Kc1 Suoritustapa ja työskentelyn ohjeistus
Kasvatuksen historian opintojaksossa on kolme vaihtoehtoista suoritustapaa, joista voit valita itsellesi ja omaan opiskelutilanteeseesi sopivan vaihtoehdon:
1. Osallistuminen lukupiirityöskentelyyn ja essee lukupiirin ryhmä- tai yksilötyönä (monimuoto- ja verkko-opinnot)
TAI
2. Osallistuminen verkkotyöskentelyyn ja essee yksilö- tai 2–3 hengen ryhmätyönä (verkko-opinnot)
TAI
3. Essee yksilötyönä (monimuoto- ja verkko-opinnot)
Perehdy huolella alla oleviin eri vaihtoehtojen ohjeistuksiin. Esseitä arvioivat KT, FL Marjo Nieminen ja KM Hannele Massinen numeerisesti asteikolla 1–5. Lisäksi annetaan lyhyt kirjallinen palaute. Pari- tai pienryhmätöistä annetaan kaikille ryhmän jäsenille sama numeerinen arviointi ja lyhyt kirjallinen palaute. Esseiden arviointi tulee noin kolmen viikon sisällä palautuksesta. Joululoman aikaan esseitä ei arvioida.
Lukupiirityöskentely ja verkkotyöskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Tuutori ilmoittaa lukupiirityöskentelyyn osallistuneiden nimet avoimeen yliopistoon. Verkkotyöskentelyn hyvä suoritus korottaa esseen arvosanan rajatapauksessa ylöspäin.
Lukupiirityöskentely (suoritustapa 1, monimuoto- ja verkko-opinnot)
Lukupiirityöskentely voidaan toteutetaan tuutorin johdolla monimuoto-opintojen opintoryhmissä tai verkko-opiskelijoiden itseohjautuvana lukupiirinä verkossa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi Zoomissa, Teamsissa tai Skypessä. Lukupiirityöskentelyn tavoitteena on syventää kasvatuksen historian tietämystäsi valitsemastasi aihepiiristä sekä tukea esseen tekemistä ryhmätyönä.
Lukupiirityöskentely on yhteistoiminnallista oman osaamisen jakamista ja toisilta oppimista. Lukupiiri mahdollistaa omakohtaisen oppimisen syventämisen keskustelun avulla. Lukupiirityöskentelyssä opintoryhmä jaetaan kolmen opiskelijan pienryhmään, jossa jokaisen ryhmän jäsenen aktiivinen osallistuminen on edellytyksenä työskentelyn onnistumiselle. Ryhmän koosta riippuen lukupiirit voidaan muodostaa niin, että lukupiirissä keskitytään yhteen teemaan ja osallistuvat tuottavat esseen halutessaan ryhmätyönä. Vaihtoehtoisesti lukupiirit voidaan muodostaa myös niin, että osallistujat ovat perehtyneet eri teemoihin, jolloin ryhmässä voidaan oppia opintojakson teemoista omaa teemaa laajemmin. Jokainen toimii vuorollaan eri rooleissa. Lukupiirit työskentelevät samanaikaisesti, joten ryhmien kannattaa sijoittua eri puolille käytettävissä olevaa tilaa/tiloja, jotta työskentelylle on riittävän rauhallinen ilmapiiri.
Lukupiirin jäsenet valmistautuvat työskentelyyn perehtymällä yhteen kirjaan tai 3–4 artikkeliin osallistujaa kohden. Kirjasta/artikkeleista valmistellaan alustus, joka esitetään ja josta keskustellaan lukupiirissä. (Huomaa, että toimitetut teokset kuten Valistus ja koulunpenkki – Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle, Oppikoulu 1880–1980 ja Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa, koostuu useista artikkeleista joista voi valita teemaan sopivat 3–4 artikkelia/opiskelija.) Alustuksen pitäjä toimii keskustelun puheenjohtajana. Puheenjohtaja rajaa keskustelun käsiteltävään aiheeseen, johtaa ja jäsentää teemojen käsittelyä sekä osallistaa kaikki ryhmän jäsenet keskusteluun. Ryhmä valitsee vuorollaan yhden jäsenen sihteeriksi, joka kirjaa ylös keskustelun teemat ja pääkohdat, erilaiset näkökannat, ratkaisematta jääneet ongelmat jne. Pohtikaa myös, minkälainen kokonaiskuva/ymmärrys aiheesta on muodostunut ja kirjatkaa ajatuksenne muistiin esseen jatkotyöskentelyä varten. Lopuksi ryhmässä käydään kaikkien lukupiirien yhteinen arviointikeskustelu, jossa pohditaan sekä oppimiskokemuksia että ryhmän työskentelyä.
