yh­dys­val­ta­lai­nen fi­lo­so­fi ja psy­ko­lo­gi, joka mai­ni­taan yh­te­nä maan­sa 1900-lu­vun mer­kit­tä­vim­mis­tä kas­va­tus­psy­ko­lo­geis­ta.)
Ope­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­teet 2016 poh­jau­tu­vat op­pi­mis­kä­si­tyk­seen, jos­sa op­pi­las yh­des­sä tois­ten kans­sa ra­ken­taa omaa tul­kin­taan­sa maa­il­mas­ta. Tä­hän liit­ty­väl­lä ns. il­mi­ö­poh­jai­sel­la op­pi­mi­sel­la py­ri­tään kas­vat­ta­maan op­pi­lais­ta itse­oh­jau­tu­via ja omas­ta op­pi­mi­ses­taan vas­tuun ot­ta­via op­pi­joi­ta mm. an­ta­mal­la heil­le ai­em­min vain opet­ta­jal­le kuu­lu­nei­ta teh­tä­viä ku­ten oman työn suun­nit­te­lu ja ar­vi­oin­ti. Eri­lai­set op­pi­laat täy­den­tä­vät toi­si­aan eikä kaik­kien tar­vit­se osa­ta kaik­kea (Lep­pi­nie­mi, 2016).

Pa­ras­ta il­mi­ö­poh­jai­ses­sa op­pi­mi­ses­sa on, että se vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti ryh­män so­si­aa­li­seen ilma­pii­riin, myön­tei­sen op­pi­ja­minä­ku­van ra­ken­tu­mi­seen sekä vas­tuul­li­suu­den op­pi­mi­seen. Il­mi­ö­poh­jai­nen op­pi­mi­nen tuo myös esil­le, että op­pi­laat ajat­te­le­vat asi­ois­ta eri ta­val­la, mut­ta voi­vat sil­ti kun­ni­oit­taa ja ym­mär­tää tois­ten­sa mie­li­pi­tei­tä ja nä­ke­myk­siä (Toi­va­nen, 2017).
Il­mi­ö­poh­jai­nen op­pi­mi­nen on eri­tyi­sen hyvä tapa työs­ken­nel­lä niin op­pi­lail­le kuin opet­ta­jil­le­kin. Ku­ten Bet­ty-Lot­ta Ma­ria Toi­va­nen to­te­aa: “Vaik­ka op­pi­laal­la on il­mi­ö­poh­jai­ses­sa op­pi­mis­pro­ses­sis­sa ak­tii­vi­nen roo­li, on opet­ta­jan mer­ki­tys suu­ri ja opet­ta­jal­ta vaa­di­taan lu­jaa pe­da­go­gis­ta osaa­mis­ta. Opet­ta­jan teh­tä­vään kuu­luu myös haas­taa op­pi­lai­den ajat­te­lua oh­jaa­mal­la hei­tä ha­vain­noi­maan ja se­lit­tä­mään il­mi­öi­tä ja te­ke­mään sii­tä joh­to­pää­tök­siä. Opet­ta­jan vas­tuul­la on op­pi­lai­den ke­hit­ty­mi­nen ja op­pi­mi­nen.” Il­mi­ö­poh­jai­sen op­pi­mis­pro­ses­sin tar­koi­tuk­se­na ei ole, että opet­ta­ja hyl­kää opet­ta­mi­sen vah­van pe­rin­teen, vaan opet­ta­jan teh­tä­vä on luo­da op­pi­mis­ti­lan­teis­ta eri työ­vä­li­nei­den, pe­da­go­gis­ten lä­hes­ty­mis­ta­po­jen sekä me­to­dien avul­la op­pi­las­ta ja op­pi­mis­ta pal­ve­le­va ta­pah­tu­ma.
Mut­ta, ku­ten sa­non­ta kuu­luu: ”Ui­mis­ta ei voi op­pia hyp­pää­mät­tä ve­teen”, niin sa­maa op­pi­mis­me­to­dia suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti kai­kil­le opet­ta­jil­le tä­män il­mi­ö­poh­jai­sen op­pi­mis-pe­da­go­gii­kan­kin suh­teen.

Läh­teet:
Nina Hon­gis­to, Tie­to- ja vies­tin­tä­tek­nii­kan ope­tus­käy­tön pro­jek­ti 2017- 2018/Il­mi­ö­poh­jai­nen op­pi­mi­nen & luok­ka­leh­ti, 2018 sekä mm. Bet­ty-Lot­ta Ma­ria Toi­va­nen, Il­mi­ö­poh­jai­sen op­pi­mi­sen ko­ke­muk­sia lu­ki­os­sa, 2017 ja Han­na Lep­pi­nie­mi, Il­miö ni­mel­tä il­mi­ö­poh­jai­nen op­pi­mi­nen, 2016