Kc6 Väittelyaiheet

Väittelyaihe 1. ”Suomessa tarvitaan varhaiskasvatuskentällä lisää yksityisiä päiväkoteja” 

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:
• jul­ki­siin ja yk­si­tyi­siin pal­ve­lui­hin liit­ty­viä eri­tyis­piir­tei­tä
• mark­ki­noi­tu­mis­po­li­tiik­kaa
• ko­ke­muk­sia yk­si­tyi­sis­tä/jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta
• päi­vä­hoi­don hin­taa
• tasa-arvo­ky­sy­myk­siä

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Rii­ta­kor­pi, J., Ali­la, K. & Ka­hi­luo­to, T. 2017. Var­hais­kas­va­tuk­sen yk­si­tyi­set pal­ve­lut. Val­ta­kun­nal­li­nen sel­vi­tys 2015. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2017:3
– Pu­roi­la A-M. & Kin­nu­nen S. 2017. Sel­vi­tys var­hais­kas­va­tuk­sen lain­sää­dän­nön muu­tos­ten vai­ku­tuk­sis­ta. Val­ti­o­neu­vos­ton sel­vi­tys- ja tut­ki­mus­toi­min­nan jul­kai­su­sar­ja 78/2017.
– Ruu­ti­ai­nen, V., Ala­suu­ta­ri, M. & Ka­ri­la, K. 2018. Mark­ki­nois­tu­vat var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lut. Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 83 (4), 441–447.
– Yk­si­tyi­nen päi­vä­hoi­to voi tul­la kun­nal­lis­ta hal­vem­mak­si – kas­vaa­ko suo­sio? Ta­lous­sa­no­mat 30.4.2016.
– EPSI Ra­ting Yk­si­tyi­nen päi­vä­hoi­to 2018.

Väittelyaihe 2: ”Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu hyvin suomalaisessa koulutuksessa”

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:
• eri­lai­sia tul­kin­to­ja tasa-ar­vos­ta ja oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta
• mitä laki sa­noo ai­hees­ta?
• nais­ten ja mies­ten kou­lu­tus­ta­soa
• op­pi­mis­tu­lok­sia suku­puo­len näkö­kul­mas­ta
• suku­puo­li­e­ro­ja kou­lu­tuk­seen osal­lis­tu­mi­ses­sa
• työ­mark­ki­noi­hin liit­ty­viä ky­sy­myk­siä
• Suo­men ti­lan­net­ta ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Ala­saa­ri, N. & Ka­tai­nen, R. 2016. Sel­vi­tys suku­puol­ten tasa-ar­von edis­tä­mi­ses­tä var­hais­kas­va­tuk­ses­sa. Hel­sin­ki: So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö.
– Ar­ne­sen, A.-L., La­hel­ma, E. & Öhrn, E. 2008. Tra­vel­ling dis­cour­ses on gen­der and edu­ca­ti­on. The case of boys’ un­de­rac­hie­ve­ment. Nor­disk Pe­da­go­gik 28 (1), 1–14.
– Bru­ni­la, K. 2009. Suku­puol­ten tasa-arvo kor­ke­a­kou­lu­tuk­ses­sa ja tut­ki­muk­ses­sa. So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön sel­vi­tyk­siä 2009:51.

– Eu­ro­pa  2008. Nais­ten ja mies­ten vä­li­nen tasa-arvo.
– Kan­to­la, J., Nou­si­ai­nen, K. & Saa­ri, M. 2012. Tasa-arvo toi­sin näh­ty­nä. Oi­keu­den ja po­li­tii­kan näkö­kul­mia tasa-ar­voon ja yh­den­ver­tai­suu­teen. Hel­sin­ki: Gau­de­a­mus.
– Kuu­si, H., Jak­ku-Sih­vo­nen, R. & Ko­ra­mo, M. 2009. Kou­lu­tus ja suku­puol­ten tasa-arvo. So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön sel­vi­tyk­siä 2009:52.

