Kc4 Suoritustapa
Koulutussuunnitelma projektityönä
Koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen -opintojakso suoritetaan tekemällä projektityönä koulutussuunnitelma. Projektityönä suunnitellaan vaiheittain 5–10 op:n laajuinen koulutusuunnitelma (1 op= 27 t opiskelijan työtuntia), jonka aiheen ja kohderyhmän voi valita oman mielenkiinnon mukaan. Projektityössä edellytetään asioiden käsittelyä teoreettisella tasolla hyödyntämällä opintovaatimusten kirjallisuutta ja Moodlen opintomateriaalia. Esimerkiksi kun perustelee koulutussuunnitelman suunnitteluun liittyviä ja pedagogisia ratkaisuja, hyödynnetään luennoilla/kirjallisuudessa käsiteltyjä suunnittelun kehysmallia, taustateorioita, teoreettisia traditioita ja mahdollisesti erilaisia suunnittelumalleja, samoin kuin muutenkin luentojen teemoja. Erilaisia suunnittelutyökaluja (esim. oppimisen muotoiluun liittyen) löytyy verkosta ja niitä voi käyttää oman harkinnan mukaan. Kun perustelee suunnitelman koulutussisältöjä (ei yksityiskohtaisesti!) voi halutessaan hyödyntää muita lähteitä.
Projektityössä noudatetaan esseen kirjoitusohjeita ja mm. lähdeviitteet tulee merkitä kirjallisuutta hyödynnettäessä, ks. Opiskelijan yleisopas. Projektityö otsikoidaan sen sisältöä kuvaavalla otsikolla.
Projektityön tekemistä ohjaa opintoryhmä-/verkkotyöskentely. Projektityö tehdään ensisijaisesti 2–4 hengen pienryhmätyönä, mutta tarvittaessa myös yksilötyö on mahdollinen. Valmiin projektityön laajuus on noin 10 sivua (tekstiosa johdannosta tekstiosan loppuun). Projektityön loppuun liitetään itsearviointi (pituus ½–1 sivua), jossa arvioidaan koulutussuunnitelman ja projektityöskentelyn onnistumista suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Suunnittelija Mia Stening antaa koulutussuunnitelman ensimmäisestä versiosta välipalautteen Moodlessa sekä valmiista tehtävästä numeerisen arvioinnin asteikolla 1–5. HUOM! Oman aikataulun mukaan edetessä, ei työskentelyprosessiin sisälly opettajan välipalautetta.
Projektityöskentelyn eteneminen vaiheittain:
- Koulutussuunnitelman laadinta
- Koulutustarve
- Koulutuksen aihe ja kohde
- Koulutuksen tavoitteet
- Koulutuksen rakenne, aikataulu ja eteneminen
- Kesto, aikataulu ja eteneminen
- Keskeiset sisällöt
- Opetus- ja ohjausratkaisut (esim. työtavat, digitaalisuuden/tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen)
- Oppimisympäristö
- Resurssit
- Tiedottaminen ja markkinointi
- Koulutuksen arviointi
- Vertaispalautteenanto (verkkotyöskentely) ja opettajan välipalaute koulutussuunnitelman ensimmäisestä versiosta (pituus n. 3 sivua).
- Koulutussuunnitelman muokkaus ja täydentäminen opettajan palautteen pohjalta ja lähettäminen työelämän asiantuntijan arvioitavaksi.
- Työelämän asiantuntijan haastattelu työpaikalla tai puhelimitse. (Saatu palaute ja kehittämisideat kirjataan projektityöhön.)
- Koulutussuunnitelman täydentäminen ja muokkaus saadun palautteen ja lähdekirjallisuuden pohjalta ja kirjoittaminen valmiiksi projektityöksi sekä projektityöskentelyn arviointi (ryhmäarviointi/itsearviointi liitetään projektityön loppuun.)
Kirjallisuus
Kirjallisuuslistasta valitaan vähintään kolme eri teosta tai artikkelia projektityön lähteeksi.Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös muuta aiheeseen sopivaa tieteellistä kirjallisuutta kuten esimerkiksi koulutuksen suunnitteluun liittyvää kirjallisuutta (tieteellisiä kirjoja/raportteja tai tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistuja artikkeleita). Lehtiartikkelit löytyvät kirjaston verkkoaineistosta utuvolter.fi (ks. pikaohje artikkelin hakemisesta Moodlen ensimmäisessä lohkossa.)
Auvinen, P., Hirvonen, K., Dal Maso, R., Kallberg, K. & Putkuri, P. 2007. Opetussuunnitelma ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja.
Caffarella, R. S. 2002. Planning programs for adult learners. A practical guide for educators, trainers and staff developers. San Francisco: Jossey-Bass.
Campbell, H. 2012. ‘Planning ethics’ and rediscovering the idea of planning. Planning Theory 11(4) 379–399.
Campbell, H. 2012. Planning to Change the World: Between Knowledge and Action Lies Synthesis. Journal of Planning Education and Research 32(2), 135–146. (Moodlessa)
Campbell, H., Tait, M. & Watkins, C. 2014. Is There Space for Better Planning in a Neoliberal World? Implications for Planning Practice and Theory. Journal of Planning Education and Research, 34(1) 45–59.
Cervero, R. M. & Wilson, A. L. 2006. Working the Planning Table. Negotiating democratically for adult, continuing and workplace education. San Francisco: Jossey-Bass.
Christensen, K. S. 2015. Both Process and Outcome Essential to Planning. Journal of Planning Education and Research, January 27, 1–11.
Collin, K. 2007. Työssä oppiminen ja ohjaus haasteena. (Moodlessa)
Glowacki-Dudka, M. ym. 2012. Framing Care for Planners of Education Programs. Adult Learning 29 (2), 62–71.
Heiskanen, T., Leinonen, M., Järvensivu, A. & Aho, S. (toim.) 2008. Kohti uutta työelämää. Tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen. Tampere: Tampere University Press.
Hiltunen, L. 2012. Verkko-opetuksen suunnittelun tehostaminen. Tietojenkäsittelytiede 34.
Huotari, V. 2004. Hiljainen tieto koulutussuunnittelussa. Kasvatus 35 (4), 420–434. (Moodlessa).
Kopra, P. 2004. Hyvin suunniteltu, kerralla valmis. Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksen suunnittelun prosessit. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 28.
Lennon, M. 2015. Finding Purpose in Planning. Journal of Planning Education and Research 35(1), 63–75.
Levälahti, S. 2006. Koulutustarjonnan alue-ennakointiyhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet. Moniste 4/2006. Helsinki: Opetushallitus.
Pelin, R. 2011. Projektihallinnan käsikirja. Helsinki: Projektijohtaminen Oy.
Rajakaltio, H. 2014. Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua. Koulun kehittämisen toimintamalli – täydennyskoulutuksen ja kehittämisprosessin yhteen nivominen.
Rantala, K. & Sulkunen, P. (toim.) 2007. Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus.
Rissanen, T. 2002. Projektilla tulokseen. Projektin suunnittelu, toteutus, motivointi ja seuranta. Jyväskylä: Pohjantähti.
Saikkonen, S., Härkönen, A. & Järvinen, M.-R. 2007. Koulutusorganisaation rooli ja haasteet alueellisessa ennakoinnissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 9 (4), 27–37.
Seppänen-Järvelä, R. 2004. Prosessiarviointi kehittämisprojekteissa. Opas käytäntöihin. Stakes, FinSoc. Arviointiraportteja 4/2004. Helsinki.
Seppänen-Järvelä, R. & Vataja, K. (toim.) 2009. Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi arjen työtä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Shenhar, A.J. & Dvir, D. 2007. Project Management Research – The Challenge and Opportunity. Project Management Journal 38 (2), 93–99.
Silfverberg, P. 2007. Ideasta projektiksi. Projektinvetäjän käsikirja. Helsinki: Konsulttitoimisto Planpoint Oy & Työministeriö.
Smith, C. 2007. Making Sense of Project Realities. