Tulevaisuuden taitoja oppimassa – Käänteinen oppiminen taloustiedon opetuksessa

Min­na Kai­ta­nie­mi

Muut­tu­vas­sa maa­il­mas­sa työn­te­ki­jöil­tä vaa­di­taan uu­den­lai­sia tai­to­ja, mikä tu­lee huo­mi­oi­da kou­lu­tuk­sen suun­nit­te­lus­sa. Ope­tus­suun­ni­tel­ma oh­jaa opet­ta­jan työ­tä, mut­ta an­net­tu­jen ta­voit­tei­den li­säk­si tu­lee poh­tia, mil­lä ta­val­la tu­le­vai­suu­den osaa­jia ope­te­taan. Kään­tei­nen op­pi­mi­nen on yksi vii­me vuo­si­na huo­mi­o­ta saa­nut op­pi­mi­sen te­o­ria, jon­ka ta­voit­tee­na on kan­nus­taa op­pi­lai­ta ak­tii­vi­seen ja oma­eh­toi­seen opis­ke­luun. Täs­sä pro­jek­tis­sa tu­tus­tut­tiin tar­kem­min uu­teen op­pi­mi­sen ide­o­lo­gi­aan ja suun­ni­tel­tiin oppi­ma­te­ri­aa­lia ta­lous­tie­teen kurs­sil­le.
Tu­le­vai­suu­den työ­e­lä­män tai­dot ja kou­lu­tuk­sen suun­nit­te­lu
OECD:n mu­kaan 2000-lu­vun kol­me avain­tai­toa ovat kyky toi­mia vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa, kyky toi­mia au­to­no­mi­ses­ti ja kyky käyt­tää vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­li­ses­ti eri­lai­sia vä­li­nei­tä, ku­ten esi­mer­kik­si eri­lai­sia in­for­maa­ti­o­tek­no­lo­gi­an vä­li­nei­tä. Eu­roo­pan uni­o­ni stra­te­gi­as­sa pai­no­te­taan elin­i­käis­tä op­pi­mis­ta ja tie­to­yh­teis­kun­nas­sa tar­vit­ta­vat avain­tai­to­ja, joi­ta ovat kie­leen, lu­ke­mi­seen, las­ke­mi­seen sekä tie­to- ja vies­tin­tä­tek­niik­kaan liit­ty­vät pe­rus­tai­dot ja op­pi­mis­ta tu­ke­vat op­pi­mis­tai­dot. Kai­kis­sa avain­tai­dois­sa oleel­li­sia ovat kriit­ti­nen ajat­te­lu, luo­vuus, aloit­teel­li­suus, on­gel­man­rat­kai­su, ris­kin­ar­vi­oin­ti, pää­tök­sen­teko ja tun­tei­den ra­ken­ta­va hal­lin­ta.
Suo­ma­lai­ses­ta kou­lu­tus­po­li­tii­kas­ta pää­tet­tä­es­sä on huo­mi­oi­tu EU:n ta­voit­teet sekä OECD:n ar­vi­ot ja suo­si­tuk­set. Ope­tus­hal­li­tuk­sen laa­ti­mas­sa ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa lu­ki­o­kou­lu­tuk­sen ta­voit­tee­na on yleis­si­vis­tyk­sen vah­vis­ta­mi­sen li­säk­si ke­hit­tää opis­ke­li­joi­den val­miuk­sia työ­e­lä­mään ja työ­hön.
Ope­tus­suun­ni­tel­ma poh­jau­tuu op­pi­mis­kä­si­tyk­seen, jon­ka mu­kaan op­pi­mi­nen on seu­raus­ta opis­ke­li­jan ak­tii­vi­ses­ta, ta­voit­teel­li­ses­ta ja itse­oh­jau­tu­vas­ta toi­min­nas­ta.  Opis­ke­li­joi­ta tu­lee oh­ja­ta suun­nit­te­le­maan opis­ke­lu­aan, ar­vi­oi­maan toi­min­ta- ja työs­ken­te­ly­tai­to­jaan sekä ot­ta­maan vas­tuu­ta omas­ta op­pi­mi­ses­taan.
