Kc6 Esseeaiheet

Kou­lu­tus­po­li­tii­kan es­see on kor­vaa­va suo­ri­tus ell­et pys­ty osal­lis­tu­maan opin­to­ryh­mäs­sä tai verk­ko­työs­ken­te­lys­sä to­teu­tet­ta­vaan väit­te­ly­har­joi­tuk­seen. Es­see teh­dään yk­si­lö­työ­nä ja sen laa­juus on 8–10 si­vua (teks­ti­osa joh­dan­nos­ta poh­din­taan). Vaih­to­eh­toi­sia es­see­ai­hei­ta on usei­ta, jois­sa kus­sa­kin on teh­tä­vän te­ke­mi­seen oh­jaa­via ky­sy­myk­siä ja läh­tei­tä. Hy­väk­syt­ty es­see edel­lyt­tää, että sii­nä on käy­tet­ty moni­puo­li­ses­ti vä­hin­tään kol­mea läh­det­tä. Läh­de­viit­tei­den mer­kit­se­mi­seen löy­tyy oh­jei­ta Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta ja esi­mer­kik­si Hirs­jär­vi, Re­mes & Sa­ja­vaa­ra (toim.) 2011. Tut­ki ja kir­joi­ta -te­ok­ses­ta.

WWW-osoit­tei­ta, joi­den avul­la pää­see tu­tus­tu­maan useim­piin tee­moi­hin:
 http://www.oph.fi/, (ope­tus­hal­li­tus)
 http://www.mi­ne­du.fi/OKM/ (ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö)

Es­seen ar­vi­oi yli­o­pis­ton­leh­to­ri Tii­na Tui­ju­la as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty-täy­den­net­tä­vä.
Es­seen ar­vi­oin­nin pe­rus­teet:
• ot­si­kon ja si­säl­lön vas­taa­vuus
• pe­reh­ty­mi­sen sy­väl­li­syys
• jä­sen­te­ly ja ra­ken­ne
• aihe­a­lu­een kä­sit­te­ly ja sen si­säis­tä­mi­nen, läh­tei­den käyt­tö, oma poh­din­ta
• il­mai­sun sel­keys

Esseeaiheet

1) KOU­LU­VA­LIN­TA­PO­LI­TIIK­KA PE­RUS­O­PE­TUK­SES­SA

• Kou­lun­va­lin­nan lain­sää­dän­nöl­li­nen ja his­to­ri­al­li­nen taus­ta?
• Lähi­kou­lu­peri­aate?
• Kou­lu­va­lin­to­jen ulot­tu­vuu­det: alu­eel­li­set, so­si­aa­li­set, suku­puo­leen liit­ty­vät?
• Kou­lu­va­lin­ta­po­li­tii­kan vai­ku­tuk­set ja mer­ki­tys tut­ki­mus­ten mu­kaan?

Läh­tei­tä:

Aho­nen, S. 2001. Kuka tar­vit­see yh­teis­tä kou­lua? Te­ok­ses­sa: A. Jau­hi­ai­nen, R. Rin­ne & J. Täh­ti­nen, Kou­lu­tus­po­li­tiik­ka Suo­mes­sa ja yli­kan­sal­li­set mal­lit. Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia 1. Suo­men Kas­va­tus­tie­teel­li­nen Seu­ra.
Aho­nen, S. 2003. Yh­tei­nen kou­lu – tasa-ar­voa vai tasa­päi­syyt­tä? Kou­lu­tuk­sel­li­nen tasa-arvo Suo­mes­sa Snell­man­nis­ta tä­hän päi­vään. Tam­pe­re. Vas­ta­pai­no.