Työskentelyn käynnistys ja aiheiden valinta
Valmistaudu ensimmäiseen opintoryhmään tutustumalla etukäteen opintojakson teemoihin opiskeluoppaan avulla. Jos mahdollista, tuo mukanasi alustavaa tutustumista varten kasvatuksen historiaan liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita. Läsnäolo on tärkeää, jotta lukupiirit saadaan muodostettua ja teemat jaettua. Jos et pysty osallistumaan ensimmäiseen opintoryhmään, niin kerro toiveesi etukäteen tuutorille, jotta pääset sujuvasti mukaan jatkon lukupiirityöskentelyyn.
Suositeltava lukupiirin ryhmäkoko on kolme opiskelijaa/lukupiiri. Lukupiirin kirjallisuuden ja artikkelien valinnassa on hyvä alusta alkaen kiinnittää huomiota siihen, että ne sopivat sekä temaattisesti että ajallisesti yhteen. Mitä tarkemmin ryhmät pystyvät jo alusta alkaen sopimaan aiheen rajauksen ja valitsemaan sen perusteella lukupiirin teokset ja artikkelit, sitä helpompaa on jatkossa työstää yhteistä esseetä. Pienryhmät aloittavat teeman ja työskentelyn suunnittelun ja sopivat lukupiirityöskentelyyn valittavasta kirjallisuudesta, työnjaosta, aikataulusta jne.
Alustukseen valmistautuminen
Perehdy yhteen itseäsi kiinnostavaan kasvatuksen historiaan liittyvään kirjaan tai artikkeleihin aiheesta, jonka olette pienryhmässä valinneet. Kirjan/artikkelit voi valita joko opiskeluoppaan kirjallisuuslistasta tai se voi olla jokin muu aiheeseen liittyvä kirja. Tavoitteena on ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen tapahtumia ja kysymyksiä osana aikakauden yhteiskuntaa kuten esimerkiksi, miten koulutus ja kasvatus on ymmärretty 1920-luvulla. Pyri tarkastelemaan lukemaasi suhteessa sen aikaiseen historialliseen aikakauteen. Pyri tietoisesti arkiajattelua ja mielipidetasoa syvemmälle tasolle.
Tutki ja arvioi kirjaa tai artikkeleita monipuolisesti ennen lukemista. Perehdy kokonaisuuteen selailemalla ja silmäilemällä materiaalia. Kuka on kirjoittaja ja mikä on kirjan tai artikkelin tavoite? Selviääkö alkuperäisen tiedon lähde tekstistä? Mieti, mitä tiedät aiheesta etukäteen tai millaisia luuloja, uskomuksia tai ennakkoasenteita sinulla on aihetta kohtaan. Hahmota ja jäsennä kokonaisuus esimerkiksi mind mapilla (=ajatuskartta). Pyri tietoisesti suuntaamaan ajatuksesi historiaan ja pois nykyajasta. Osa kirjoista sisältää myös nykyaikaan liittyviä artikkeleita, mutta tarkoitus on jättää ne sivuun ja keskittyä historiaan. Jos valitsemasi teos on esimerkiksi jokin klassikko, mieti millaisena historiallisena aikana teos on julkaistu eli paikanna teos historiaan. Jos lukemasi teos/artikkeli käsittelee kapea-alaista osa-aluetta (esimerkiksi jonkin tietyn oppikoulun historiaa), liitä lukemasi osaksi laajempaa kokonaisuutta.