– Lai­ho, A. 2013. Suku­puol­ten tasa-arvo kou­lu­tus­po­liit­ti­se­na ta­voit­tee­na ja kä­sit­tee­nä – eri­tyis­tar­kas­te­lus­sa 2000-lu­vun po­li­tiik­ka­do­ku­men­tit. Kas­va­tus & Aika 7 (4) 2013, 27–44.
– Tasa-arvo­tie­don kes­kuk­sen si­vus­to.
–  Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2010. Seg­re­gaa­ti­on lie­ven­tä­mis­työ­ryh­män lop­pu­ra­port­ti. Ope­tus-  ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä  2010:18.
– Tasa-arvo nais­ten ja mies­ten vä­lil­lä.
– Tasa-arvo­laki ja sen tul­kin­ta ja val­von­ta.
– Ti­las­to­kes­kus.

Tasa-arvo­kli­nik­ka.

Väittelyaihe 3:  ”Suomessa tulisi siirtyä maksulliseen yliopistokoulutukseen”

Kuva: TY/vies­tin­tä

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:
• luku­kau­si­mak­su­jen hyö­ty­jä ja hait­to­ja eri ta­ho­jen näkö­kul­mas­ta (yh­teis­kun­ta, oppi­lai­tos­taso, yk­si­lö­taso)
• mil­lä ta­val­la luku­kau­si­mak­sut muut­tai­si­vat yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­sen kus­tan­nus­mal­lia
• kan­sain­vä­li­siä ko­ke­muk­sia mak­sul­li­ses­ta yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­ses­ta
• mil­lä ta­val­la yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­sen mak­sul­li­suus liit­tyy kou­lu­tuk­sen laa­tuun ja sen ar­vi­oin­tiin

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Kan­to­la, R.  Tie mak­sul­li­seen kor­ke­a­kou­lu­tuk­seen. Laa­jem­pi ver­sio Ta­lous­e­lä­mä-leh­des­sä 23.11.2007 il­mes­ty­nees­tä ju­tus­ta.
– De­ar­den, L., Fitz­si­mons, E., Good­man, A., & Kap­lan, G. 2008. Hig­her Edu­ca­ti­on Fun­ding Re­forms in Eng­land: The Dist­ri­bu­ti­o­nal Ef­fects and the Shif­ting Ba­lan­ce of Costs. Eco­no­mic Jour­nal. Royal Eco­no­mic So­cie­ty, vol. 118(526), pa­ges F100-F125, 02. Kat­so myös.
– Hau­hia, M. 2015. Kor­ke­a­kou­lu­tus sa­no­ma­leh­den kie­li­pe­leis­sä. Aamu­leh­den luku­kau­si­mak­su-uu­ti­soin­nin dis­kurs­si­a­na­lyyt­ti­nen tar­kas­te­lu jul­ki­sen pe­da­go­gii­kan näkö­kul­mas­ta. Acta Uni­ver­si­ta­tis Tam­pe­ren­sis 2047.Tam­pe­re Uni­ver­si­ty Press. (löy­tyy ver­kos­ta goog­laa­mal­la)

– Saa­ren­maa, K., Saa­ri, K. & Vir­ta­nen, V. Opis­ke­li­ja­tut­ki­mus 2010. Kor­ke­a­kou­lu­o­pis­ke­li­joi­den toi­meen­tulo ja opis­ke­lu. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2010:18.
– Vi­ren, M. 2011. Kuka mak­saa ”il­mai­sen” yli­o­pis­to-ope­tuk­sen? Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 76 (3), 333–338. (Fin­nas­sa)
– Vi­ren, M.  Il­mai­nen yli­o­pis­to-ope­tus tien­sä pääs­sä. Tie­tees­sä ta­pah­tuu 6/20.

– Kai­vo-Oja, J. & Karp­pi­nen, A. 2014.  Luku­kau­si­mak­sut ja yli­o­pis­to­jen hou­kut­te­le­vuus. Mitä ti­las­tot ja kan­sain­vä­li­set  tut­ki­muk­set ker­to­vat? Vai ker­to­vat­ko mi­tään suo­ma­lai­ses­ta pers­pek­tii­vis­tä? Tie­de­po­li­tiik­ka 39 (1) s. 53–64;
– Hir­vo­nen, R.-S. 2013. Kep­pi vai pork­ka­na? Ar­gu­ment­te­ja luku­kau­si­mak­su­jen puo­les­ta ja vas­taan.  Tam­pe­reen yli­o­pis­to Yh­teis­kun­ta- ja kult­tuu­ri­tie­tei­den yk­sik­kö So­si­aa­li­po­li­tii­kan pro gra­du -tut­kiel­ma. Maa­lis­kuu 2013.

Väittelyaihe 4: ”Oppivelvollisuutta tulisi Suomessa pidentää”

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:
• oppi­vel­vol­li­suu­den pi­den­tä­mis­tä alus­ta/lo­pus­ta ja nii­den eri­lai­sia vai­ku­tuk­sia
• ra­hoi­tus­ky­sy­myk­siä
• ko­ke­muk­sia muis­ta mais­ta
• kou­lu­tuk­sen ni­vel­vai­heen ky­sy­myk­siä

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Eu­roo­pan ko­mis­sio. 2017. Com­pul­so­ry edu­ca­ti­on in Edu­ca­ti­on 1017/18. Eu­ry­di­ce facts and fi­gu­res.
– Kuos­ma­nen, I. & Moi­sio, A. 2014. Oppi­vel­vol­li­suus­iän pi­den­tä­mi­sen kus­tan­nus­vai­ku­tuk­set. Hel­sin­ki: Val­ti­on ta­lou­del­li­nen tut­ki­mus­kes­kus
– Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön eh­do­tus vuo­den 2015 val­ti­on ta­lous­ar­vi­oon.
– Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön tie­do­te 8.5.2014. Oppi­vel­vol­li­suus­iän nos­ta­mis­ta kos­ke­va laki­e­si­tys lau­sun­to­kier­rok­sel­le.

Väittelyaihe 5: ”Koulutustasoa tulisi jatkuvasti nostaa suomalaisessa yhteiskunnassa”

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:
• kou­lu­tus­eks­pan­si­on ja kou­lu­tus­inf­laa­ti­on yh­teis­kun­nal­li­sia ja yk­si­löl­li­siä vai­ku­tuk­sia
• vai­ku­tuk­sia työl­lis­ty­mi­seen, tut­kin­to­jen ar­voi­hin ja ar­vos­ta­mi­seen
• vai­ku­tuk­sia työ­e­lä­män muu­tok­seen sekä kou­lu­tuk­sen ja työ­e­lä­män vas­taa­vuu­teen

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Aro, M. 2014. Kou­lu­tus­inf­laa­tio. Kou­lu­tus­eks­pan­sio ja kou­lu­tuk­sen arvo Suo­mes­sa 1970–2008. Tu­run yli­o­pis­ton jul­kai­su­ja. C 376. (Fin­nas­sa)
– Elin­kei­no­e­lä­män kes­kus­liit­to. 2014. TEM: Työ muut­tuu, mut­ta ei hä­viä.
– Jau­hi­ai­nen, A. & Alho-Mal­me­lin, M. 2003. Ai­kuis­o­pis­ke­lu – us­kon­a­si­a­ko? Ai­kuis­kas­va­tus 23 (1), 37–48. (Fin­nas­sa)
– Ki­vi­nen, O., Hed­man, J. & Kai­pai­nen, P. 2007. From eli­te uni­ver­si­ty to mass hig­her edu­ca­ti­on. Edu­ca­ti­o­nal ex­pan­si­on, equ­a­li­ty of op­por­tu­ni­ty and re­turns to uni­ver­si­ty edu­ca­ti­on. Acta So­ci­o­lo­gi­ca 50 (3), 231–247. (Fin­nas­sa)
– Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2014. Suo­ma­lais­ten kou­lu­tus­ra­ken­teen ke­hi­tys 1970–2030. Ope­tus ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2014:1.
– Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2016. Mi­ten toh­to­rit työl­lis­ty­vät? Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2016:3.
– Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2016. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri San­ni Grahn-Laa­so­nen: Laa­dul­li­nen työl­lis­ty­mi­nen kor­ke­a­kou­lu­jen ra­hoi­tuk­sen kri­tee­rik­si.
– Pu­hak­ka, A., Rau­to­pu­ro, J. & Tuo­mi­nen, V. 2010. Emp­loya­bi­li­ty and Fin­nish uni­ver­si­ty gra­du­a­tes. Eu­ro­pe­an Edu­ca­ti­o­nal Re­se­arch Jour­nal 9 (1), 45–55. (Fin­nas­sa)