Kala­lah­ti, M., Sil­ven­noi­nen, H. & Var­jo, J. 2015. Kou­lu­va­lin­nat ky­ky­jen mu­kaan? Erot pai­no­tet­tuun ope­tuk­seen va­li­koi­tu­mi­ses­sa. Kas­va­tus 46 (1), 19–35.
Ko­su­nen, S., Sep­pä­nen, P. & Ber­ne­lius, V. 2016. Naa­pu­rus­ton seg­re­gaa­tio ja kau­pun­ki­lais­per­hei­den eriy­ty­vät kou­lu­va­lin­ta­stra­te­gi­at. Kas­va­tus 43 (3), 230–244.
Ko­su­nen, S. 2012. ”Meil­lä on siis kou­lu­ja, jois­ta ne tu­lee: siis Suo­men eliit­ti” – kes­ki­luo­kan las­ten kou­lu­va­lin­nat pois lähi­kou­lus­ta. Kas­va­tus 43 (1), 7–19.
Sep­pä­nen, P. 2006. Kou­lu­va­lin­ta­po­li­tiik­ka pe­rus­o­pe­tuk­ses­sa. Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia 26. Suo­men Kas­va­tus­tie­teel­li­nen Seu­ra.
Sep­pä­nen, P., Rin­ne, R. & Sai­ra­nen, V. 2012. Suo­ma­lai­sen yh­te­näis­kou­lun eriy­ty­vät kou­lu­tiet. Op­pi­las­va­li­koin­ti pe­rus­o­pe­tuk­ses­sa esi­merk­ki­nä Tu­run kou­lu­mark­ki­nat. Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 77 (1), 16–33.
Sil­ven­noi­nen, H., Sep­pä­nen, P., Rin­ne, R. & Si­mo­la, H. 2012. Yh­teis­kun­ta­luo­kat ja kou­lun­va­lin­ta­po­li­tiik­ka yli­kan­sal­li­sel­ta pai­kal­li­sel­le ta­sol­le ulot­tu­vas­sa tar­kas­te­lus­sa. Kas­va­tus 43 (5), 502–518.

2) TUT­KIN­TO­JEN SUO­RI­TUS­AJAT KOR­KE­A­KOU­LU­PO­LIIT­TI­SE­NA KY­SY­MYK­SE­NÄ

• Mik­si opin­to­jen kes­to on muo­dos­tu­nut on­gel­mak­si?
• Mi­ten on py­rit­ty vai­kut­ta­maan ky­sy­myk­seen?
• Opis­ke­li­ja­jär­jes­tö­jen kan­ta?
• Suo­ri­tus­ajat, kes­keyt­tä­mi­nen?
• Opin­to­jen kes­toon vai­kut­ta­via te­ki­jöi­tä?

Läh­tei­tä:

Kor­ke­a­kou­lu­jen opin­to­ai­ko­jen ly­hen­tä­mi­sen toi­men­pide­oh­jel­ma. 2003. Ope­tus­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2003: 27.
Kor­ke­a­kou­lu­o­pin­to­jen edis­ty­mi­sen seu­ran­nan ke­hit­tä­mi­nen. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2010:9.
Kor­ke­a­kou­lu­o­pis­ke­li­joi­den toi­meen­tulo ja opis­ke­lu. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2010:18.
Opin­to­tu­kea ja opis­ke­li­joi­den opin­to­so­si­aa­lis­ta ase­maa kos­ke­va toi­men­pide­oh­jel­ma. OPM:n työ­ryh­män muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2003: 28.
Val­mii­na va­lin­toi­hin. Yli­op­pi­las­tut­kin­non pa­rem­pi hyö­dyn­tä­mi­nen opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2016:37.
Lind­berg, M. 2009. Opis­ke­lu­ajat ja siir­ty­mi­nen kor­ke­a­kou­lu­tuk­ses­ta työ­e­lä­mään: ver­tai­le­van tut­ki­muk­sen tar­jo­a­mia näkö­kul­mia po­li­tiik­ka­kes­kus­te­lui­hin ja tut­ki­muk­seen. Tie­de­po­li­tiik­ka 2/2009, 27–33.

Me­ren­luo­to, S. 2005. No­pe­as­ti mais­te­rik­si – tut­ki­mus no­pe­as­ta val­mis­tu­mi­ses­ta ja val­mis­tu­jas­ta. Tu­run yli­o­pis­ton kas­va­tus­tie­tei­den tie­de­kun­nan jul­kai­su­ja 204.
Me­ren­luo­to, S. 2009. Me­nes­tyk­sek­käät yli­o­pis­to­pe­lin pe­laa­jat? Tut­ki­mus no­pe­as­ti ja nuo­re­na val­mis­tu­mi­ses­ta. An­na­les Uni­ver­si­ta­tis Tur­ku­en­sis C 286. Kas­va­tus­tie­tei­den lai­tos, Tur­ku.
Ei pai­koil­lan­ne, vaan val­miit, hep! Kou­lu­tu­tuk­seen siir­ty­mis­tä ja tut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta poh­ti­neen työ­ryh­män muis­tio. Ope­tus­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2010:11.

Vuo­ri­nen-Lam­pi­la, P. 2020. Yli­o­pis­ton opis­ke­li­ja­va­lin­nas­ta opin­to­u­ril­le: Mi­ten opin­to­ura­tyy­pit ja siir­ty­mä­jär­jes­tel­mä lin­kit­ty­vät kou­lu­tus­po­liit­ti­siin ta­voit­tei­siin? Te­ok­ses­sa Jani Ur­sin ja Reet­ta Mu­ho­nen (toim.) Tun­te­ma­ton kor­ke­a­kou­lu­tus. Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia 80, Suo­men kas­va­tus­tie­teel­li­nen seu­ra.

3)  SUKU­PUO­LI JA SUKU­PUOL­TEN VÄ­LI­NEN TASA-ARVO KOU­LU­TUS­PO­LIIT­TI­SE­NA  KY­SY­MYK­SE­NÄ

• Mil­lä ta­val­la aihe on huo­mi­oi­tu hal­li­tus­oh­jel­mis­sa tai muis­sa kes­kei­sis­sä kou­lu­tus­po­li­tii­kan avain­do­ku­men­teis­sa?
• Mitä laki sa­noo ai­hees­ta? Esi­mer­kik­si mitä sa­no­taan syr­jin­näs­tä oppi­lai­tok­sis­sa?
• Mi­ten suku­puo­li­erot nä­ky­vät esim. osal­lis­tu­mi­ses­sa kou­lu­tuk­seen (opis­ke­li­ja­ti­las­tot)
• Ai­het­ta voi tar­kas­tel­la lä­hem­min jos­sa­kin tie­tys­sä kou­lu­muo­dos­sa tai alu­eel­li­ses­ti tai kes­kit­ty­en jo­hon­kin suku­puol­ten vä­lis­tä tasa-ar­voa edis­tä­mään pe­rus­tet­tuun hank­kee­seen.

Läh­tei­tä:

– Ala­saa­ri, N. & Ka­tai­nen, R. 2016. Sel­vi­tys suku­puol­ten tasa-ar­von edis­tä­mi­ses­tä var­hais­kas­va­tuk­ses­sa. Hel­sin­ki: So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö.
– Bru­ni­la, K. 2009. Suku­puol­ten tasa-arvo kor­ke­a­kou­lu­tuk­ses­sa ja tut­ki­muk­ses­sa. So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön sel­vi­tyk­siä 51:2009.
– Kan­to­la, J., Nou­si­ai­nen, K. & Saa­ri, M. 2012. Tasa-arvo toi­sin näh­ty­nä. Oi­keu­den ja  po­li­tii­kan näkö­kul­mia tasa-ar­voon ja yh­den­ver­tai­suu­teen. Hel­sin­ki: Gau­de­a­mus.
– Kuu­si, H., Jak­ku-Sih­vo­nen, R. &  Ko­ra­mo, M. 2009. Kou­lu­tus ja suku­puol­ten tasa-arvo. So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön sel­vi­tyk­siä 52:2009.
– Hal­li­tus­oh­jel­mat, KE­SUt, kou­lu­tus­po­liit­ti­set se­lon­teot.
– La­hel­ma, E. 2011. Suku­puo­li­tie­toi­suut­ta kou­luun ja opet­ta­jan­kou­lu­tuk­seen. TA­SU­KO-hank­kees­ta eteen­päin. Kas­va­tus 1/2011, 90-95. (Mood­les­sa)
– La­hel­ma, E. 2014. Tasa-arvo­dis­kurs­si ja poi­ka­dis­kurs­si kou­lu­tus­kes­kus­te­lus­sa: 30 vuot­ta rin­nak­kai­ne­loa ja vas­tak­kain­a­set­te­lua. Kas­va­tus 45 (4), 380–385.
– Lai­ho, A. 2013. Suku­puol­ten tasa-arvo kou­lu­tus­po­liit­ti­se­na ta­voit­tee­na ja kä­sit­tee­nä – eri­tyis­tar­kas­te­lus­sa 2000-lu­vun po­li­tiik­ka­do­ku­men­tit. Kas­va­tus & Aika 7 (4) 2013, 27–44.

– Tasa-arvo­laki päh­ki­nän­kuo­res­sa.

Tasa-arvo nais­ten ja mies­ten vä­lil­lä – www-si­vus­to:
Suku­puol­ten tasa-arvo. Tasa-arvo­tie­don kes­kus.
Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2010. Seg­re­gaa­ti­on lie­ven­tä­mis­työ­ryh­män lop­pu­ra­port­ti. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä.2010:18.
Ti­las­to­kes­kus. Mies­ten kou­lu­tus­taso pa­ra­nee hi­taam­min kuin nais­ten. 

4) KOU­LU­TUS­VIEN­TI

• Mitä on kou­lu­tus­vien­ti?
• Kou­lu­tus­vien­nin mah­dol­li­suu­det ja ra­joi­tuk­set?
• Mil­lai­sia eri­tyis­piir­tei­tä kou­lu­tuk­sel­la on vien­ti­ta­va­ra­na?
• Kou­lu­tus­vien­nin yh­teys ke­hi­tys­yh­teis­työ­hön?

Läh­tei­tä:

Jaak­ko­la, F. 2017. Asi­an­tun­ti­joi­den nä­ke­myk­siä kou­lu­tus­vien­nis­tä. Pro gra­du tut­kiel­ma, Hel­sin­gin yli­o­pis­to.

Juu­so­la, K. 2015. Aja­tuk­sia kou­lu­tus­vien­nis­tä – mah­dol­li­suu­det ja ris­kit vaa­ka­ku­pis­sa.
Kiin­nos­tuk­ses­ta ky­syn­näk­si ja tuot­teik­si. Suo­men kou­lu­tus­vien­nin stra­te­gi­set lin­jauk­set. Val­ti­o­neu­vos­ton peri­aate­pää­tös. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2010:11. (löy­tyy ver­kos­ta goog­let­ta­mal­la)

Lind­berg, M. 2011. Suo­ma­lais­kan­sal­li­sia ja EU-agen­do­jen näkö­kul­mia kou­lu­tus­vien­tiin ja liik­ku­vuu­teen. Tie­de­po­li­tiik­ka 3, 29–34.
Sahl­berg, P. 2011. Fin­nish Les­sons. What can the world le­arn from edu­ca­ti­o­nal chan­ge in Fin­land.
Sahl­berg, P. 2012. Kuka os­tai­si suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­o­saa­mis­ta. Am­mat­ti­kas­va­tuk­sen aika­kaus­kir­ja 4, 17–27.
Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2016. Kou­lu­tus­vien­nin tie­kart­ta 2016–2019. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2016:9.
Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2016. Vie­tä­vän hy­vää toi­sen as­teen kou­lu­tus­ta! Toi­met toi­sen as­teen kou­lu­tus­vien­nin edis­tä­mi­sek­si. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2016:20.
Kemp­pai­nen, H.-M. 2016. ”This Is Re­pu­ta­ti­on-Dri­ven Ac­ti­vi­ty” Hig­her Edu­ca­ti­on as a Ser­vi­ce Ex­port and the Role of Part­ners­hips. MSc prog­ram in Ma­na­ge­ment and In­ter­na­ti­o­nal Bu­si­ness Mas­ter’s the­sis. Aal­to Uni­ver­si­ty.