Kirjoita lyhyt ja johdonmukainen alustus, joka innostaa keskusteluun keskeisistä asioista. Alustuksen loppuun liitetään ehdotuksia keskustelun aiheiksi, esimerkiksi mitä asioita ryhmän täytyy vielä selvittää, jotta saadaan kokonaisnäkemys aiheesta ja essee tehtyä. Huomaathan merkitä lähdeviitteet heti alusta alkaen, sillä alustuksia hyödyntäen muokataan ryhmien jatkotyöskentelyssä lopullinen arvioitava essee. Palauta alustus opintoryhmän keskustelualueelle Moodleen joko ennen lukupiiriä tai viimeistään sen jälkeen, jolloin kaikilla ryhmäläisillä on mahdollisuus perehtyä tarkemmin eri teemoihin. HUOM! Jokaisen lukupiirin jäsenen alustus laitetaan liitteeksi arvioitavan esseen loppuun.
Lukupiirityöskentelyn eteneminen
Alustuksen pituus on noin 15 minuuttia, joka kattaa kirjan/artikkelien keskeiset teemat ja sen herättämät kysymykset. Alustuksessa johdatat ja motivoit muut ryhmäläisesi pohtimaan lukemasi keskeistä sisältöä. Alustuksen jälkeen ryhmä keskustelee noin 20 minuuttia. Sihteeri kirjaa keskustelun pääkohdat muistiin, jotta keskustelun antia voidaan hyödyntää myöhemmin esseessä. Alustuksen ja keskustelun kestoajat ovat ohjeellisia ja suuntaa-antavia ja ne sovitaan tarkemmin yhteisesti ryhmäkoko huomioiden.
Lukupiirin lopuksi käydään ryhmän itsearviointikeskustelu. Vaihtoehtoisesti keskustelu voidaan käydä kaikkien lukupiirien yhteisenä keskusteluna. Itsearviointikeskustelun pääkohdat kirjataan muistiin, jotta niitä voidaan myöhemmin käyttää kirjallisen tehtävän loppuun tulevassa ryhmäarvioinnissa. Ryhmän itsearvioinnissa voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Miten ryhmäläisten valmistautuminen sujui?
- Mikä lukupiirityöskentelyssä koettiin antoisimpana ja miksi?
- Mitä haasteita työskentelyssä ilmeni ja miksi?
- Mitä opimme? Esitelkää myös lyhyesti teeman/teemojen keskeinen sisältö muille ryhmäläisille.
- Minkälainen oli oma henkilökohtainen panokseni ryhmän työskentelyssä?
Essee lukupiirityöskentelyn jälkeen
Lukupiirityöskentelyn pohjalta tehdään ryhmätyönä kirjallinen 11–14 sivun laajuinen essee (tekstisivut johdannosta pohdintaan). Jos olet osallistunut lukupiirityöskentelyyn mutta teet esseen itsenäisesti, riittää esseen laajuudeksi 9–10 sivua. Esseen loppuun liitetään noin sivun mittainen ryhmäarviointi lukupiirityöskentelyn onnistumisesta sekä esseen vahvuuksista ja kehityskohteista sekä jokaisen lukupiiriläisen alustus.
Esseen tarkoituksena on koota ja tarkoituksenmukaisesti rajata lukupiirin pohjalta johdonmukaisesti etenevä ja pohdiskeleva kokonaisuus. Esseestä tulee välittyä perehtyneisyys kirjallisuuteen ja luentotallenteisiin, ja sen tarkoituksena on välittää lukijalle kokonaiskuva valitusta aiheesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää esseen rajaukseen, sillä materiaalia on todennäköisesti kertynyt työskentelyn aikana runsaasti eikä tarkoituksena ole raportoida kaikkea. Johdannossa perustellaan tehty rajaus ja mainitaan, mikäli esimerkiksi jokin lukupiirin teos tai artikkeli on perustellusta syystä rajattu sisällöstä pois. Tehtävässä noudatetaan yleisiä esseen rakenne- ja muotoseikkoja. Essee otsikoidaan itse valitun teeman ja tehdyn rajauksen pohjalta.