Lu­ki­os­sa tu­lee käyt­tää moni­puo­li­sia ope­tus-, oh­jaus- ja opis­ke­lu­me­ne­tel­miä, sil­lä op­pi­mi­nen on moni­muo­tois­ta ja si­dok­sis­sa ai­em­min han­kit­tuun osaa­mi­seen. Ope­tus- ja opis­ke­lu­me­ne­tel­mät tu­lee va­li­ta niin, että ne edis­tä­vät opis­ke­li­joi­den ak­tii­vis­ta työs­ken­te­lyä ja ke­hit­tä­vät yh­teis­työ­tai­to­ja sekä oh­jaa­vat opis­ke­li­joi­ta ot­ta­maan vas­tuu­ta omas­ta op­pi­mi­ses­taan.  Opis­ke­li­joi­ta tu­lee mm. oh­ja­ta käyt­tä­mään moni­puo­li­ses­ti tie­to- ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gi­aa.
Kään­tei­nen op­pi­mi­nen – op­pi­las­kes­kei­nen op­pi­mis­kult­tuu­ri
Ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa yh­teis­kun­ta­opin ope­tuk­ses­sa ko­ros­te­taan opis­ke­li­jan kas­vua ak­tii­vi­sek­si ja osal­lis­tu­vak­si kan­sa­lai­sek­si. Tämä ta­voi­te so­pii hy­vin kään­tei­sen op­pi­mi­sen ide­o­lo­gi­aan, jos­sa opet­ta­jat kan­nus­ta­vat op­pi­lai­ta ak­tii­vi­seen ja oma­eh­toi­seen op­pi­mi­seen. Op­pi­mis­ta ta­pah­tuu niin it­se­näi­ses­ti kuin so­si­aa­li­ses­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa mui­den kans­sa. Oleel­lis­ta on se, että op­pi­mis­ta tar­kas­tel­laan yk­sit­täi­sen op­pi­laan edel­ly­tys­ten kaut­ta.
Opet­ta­ja luo op­pi­mis­ym­pä­ris­tön, jos­sa op­pi­lai­den mo­ti­vaa­ti­o­ta tu­e­taan mah­dol­lis­ta­mal­la oma­tah­ti­nen op­pi­mi­nen. Kään­tei­nen op­pi­mi­nen ko­ros­taa op­pi­lai­den vas­tuu­ta, jo­ten hei­dän mo­ti­vaa­ti­o­taan vah­vis­te­taan tu­ke­mal­la itse­oh­jaa­vuut­ta ja au­to­no­mi­aa. Itse­oh­jaa­vuus edel­lyt­tää op­pi­lail­ta tie­toi­suut­ta omas­ta op­pi­mis­pro­ses­sis­taan eli hä­nen on ky­et­tä­vä oh­jaa­maan ja ar­vi­oi­maan omaa op­pi­mis­taan. Itse­oh­jau­tu­vaa op­pi­mis­ta edis­tä­vät kan­nus­ta­va pa­lau­te, yh­tei­söl­li­nen ilma­pii­ri ja op­pi­laan mah­dol­li­suus päät­tää oh­jauk­sen tar­pees­taan.
Säh­köis­ty­mi­nen on tuo­nut op­pi­mi­sen yh­tei­söl­li­syy­teen mo­nen­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia. Di­gi­taa­li­set vä­li­neet ri­kas­tut­ta­vat vuo­ro­vai­ku­tus­ta ja an­ta­vat mah­dol­li­suu­den niin op­pi­lai­den kuin opet­ta­jan yh­teis­työl­le ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­mat­ta.  Di­gi­ta­li­saa­ti­on myö­tä tar­jol­la on moni­puo­li­sem­paa oppi­ma­te­ri­aa­lia, mikä edes­aut­taa eriyt­tä­mis­tä ja op­pi­lai­den opis­ke­lua oma­tah­ti­ses­ti omal­la ta­sol­laan.
Oppi­ma­te­ri­aa­lia ta­lous­tie­don ope­tuk­seen
Täs­sä pro­jek­ti­työs­sä ta­voit­tee­na oli kään­teis­tä op­pi­mis­ta tu­ke­van oppi­ma­te­ri­aa­lin suun­nit­te­lu. Lu­ki­on ope­tus­suun­ni­tel­ma ja sen ta­voit­teet oh­jaa­vat ta­lous­tie­don opet­ta­mis­ta, jo­ten se an­toi raa­mit ma­te­ri­aa­li­va­lin­noil­le. Toi­nen pro­jek­ti­työ­tä oh­jaa­va te­ki­jä oli kään­tei­sen op­pi­mi­sen ta­voi­te luo­da opis­ke­li­joi­den itse­oh­jau­tu­vuut­ta ja au­to­no­mi­aa tu­ke­va op­pi­mis­ym­pä­ris­tö.
Pro­jek­tis­sa suun­ni­tel­tiin kai­kil­le yh­tei­set en­nak­ko­teh­tä­vät, joi­hin opis­ke­li­jat pe­reh­ty­vät en­nen lähi­o­pe­tuk­sen tun­tia. Pro­jek­tis­sa ha­lut­tiin tu­kea opis­ke­li­joi­den oma­tah­tis­ta opis­ke­lua, jo­ten oppi­tun­neil­la suun­ni­tel­tiin myös sy­ven­tä­viä teh­tä­viä ja muu­ta lisä­ma­te­ri­aa­lia. Näi­den avul­la no­pe­am­min ete­ne­vät opis­ke­li­jat voi­vat haas­taa it­se­ään ja eriyt­tää osaa­mis­taan aihe­pii­ris­tä.
Oppi­ma­te­ri­aa­lik­si va­lit­tiin eten­kin eri­lai­sia vi­de­oi­ta, sil­lä ne elä­vöit­tä­vät ta­lous­tie­don opis­ke­lua. Säh­köi­ses­sä luok­ka­huo­nees­sa ole­via vi­de­oi­ta on help­po kat­soa sil­loin, kun se so­pii opis­ke­li­jal­le. Li­säk­si säh­köis­tä ma­te­ri­aa­lia voi kat­soa use­am­man ker­ran. Osa opis­ke­li­jois­ta op­pii pa­rem­min kat­se­le­mal­la ja kuun­te­le­mal­la kuin lu­ke­mal­la, jo­ten sii­nä­kin mie­les­sä vi­de­ot täy­den­tä­vät kir­jal­lis­ta oppi­ma­te­ri­aa­lia.
Pro­jek­tis­sa ei ol­lut tar­koi­tuk­se­na laa­tia omia ope­tus­vi­de­oi­ta vaan hyö­dyn­tää ver­kon tar­jon­taa. Oppi­ma­te­ri­aa­lik­si va­lit­tiin lä­hin­nä eng­lan­nin­kie­li­siä vi­de­oi­ta, sil­lä nii­den jou­kos­ta löy­tyi run­saas­ti ha­vain­nol­lis­ta ja haus­kaa ma­te­ri­aa­lia ‒ var­sin­kin eri­lai­sia ani­maa­ti­oi­ta. Vi­de­oi­den va­lin­nas­sa kiin­ni­tet­tiin huo­mi­o­ta sii­hen, että ne ei­vät ole kie­lel­li­ses­ti lii­an vaa­ti­via. Tä­män päi­vän lu­ki­o­lai­sel­la on eng­lan­nin kie­li hy­vin hal­lus­sa, mut­ta vie­ras­kie­li­nen ta­lous­sa­nas­to voi olla nuo­ril­le haas­teel­lis­ta, jo­ten osa sa­nois­ta suo­men­net­tiin har­joi­tus­ten oh­jei­siin.

Esi­merk­ke­jä teh­tä­vis­tä:
Kat­so Sär­ren vi­deo ”Kun on itse tie­nan­nut omat ra­hat, niin niis­tä ei ha­lua luo­pua niin hel­pos­ti” ja ker­ro, mitä raha mer­kit­see si­nul­le.
Kat­so vi­deo Green­was­hing: A Fiji Wa­ter Sto­ry ja ker­ro, mitä vi­her­pesu tar­koit­taa ja mi­ten se nä­kyy eri­lai­sis­sa tuot­teis­sa.
Sel­vi­tä, mitä tar­koit­ta­vat kar­tel­li ja mo­no­po­li. Sen jäl­keen kat­so vi­deo Toi­mi­vat mark­ki­nat ovat kaik­kien etu ja ker­ro, mi­ten Kil­pai­lu- ja ku­lut­ta­ja­vi­ras­to pyr­kii tur­vaa­maan ku­lut­ta­jan oi­keuk­sia.
Kat­so vi­deo Zim­bab­we and Hy­pe­rinf­la­ti­on: Who Wants to Be a Tril­li­o­nai­re? ja ker­ro, mis­tä vi­de­os­sa on kyse.
Mitä ta­lous­te­o­ree­ti­kot sa­no­vat ta­lous­kas­vus­ta. Pi­täi­si­kö ku­lut­taa vai sääs­tää ja in­ves­toi­da? Lue ai­hees­ta oppi­kir­jas­ta ja kat­so sen jäl­keen vi­deo Deck the Halls with Mac­ro Fol­lies.

LÄH­TEET:
Eu­roo­pan uni­o­nin par­la­ment­ti ja neu­vos­to (2006): Elin­i­käi­sen op­pi­mi­sen avain­tai­dot. Eu­roo­pan par­la­men­tin ja neu­vos­ton suo­si­tus 18.12.2006. Vii­tat­tu 11.2.2018. Saa­ta­vis­sa http://eur-lex.eu­ro­pa.eu/le­gal-con­tent/FI/TXT/HTML/?uri=CE­LEX:32006H0962&from=FI
Lauk­ka­nen, Rei­jo ja Pa­lo­nen, Maa­rit (2011): OECD:n kou­lu­tus­po­li­tiik­ka Suo­men kan­nal­ta. Te­ok­ses­sa Lauk­ka­nen, Rei­jo (toim.) Tie­dos­ta käy­tän­nök­si –  OECD tie­toon pe­rus­tu­van kou­lu­tus­po­li­tii­kan tu­ke­na. Ope­tus­hal­li­tus. Ra­por­tit ja sel­vi­tyk­set 2011:20. Vii­tat­tu 10.2.2018. Saa­ta­vis­sa http://www.oph.fi/down­lo­ad/136551_Tie­dos­ta_kay­tan­nok­si_OECD_tie­toon_pe­rus­tu­van_kou­lu­tus­po­li­tii­kan_tu­ke­na.pdf
Lin­tu­ri, Han­nu (2014): Kom­pe­tens­si­tu­le­vai­suus. Fu­tu­ra: Op­pi­mi­sen tu­le­vai­suus 2030 (3/2014). Vii­tat­tu 18.2.2018. Saa­ta­vis­sa http://www.eba­ro­met­ri.fi/tag/op­pi­mi­sen-tu­le­vai­suus-2030/
Ope­tus­hal­li­tus (2015): Lu­ki­on ope­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­teet 2015. Mää­räyk­set ja oh­jeet 2015:48. Vii­tat­tu 15.2.2018. Saa­ta­vis­sa http://www.oph.fi/down­lo­ad/172124_lu­ki­on_ope­tus­suun­ni­tel­man_pe­rus­teet_2015.pdf
Toi­vo­la, Ma­ri­ka; Peu­ra, Pek­ka & Hu­ma­lo­ja, Mar­kus (2017): Flip­ped Le­ar­ning – Kään­tei­nen op­pi­mi­nen. Edi­ta: Hel­sin­ki.