5) MAA­HAN­MUUT­TA­JA­TAUS­TAIS­TEN KOU­LU­TUS SUO­MES­SA

• Mi­ten maa­han­muut­ta­jien kou­lu­tus on jär­jes­tet­ty Suo­mes­sa?
• Lain­sää­dän­tö?
• Kei­tä ovat maa­han­muut­ta­jat?
• Min­kä­lai­sia on­gel­mia ja puut­tei­ta maa­han­muut­ta­jien kou­lu­tuk­ses­sa on?
• Kou­lu­tus ja työ­e­lä­mä maa­han­muut­ta­jien näkö­kul­mas­ta?
• Moni­kult­tuu­ri­suus  kou­lu­tuk­ses­sa?

Läh­tei­tä:

Jau­ho­la, L. 2010.  Maa­han­muut­ta­jat am­ma­til­li­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa.  Ti­las­to­kat­saus 2010.  Ope­tus­hal­li­tus. Ra­por­tit ja sel­vi­tyk­set 2010:11
Kle­me­lä, K. ym.  2011 (toim.) Vie­rai­na kou­lus­sa?  Moni­kult­tuu­ri­nen kou­lu op­pi­lai­den van­hem­pien ja op­pi­lai­den ko­ke­ma­na.  Tu­run yli­o­pis­ton kas­va­tus­tie­tei­den tie­de­kun­nan jul­kai­su­sar­ja A: 211.
Kuu­se­la, J., Ete­lä­lah­ti, A., Hag­man Å., Hie­va­nen, R., Karp­pi­nen K., Nis­si­lä L., Rönn­berg, U. & Sini­har­ju, M. 2008. Maa­han­muut­ta­ja­op­pi­laat ja kou­lu­tus. Hel­sin­ki: Ope­tus­hal­li­tus.
Moni­kult­tuu­ri­sen ope­tuk­sen vir­tu­aa­li­kou­lu. 
Kyhä, H. 2011. Kou­lu­te­tut maa­han­muut­ta­jat työ­mark­ki­noil­la. Tu­run yli­o­pis­ton jul­kai­su­ja C 321.
Laak­so­nen, A. 2007. Maa­han­muut­ta­ja­op­pi­laat eri­tyis­kou­lus­sa.  Tu­run yli­o­pis­to. (väi­tös­kir­ja, ver­kos­sa)
Ko­tout­ta­mis­laki 493/1999.
Paa­na­nen, S. 2005. Maa­han­muut­ta­jien elin­olot Suo­mes­sa. Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 70 (4).
Ma­tin­heik­ki-Kok­ko, K. 1999.  Moni­kult­tuu­ri­nen kou­lu­tus – pe­rus­tei­ta ja ko­ke­muk­sia. Ope­tus­hal­li­tus: Haka­pai­no.
Kyhä, H. 2007. Mik­si lää­kä­ri ei kel­paa lää­kä­rik­si? Kor­ke­a­kou­lu­te­tut maa­han­muut­ta­jat Suo­men työ­mark­ki­noil­la. Li­sen­si­aa­tin­tut­ki­mus.

6) VAR­HAIS­KAS­VA­TUS YK­SI­TYI­SE­NÄ PAL­VE­LU­NA

• yk­si­tyi­siin pal­ve­lui­hin liit­ty­vät eri­tyis­piir­teet
• mark­ki­noi­tu­mis­po­li­tiik­ka
• tasa-arvo­ky­sy­myk­set

Läh­tei­tä: 

Rii­ta­kor­pi, J., Ali­la, K. & Ka­hi­luo­to, T. 2017. Var­hais­kas­va­tuk­sen yk­si­tyi­set pal­ve­lut. Val­ta­kun­nal­li­nen sel­vi­tys 2015. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2017:3
Pu­roi­la A-M. & Kin­nu­nen S. 2017. Sel­vi­tys var­hais­kas­va­tuk­sen lain­sää­dän­nön muu­tos­ten vai­ku­tuk­sis­ta. Val­ti­o­neu­vos­ton sel­vi­tys- ja tut­ki­mus­toi­min­nan jul­kai­su­sar­ja 78/2017.
Ruu­ti­ai­nen, V., Ala­suu­ta­ri, M. & Ka­ri­la, K. 2018. Mark­ki­nois­tu­vat var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lut. Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 83 (4), 441–447.
EPSI Ra­ting Yk­si­tyi­nen päi­vä­hoi­to 2018.