Verkkotyöskentely (suoritustapa 2, verkko-opinnot)
Verkkotyöskentely toteutetaan tiiviinä vajaan viikon kestävänä keskusteluna aineopintojen oppimisympäristössä ko. jaksoa varten luoduilla keskustelualueilla. Onnistunut työskentely edellyttää valmistautumista etukäteen sekä säännöllistä viestien lukemista ja keskusteluun osallistumista, joten varaathan kalenteriisi jo etukäteen riittävästi aikaa verkkotyöskentelyä varten. Osallistujamäärä on rajoitettu ja ilmoittautuminen tapahtuu verkkoalueella. Verkkotyöskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja keskustelua ohjaa KT, FL Marjo Nieminen. Verkkotyöskentelyn hyvä suoritus korottaa esseen arvosanan rajatapauksessa ylöspäin.
Verkkotyöskentelyyn valmistaudutaan valitsemalla itseä kiinnostava aihe opintojakson kahdesta aihepiiristä sekä yksi siihen liittyvä teos tai toimitetusta teoksesta 3–4 artikkelia. Aihepiirit sisältävät useita rajausvaihtoehtoja. Vaihtoehtoja kirjallisen materiaalin valintaan löydät aihepiirien alta (ks. oppaan seuraava luku Esseeaiheet ja kirjallisuus.) Ennen verkkotyöskentelyn alkua tehdään yksilö- tai 2–3 hengen ryhmätyönä noin 3 sivun tiivistelmä, joka palautetaan Moodleen aiheen mukaan nimetylle keskustelualueelle. Tiivistelmän tarkoituksena on tiivistää teoksen/artikkeleiden keskeisin sisältö selkeään ja väliotsikoin jäsenneltyyn muotoon. Hyvä tiivistelmä myös innostaa lukijaa perehtymään alkuperäiseen materiaaliin myöhemminkin.
Verkkotyöskentelyn keskusteluryhmät ovat:
- Lapsuuden historia TAI Kansakoulun historia
- Nuoruuden historia TAI Oppikoulun historia
- Aikuiskasvatuksen historia TAI Korkeakoulutuksen historia
Verkkotyöskentelyssä jokainen perehtyy muiden ryhmäläisten tiivistelmiin ja osallistuu aktiivisesti niiden pohjalta käytävään keskusteluun oman tiivistelmän lisäksi. Verkkokeskustelun tavoitteena on laajentaa ja syventää aiheen tietämystä ja auttaa muodostamaan kokonaiskuvaa käsiteltävistä aiheista. Verkkokeskustelu liittyy kasvatuksen historiaan, ei nykyajan tai tämän päivän kasvatukseen. Keskustelussa voit muun muassa nostaa esille niitä asioita, joista haluaisit lisätietoja tai kommentteja opettajalta ja muilta ryhmäläisiltä. Keskustelun lopuksi jokainen päättää oman teemansa keskustelun tekemällä käydystä keskustelusta lyhyen yhteenvedon.
Verkkotyöskentelyn jälkeen laajennat ja syvennät tekemääsi tiivistelmää lähdekirjallisuuden, verkkokeskustelujen ja luentotallenteiden avulla. Lisäksi kirjoitat tehtävän loppuun noin puolen sivun mittaisen itsearvioinnin. Valmiin arvioitavan tehtävän pituus on yksilötyönä 7–8 tekstisivua (johdannosta pohdintaan) ja ryhmätyönä 9–10 tekstisivua. Tehtävässä noudatetaan esseen kirjoitusohjeita (ks. Opiskelijan yleisopas).
Essee yksilötyönä (suoritustapa 3, monimuoto- ja verkko-opinnot)
Jos et osallistu lukupiiri- tai verkkotyöskentelyyn tai suoritus jää joiltakin osin vaillinaiseksi, kirjoita yksilötyönä 12–15 sivun laajuinen essee. Tehtävässä noudatetaan yleisiä esseen rakenne- ja muotoseikkoja. Ohjeet löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta. Liitä esseen loppuun 1/2–1 sivun itsearviointi.


Kuva: www.flickr.com