– Pyö­riä, P. & Oja­la, S. 2016. Pre­kaa­rin palk­ka­työn ylei­syys: lii­oi­tel­laan­ko työ­e­lä­män epä­var­muut­ta? So­si­o­lo­gia 53 (1), 45–63. (Fin­nas­sa)

– Tuo­mi­nen, V. 2013. Mais­te­rei­den työl­lis­ty­vyys. Pub­li­ca­ti­ons of the Uni­ver­si­ty of Eas­tern Fin­land. Dis­ser­ta­ti­ons in so­ci­al scien­ces and bu­si­ness stu­dies No 57.
– Val­ti­o­neu­vos­to. 2016. Osaa­mi­nen ja kou­lu­tus. 

Väittelyaihe 6: ”Koulutusvientiin on panostettava entistä enemmän”

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si mitä uusi ope­tus­suun­ni­tel­ma mer­kit­see:

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia

– Jaak­ko­la, F. ‎2017. Asi­an­tun­ti­joi­den nä­ke­myk­siä kou­lu­tus­vien­nis­tä. Pro gra­du tut­kiel­ma, Hel­sin­gin yli­o­pis­to.

– Juu­so­la, K. & Nok­ka­la, T. 2019. Kat­saus suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­vien­tiä kos­ke­vaan tut­ki­mus- ja sel­vi­tys kir­jal­li­suu­teen vuo­sil­ta 2010-2019.Ope­tus­hal­li­tuk­sen ra­port­te­ja 11:2019.

– Juu­so­la, K. Aja­tuk­sia kou­lu­tus­vien­nis­tä – mah­dol­li­suu­det ja ris­kit vaa­ka­ku­pis­sa.

– Keto-To­koi, J. 2016. Pun­ta­ri: Kes­kus­te­lu kou­lu­tus­vien­nis­tä on yksi­puo­lis­ta pö­hi­nää. Avii­si.

– Lind­berg, M. 2011. Suo­ma­lais­kan­sal­li­sia ja EU-agen­do­jen näkö­kul­mia kou­lu­tus­vien­tiin ja liik­ku­vuu­teen. Tie­de­po­li­tiik­ka 3. 29–34.

– Luuk­kai­nen, O. 2019. Kou­lu­tus­vien­nis­sä on mah­dol­li­suuk­sia, mut­ta laa­tuun pa­nos­ta­mi­ses­sa on ke­hi­tet­tä­vää 18.03.2019 – 12.19 Blo­gi OAJ.

– Num­me­la. S. 2018. Aka­tee­mi­nen kou­lu­tus­vien­ti: Tar­kas­te­lus­sa Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa esiin­ty­vät tul­kin­nat kou­lu­tus­vien­nin ti­las­ta ja ta­voit­teis­ta. Pro gra­du-tut­kiel­ma, Tam­pe­reen yli­o­pis­to.

– OKM 2016. Kou­lu­tus­vien­nin tie­kart­ta 2016–2019. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2016:9.

– Sahl­berg, P. 2012. Kuka os­tai­si suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­o­saa­mis­ta? Am­mat­ti­kas­va­tuk­sen aika­kaus­kir­ja 4, 17–27.

– Ulko­mi­nis­te­riö 2018. Kiri, kiri kou­lu­tus­vien­ti! 

Väittelyaihe 7: ”Korkeakoulujen valintauudistus on hyvä ratkaisu”

Kuva: Flickr.com

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:
• min­kä­lai­sia vai­ku­tuk­sia pää­sy­ko­keis­ta luo­pu­mi­sel­la tai nii­den säi­lyt­tä­mi­sel­lä on?
• min­kä­lai­sia ovat vai­ku­tuk­set opin­toi­hin ha­ke­mi­seen ja pää­se­mi­seen sekä mo­ti­vaa­ti­oon tie­tyl­le alal­le ha­ke­mi­seen? Tar­kas­tel­kaa vai­ku­tuk­sia niin ha­ki­joi­den kuin oppi­lai­tos­ten­kin näkö­kul­mis­ta.

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

– Aho­la, S. Asp­lund, R. & Van­ha­la, P. 2018. Opis­ke­li­ja­va­lin­nat ja kor­ke­a­kou­lu­o­pin­to­jen no­peut­ta­mi­nen. Val­ti­o­neu­vos­ton sel­vi­tys- ja tut­ki­mus­toi­min­nan jul­kai­su­sar­ja 25/2018.
– Hal­tia, N. & Lah­to­maa, M. 2019. Toi­nen reit­ti yli­o­pis­toon. Mil­lai­sia pol­ku­ja ai­kui­sil­le? Ai­kuis­kas­va­tus 3/2019.

– Hel­sin­gin Sa­no­mat. 2020 Yli 20 000 sai opis­ke­lu­pai­kan il­man pää­sy­ko­et­ta, kil­pail­luim­mil­le aloil­le vaa­dit­tiin rivi lau­da­tu­re­ja – ”Läh­tö­koh­tai­ses­ti tosi hyvä kon­sep­ti”, oi­keus­tie­teel­li­seen pääs­syt Joel Ran­ta­nen sa­noo. Koti­maa. 28.5.2020

– Hel­sin­gin Sa­no­mat. 2020. Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set ei­vät ker­ro kaik­kea, ja sik­si kor­ke­a­kou­lu­jen opis­ke­li­ja­va­lin­ta­uu­dis­tus on jär­je­tön. Mie­li­pide, Ko­lum­ni. 29.5.2020.

– Ko­su­nen, S., Hal­tia, N. & Jo­ki­la, S. 2015. Val­men­nus­kurs­sit ja mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvo yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­seen ha­keu­tu­mi­ses­sa. Kas­va­tus 46 (3), 334–348. (löy­tyy Utu­vol­ter.fi)
– McGarth, C. H., Hen­ham, M. L., Cor­bett, A., Du­raz­zi, N., Fe­ar­son, M., Jan­ta, B., Kamp­huis, B. W., Ka­tas­hi­ro, E., Bran­ko­vic, N., Gu­e­rin, B., Man­vil­le, C., Schwartz, I., & Schwep­pens­ted­de, D. 2014. Hig­her Edu­ca­ti­on Ent­ran­ce Qu­a­li­fi­ca­ti­ons and Exams in Eu­ro­pe: A Com­pa­ri­son. Po­li­cy De­part­ment B, Eu­ro­pe­an Uni­on.

– OKM 2016. Val­mii­na va­lin­toi­hin. Yli­op­pi­las­tut­kin­non pa­rem­pi hyö­dyn­tä­mi­nen opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2016:37.

– Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2016. Mi­nis­te­ri San­ni Grahn-Laa­so­nen aset­ti työ­ryh­män ke­hit­tä­mään yli­op­pi­las­tut­kin­toa.

– Val­ti­on ta­lou­del­li­nen tut­ki­mus­kes­kus VATT. 2016. Pa­rem­pi tapa va­li­ta kor­ke­a­kou­lu­o­pis­ke­li­jat.
– Vi­ren, M. 2012. Ovat­ko pää­sy­ko­keet pelk­kää arpa­pe­liä? Tie­tees­sä ta­pah­tuu 30 (5), 63–65.

-YLE 2019. Va­lin­ta­koe­uu­dis­tus pois­taa kah­den ko­keen stres­siä – abit ovat kui­ten­kin huo­lis­saan yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten suo­ri­tus­pai­neis­ta.

 

Kou­lu­tus­po­li­tiik­ka 6 opKas­va­tus­tie­teen aine­o­pin­not lv. 2020-202128.4.2020