Ec3 Suoritustapa
Kielen ja kommunikaation haasteet ja tukeminen -opintojaksoon sisältyy:
- luennot (tallenteina),
- ennakkotehtävä,
- opintoryhmä-/verkkotyöskentely ja
- moodletentti (luennot ja kirjallisuus).
- Lisäksi opintojen alussa tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).
Opintojakson moodletentti arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty siten, että hyväksytty suoritus vastaa hyviä tietoja. Moodletentin arvioi yliopisto-opettaja Sonia Lempinen. Ennakkotehtävän arvioi tuutori asteikolla hyväksytty–hylätty. Tuutori ilmoittaa ennakkotehtävän suorittaneet avoimeen yliopistoon.
Ennakkotehtävä
Ennakkotehtävässä perehdytään tyypilliseen kielenkehitykseen, siihen vaikuttaviin tekijöihin ja sen vaiheisiin. Tehtävä tehdään perehtyen ja hyödyntäen alla olevaa teosta soveltuvin osin (luvut 1–5). Tehtävä voi olla esimerkiksi kirjallinen 1–3 sivun pituinen kirjoitus, power point -esitys, mindmap-kart, kuvasarja, video tai jokin muu, joka esitellään ja yhteisesti käsitellään opintoryhmässä (monimuoto-opinnot) tai verkkotyöskentelynä Moodlessa (verkko-opinnot). Tehtävän keskeisimpiin asioihin tullaan palaamaan myös luentojen yhteydessä. HUOM! Kirjan saat lainattua luettavaksesi kirjautumalla ylioiston tunnuksella Turun yliopiston kirjaston Utuvolteriin.
Kirjallisuus:
1. Niemitalo-Haapola, E., Haapala, S. & Ukkola, S. (toim.) 2020. Lapsen kielenkehitys: Vuorovaikutuksen, leikin ja luovuuden merkitys. PS-kustannus. (luvut 1–5, saatavissa myös e-kirjana)
Moodletentti
Moodletentillä tarkoitetaan tenttiä, johon vastataan kotona omalta tietokoneelta ja jonka kysymykset tulevat Moodleen erillisessä moodletentti-linkissä. Moodletentti on yksilötentti, johon valmistaudutaan normaalin tentin tapaan. Tenttiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Moodletentti on avoinna kaksi tuntia aikataulun mukaisina ajankohtina ja tenttikertoja on yhteensä kolme syyslukukauden aikana. Tentissä vastataan esseemuotoisesti ohjeiden mukaan, joten luethan ohjeet huolella ennen tentin aloittamista. Suositeltavaa on kirjoittaa vastaukset ensin omalla koneella (esimerkiksi Word-tekstinkäsittelyohjelmalla) ja sen jälkeen kopioida ja liittää se tenttikysymyksen vastauslokeroon Moodlessa. Lähteenä käytetään vain opintojakson kirjallisuutta ja luentoja (ei suoria lainauksia). Opiskelijan yleisoppaassa on yleisiä ohjeita hyvästä tenttivastauksesta.
Luentojen lisäksi tentittävä kirjallisuus:
1. Korpilahti, P., Aaltonen, O. & Laine, M. (toim.) 2010. Kieli ja aivot. Helsinki: Art-Print. (luvut 4.0–4.3, 6.0–6.7 ja 7.1–7.3)
2. Huuhtanen, K. (toim.) 2012. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Oppimateriaalikeskus Opike.
3. Käypä hoito -suositus Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret)
4. Niemitalo-Haapola, E., Haapala, S. & Ukkola, S. (toim.) 2020. Lapsen kielenkehitys: Vuorovaikutuksen, leikin ja luovuuden merkitys. PS-kustannus. (luvut 6–15 ja 17, saatavissa myös e-kirjana)
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS laaditaan opintojen alkuvaiheessa. HOPS auttaa opintojen suunnittelua, kokonaisuuden hahmottamista, aikatauluttamista, tavoitteiden saavuttamista ja opiskeluun sitoutumista. HOPS auttaa hallitsemaan opiskeluprosessia. Moodlealueen ensimmäisestä lohkosta löydät HOPS-linkin, jossa voit täyttää ja lähettää hopsisi tuutorin luettavaksi.
HOPSissa voit pohtia esimerkiksi:
Mitä odotat tulevilta opinnoilta?
Mitä tavoitteita sinulla on opintojen suhteen? Entä mitkä ovat pidemmän tähtäimen suunnitelmasi?
Mitä vahvuuksia sinulla on oppijana? Millaisia opiskelutaitoja haluaisit kehittää?
Millä tavalla opiskelet mieluiten?
Paljonko sinulla on aikaa opiskeluun ja millä aikataululla etenet?
Millaista tukea tai ohjausta tarvitset?
Verkko-opinnoissa ryhmäopiskelu tapahtuu verkkoryhmässä opintojen verkko-oppimisympäristössä Moodlessa. Verkko-opinnot tuovat joustavuutta ajan ja paikan suhteen, mutta sujuva yliopisto-opiskelu edellyttää opintojen ja ajankäytön suunnittelua. Jokainen opiskelija oppii omalla tavallaan, johon monimuotoinen opiskelu antaa mahdollisuuden. HOPSin laadinnassa voit huomioida esimerkiksi, kuinka paljon eri opiskelumuodot edellyttävät oman ajankäytön suunnittelua, sitoutumista ryhmän toimintaan tai läsnäoloa opetustilanteissa.
HOPSin tekemisen tärkeä lähtökohta on oma elämäntilanne. HOPS on ensisijaisesti sopimus itsensä kanssa; mitä, miten ja milloin aiot opiskella? Pohdi, mikä on sinulle parasta opiskeluaikaa, kuinka paljon päivässä, viikossa ja kuukaudessa voit käyttää opiskeluun ja muunna se opintopisteiksi (1 op = 27 tuntia) ja vertaa ajankäyttöäsi opintosuunnitelmaan. Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä opiskelijan vapaus suunnitella, ohjata ja arvioida omaa opiskelua. Keskeinen osa HOPSia on itsearviointi omasta osaamisestaan ja sen tulevista oppimistavoitteista sekä keinoista saavuttaa ne. HOPS tukee ajankäytön hallintaa ja opintojen pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta sekä oman osaamisen kehittymisen arviointia. Sinä vastaat pitkälle omaan opiskeluusi liittyvistä valinnoista ja opintojesi etenemisestä, mutta älä epäröi pyytää apua tuutorilta tai avoimen yliopiston henkilökunnalta silloin, kun sitä tarvitset. Voit käyttää esimerkiksi oppimispäiväkirjaa henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisen seurantavälineenä. HOPS on joustava suunnitelma, jota kannattaa arvioida ja päivittää läpi opiskeluajan.
