Ea2. Suoritustapa
Erityispedagogiikan perusteet -opintojakso koostuu:
- luennoista (osa tallenteena),
- opintoryhmäkokoontumisista (monimuoto-opinnot, osasuorituksia käsiteltäessä osallistumisvelvollisuus) TAI verkkotyöskentelystä (verkko-opinnot, osallistumisvelvollisuus),
- harjoitustehtävistä: valmisteltu tutustumiskäynti JA casetehtävä ja niiden raportointi opintoryhmässä/verkkotyöskentelyssä SEKÄ inkluusioon liittyvän lehtiartikkelin kirjalliset vastineet puolesta ja vastaan,
- essee yksilö- tai 2–3 opiskelijan ryhmätyönä.
Opintojakson suorittaminen edellyttää osallistumista opintoryhmäkokoontumisiin/verkkotyöskentelyyn. Casetehtävän ja tutustumiskäynnin voi tehdä yksilö-, pari- tai pienryhmätyönä. Molemmissa tehtävissä edellytetään perehtymistä lainsäädäntöön ja sen hyödyntämistä tehtävän sisällössä valitun tutustumiskohteen tai tapausesimerkin mukaan. Opintoryhmän tuutori arvioi ryhmätehtävät asteikolla hyväksytty/täydennettävä. Opintojakson yksittäiset osasuoritukset vanhenevat noin kahdessa vuodessa, joten kaikki tehtävät on hyvä tehdä ajoissa valmiiksi.
Essee




Erityispedagogiikan perusteet -opintojakso suoritetaan kirjoittamalla 10–12 sivun laajuinen essee 2–3 hengen pienryhmässä tai yksilötyönä. Esseet arvioi tuntiopettaja Satu Järvinen numeerisesti asteikolla 0–5 ja lisäksi esseestä annetaan lyhyt kirjallinen palaute.
Esseen pohjana käytetään luentoja ja seuraavaa kirjallisuutta:
1. Jahnukainen, M. (toim.) 2012. Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere: Vastapaino.
2. Vehmas, S. 2005. Vammaisuus: Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus.
3. Määttä, P. & Rantala, A. 2010 tai uudempi painos. Tavallisen erityinen lapsi: yhdessä tekemisen toimintamalleja. Jyväskylä: PS-Kustannus. (myös ekirjana, säädösten muuttumisen vuoksi on suositeltavaa käyttää uudistettua vuoden 2016 painosta.)
4. Lisäksi täydentävänä kirjallisuutena käytetään muuta ajankohtaista kirjallisuutta esseen näkökulman mukaan.
Valitse esseen aihe seuraavista vaihtoehdoista:
1. Vammainen/vammaisuus yhteiskunnassa/koulumaailmassa/lapsuudessa/ nuoruudessa jne.
2. Yksilö – tuen subjekti vai objekti?
3. Kehittyvä perusopetus
4. Erilainen oppija – koulutuksellinen mahdollisuus, haaste vai ongelma? Selvitä erilaisen oppijan oppimisen ja opetuksen mahdollisuuksia teoksen perusteella.
5. Ammatillinen erityisopetus työelämän vaatimusten tasoittajana ja sosiaalisen inkluusion edistäjänä?
Rajaa esseesi näkökulma huolellisesti ja perustellusti aiheen sallimissa puitteissa. Tarkastele aihetta oman mielenkiintosi mukaan jonkin erityistä tukea tarvitsevan ryhmän, yksilön tai ikäkauden kannalta (esimerkiksi aistivammaiset, tarkkaavuuden pulmat tai kielen kehityksen vaikeudet). Huomioi esseen sivumäärä rajausta tehdessäsi, sillä esseessä pitäisi pystyä käsittelemään valitsemasi teema rajatussa sivumäärässä riittävän syvällisesti. Otsikoi essee tekemäsi rajauksen pohjalta. Hyödynnä esseessä monipuolisesti lähdekirjallisuutta, joka voi muodostua 2010-luvun ja sitä uudemmasta kirjallisuudesta tai artikkeleista. Hyödynnä kirjastojen tietokantoja ja tee aineistohaku netissä. Jahnukaisen toimittamaa teosta hyödynnetään soveltuvin osin, esseen aiheen ja rajauksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Virikkeitä ja ajatuksia esseen kirjoittamiseen saanet myös tutustumiskäynnistä.
Perehdy Opiskelijan yleisoppaaseen, josta löydät ohjeistusta esseen kirjoittamiseen, rakenteeseen ja muotoseikkoihin. Huomioi erityisesti lähdeviitteet, joiden tulee olla oikein merkittyinä. Hyvänä apuna esseen kirjoittamisessa voit käyttää Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita -kirjan mahdollisimman uutta painosta. Kirjasta löytyvät vastaukset kaikkiin esseen rakennetta koskeviin ongelmiin.
Esseen loppuun liitetään itsearviointi (1/2–1 sivua) esseen tekoprosessista, siihen liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Mikäli esseen kirjoittajia on useita, liitetään työhön jokaisen henkilökohtainen itsearviointi. Anna esseellesi arvosana sekä perustele arviointisi. Voit kirjoittaa itsearvioinnin esimerkiksi seuraavia kysymyksiä apuna käyttäen:
- Mitkä ovat esseen vahvimmat puolet?
- Miten esseetä voisi parantaa?
- Mitä ongelmia kohtasit laatiessasi esseetä?
- Miten ratkaisit ongelmat?
- Minkä arvosanan annat esseellesi? Millä perusteella?
- Mistä asioista erityisesti toivot saavasi palautetta esseen arvioitsijalta?
Opintojaksoon sisältyvä lainsäädäntö






Sosiaalihuolto:
1. Sosiaalihuoltolaki
2. Sosiaalihuoltoasetus
3. Laki toimeentulotuesta
4. Asetus toimeentulotuesta
5. Laki lasten päivähoidosta
6. Asetus lasten päivähoidosta
7. Vammaistukilaki
8. Vammaistukiasetus
9. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
10. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
11. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta
12. Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta
13. Päihdehuoltolaki
14. Päihdehuoltoasetus
Terveydenhuolto ja kuntoutus:
1 Kansanterveyslaki
1. Kansanterveysasetus
2. Erikoissairaanhoitolaki
3. Mielenterveyslaki
4. Mielenterveysasetus
5. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta
6. Laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä
7. Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
8. Asetus kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
9. Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta
Siviilioikeus:
10. Lastensuojelulaki
11. Lastensuojeluasetus
12. Laki nuorista rikoksentekijöistä
13. Asetus nuorista rikoksentekijöistä
Koululait:
14. Perusopetuslaki
15. Perusopetusasetus
Casetehtävä
Casetehtävän tavoitteena on hahmottaa palveluja ja niitä ohjaavaa lainsäädäntöä yksilön näkökulmasta. Tarkasteltava tapaus voi olla todellinen, johon olet tutustunut esimerkiksi vierailukäynnillä, työssäsi tai lähipiirissäsi, tai kuvitteellinen alla oleva tapaus, johon sovellat lainsäädännön suomia tukimahdollisuuksia yksilön ja hänen perheensä kannalta. Lainsäädännön löydät esimerkiksi internetistä Finlex – Valtion säädöstietopankista (suomeksi ja ruotsiksi) osoitteesta http://www.finlex.fi. Esimerkkitapaus voi olla lapsi, nuori tai aikuinen henkilö.
Esimerkkitapaus:
Olet moniammatillisen tiimin jäsen. Tehtävänänne on hoitaa pitkäjänteisesti erästä moniongelmaista perhettä. Mika on 5-vuotiaan Jeren yksinhuoltaja. Mika on koulutukseltaan suurtalouskokki, joka on valmistumisensa jälkeen ollut kolme vuotta työelämässä. Pian Jeren syntymän jälkeen hän jäi työttömäksi ja samaan aikaan Jeren äidin alkoholin käyttö karkasi hallinnasta. Äiti on muuttanut pois yhteisestä kodista ja hän on työtön alkoholisti eikä kykene huolehtimaan pojastaan. Jere on kehitysvammainen, reipas, pyörätuolia käyttävä poika. Mikalla on nyt ilmennyt mielenterveysongelmia ja hänen mielialansa vaihtelevat kausittain. Hyvänä aikana Mika jaksaa huolehtia Jerestä hyvin, mutta huonoina aikoina on hoidossa selviä puutteita. Sukulaiset asuvat etäällä ja tukiverkkoa ei ole rakentunut naapuristostakaan.
Millaisia tukimuotoja ja palveluja Mika ja Jere saavat ja mitä he jatkossa tulevat tarvitsemaan?
Mitä lakeja sovellat tähän tapaukseen?
Pohdi myös Jeren tulevaisuutta, koulutusta ja työelämämahdollisuuksia.
Älä unohda miettiä myös äidin ja isän tukimahdollisuuksia.
Miten eri hallinnonalojen (sosiaalihuolto, terveydenhuolto, opetustoimi) näkökulmat painottuvat Jeren kokonaiskuntoutuksessa?
Casetehtävät raportoidaan ja kokemukset puretaan opintoryhmä- tai verkkotyöskentelyssä (ks. aikataulu). Tarkemmat ohjeet saat opetuksen yhteydessä. Ellet pysty perustellusta syystä osallistumaan tehtävien yhteiseen käsittelyyn, voit korvata poissaolon tekemällä kaksi kirjallista casetehtävää. Caset tulee valita siten, että niissä tulee perehdyttyä eri palvelukokonaisuuksien lainsäädäntöön. Tee kummastakin casetehtävästä tiivis raportti, jonka pituus on noin 2 liuskaa/case. Raporteissa esittelet caset ja sovellat niihin lainsäädännön oikeuttamia palvelu- ja tukimahdollisuuksia yksilön ja hänen perheensä kannalta. Lainsäädäntöä tulee hyödyntää tehtävissä monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kerro myös ovatko caset kuvitteellisia tai todellisia sekä perustelut niiden valinnalle. Palauta casetehtävät Moodleen yhtenä tiedostona korvaavan tehtävän palautuslinkin kautta. Tehtävät arvioi oppiaineen suunnittelija asteikolla hyväksytty–täydennettävä.
Tutustumiskäynti



Opintojaksoon sisältyy käytännön erityispedagogisen toiminnan tutustumiskäynti. Tavoitteena on perehtyä, miten lainsäädäntö ohjaa erityiskasvatuksen palvelujen tuottamista julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä tunnistaa erityisen tuen yksilöllisiä tarpeita ja selvittää miten palvelujärjestelmä vastaa yksilön tarpeisiin käytännössä. Tutustumiskohde valitaan oman kiinnostuksen ja paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan mutta siten, että se on ensisijaisesti itselle uusi kohde. Kohteesta riippuen tutustumiskäynnin voi tehdä yksin, parin tai ryhmän kanssa.
Jokainen opiskelija tekee tutustumiskäynnin itse valitsemaansa ja järjestämäänsä erityispedagogiseen kohteeseen (esimerkiksi erityiskoulu tai -luokka, integroitu ryhmä päiväkodissa tai koulussa). HUOM! Jos tutustumiskäynti ei ole mahdollinen koronaepidemian vuoksi, voi tehtävän toteuttaa asiantuntijan puhelin- tai verkkohaastatteluna ja kohteen verkkosivuihin tutustumalla. Kokemuksia, ajatuksia ja havaintojasi voit ja kannattaakin hyödyntää esseessä. Pohdi, miten teoria ja käytäntö kohtaavat, vai kohtaavatko? Tutustumiskäynnillä tulee kohdistaa huomio kokonaisuuteen, ei ainoastaan pieniin yksityiskohtiin. Tutustu lainsäädäntöön ja kohteeseen etukäteen ja mieti, mihin kaikkeen voit kiinnittää huomiota ja mitä kysymyksiä esität. Pyri olemaan ennakkoluuloton ja aktiivinen vierailusi aikana, kysele ja osallistu toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
Tutustumiskäynnin kokemukset tai haastattelun sisältö raportoidaan ja puretaan opintoryhmä- tai verkkotyöskentelyssä (ks. aikataulu). Tarkemmat ohjeet saat opetuksen yhteydessä. Ellet pysty perustellusta syystä osallistumaan tehtävien yhteiseen käsittelyyn, voit korvata poissaolon tekemällä kirjallisen korvaavan tehtävän. Kerro tutustumiskäynnin raportissa myös kohteiden taustatietoja, mihin tutustuit, milloin, kuinka kauan, kuka ohjasi tai esitteli kohteita jne. sekä omista kokemuksistasi ja tuntemuksistasi. Korvaavan tehtävän laajuus on noin 4 sivua. Palauta tehtävä Moodleen korvaavan tehtävän palautuslinkin kautta. Tehtävät arvioi oppiaineen suunnittelija asteikolla hyväksytty-täydennettävä.
Kirjalliset vastineet
Etsi lehtiartikkeli/mielipidekirjoitus, joka käsittelee inkluusiota joko koulussa tai muussa ympäristössä. Kirjoita kaksi lyhyttä vastinetta lehtijutulle, maksimi pituus on enintään 300 sanaa/vastine. Toisessa vastineessa puollat lehtijutun kantaa ja toisessa vastineessa argumentoit lehtijutun näkökulmaa vastaan. Perustele näkökulmasi huolella luennoilla ja kurssilla oppimistasi perusteista tai aiemman oppimasi perusteella. Lähdeviitteet ja lähdeluettelo merkitään tieteellisen esseen tapaan. Tehtävä on yksilötyö ja se palautetaan Moodlen palautuslinkin kautta. Tehtävän arvioi yliopisto-opettaja Lilja Aikio asteikolla hyväksytty–täydennettävä.