7) KOR­KE­A­KOU­LU­JEN VA­LIN­TA­KOE­UU­DIS­TUS

• Uu­dis­tuk­sen si­säl­tö ja pe­rus­te­lut?
• Mi­ten uu­dis­tus suh­teu­tuu kan­sain­vä­li­ses­ti?
• Mi­ten uu­dis­tus on otet­tu vas­taan? Entä min­kä­lai­sia mah­dol­li­sia seu­rauk­sia sil­lä on? Val­men­nus­kurs­sien ase­ma?

Läh­tei­tä: 

– Aho­la, S., Asp­lund, R. & Van­ha­la, P. 2018. Opis­ke­li­ja­va­lin­nat ja kor­ke­a­kou­lu­o­pin­to­jen no­peut­ta­mi­nen. Val­ti­on­neu­vos­ton sel­vi­tys- ja tut­ki­mus­toi­min­nan jul­kai­su­sar­ja 25/2018.
– Hal­tia, N. & Lah­to­maa, M. 2019. Toi­nen reit­ti yli­o­pis­toon. Mil­lai­sia pol­ku­ja ai­kui­sil­le? Ai­kuis­kas­va­tus 3/2019.

– Hel­sin­gin Sa­no­mat. 2020. Yli 20 000 sai opis­ke­lu­pai­kan il­man pää­sy­ko­et­ta, kil­pail­luim­mil­le aloil­le vaa­dit­tiin rivi lau­da­tu­re­ja – ”Läh­tö­koh­tai­ses­ti tosi hyvä kon­sep­ti”, oi­keus­tie­teel­li­seen pääs­syt Joel Ran­ta­nen sa­noo. Koti­maa. 28.5.2020.

– Hel­sin­gin Sa­no­mat. 2020. Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set ei­vät ker­ro kaik­kea, ja sik­si kor­ke­a­kou­lu­jen opis­ke­li­ja­va­lin­ta­uu­dis­tus on jär­je­tön. Mie­li­pide, Ko­lum­ni. 29.5.2020.

– Ko­su­nen, S., Hal­tia, N. & Jo­ki­la, S. 2015. Val­men­nus­kurs­sit ja mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvo yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­seen ha­keu­tu­mi­ses­sa. Kas­va­tus 46 (3), 334–348. (löy­tyy Utu­vol­ter.fi)

– McGarth, C. H., Hen­ham, M. L., Cor­bett, A., Du­raz­zi, N., Fe­ar­son, M., Jan­ta, B., Kamp­huis, B. W., Ka­tas­hi­ro, E., Bran­ko­vic, N., Gu­e­rin, B., Man­vil­le, C., Schwartz, I., & Schwep­pens­ted­de, D. 2014. Hig­her Edu­ca­ti­on Ent­ran­ce Qu­a­li­fi­ca­ti­ons and Exams in Eu­ro­pe: A Com­pa­ri­son. Po­li­cy De­part­ment B, Eu­ro­pe­an Uni­on. (lin­kis­tä voi ava­ta pdf:n)
– Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2016. Mi­nis­te­ri San­ni Grahn-Laa­so­nen aset­ti työ­ryh­män ke­hit­tä­mään yli­op­pi­las­tut­kin­toa.
– Pek­ka­ri­nen, T. & Sar­vi­mäki, M. 2016. Pa­rem­pi tapa va­li­ta kor­ke­a­kou­lu­o­pis­ke­li­jat. Val­ti­on ta­lou­del­li­nen tut­ki­mus­kes­kus VATT.

– Räi­hä, P. 2016. Väli­vuo­det kiin­nos­ta­vat lu­ki­o­lai­sia en­tis­tä enem­män.
– Vi­ren, M. 2012. Ovat­ko pää­sy­ko­keet pelk­kää arpa­pe­liä? Tie­tees­sä ta­pah­tuu 30 (5), 63–65.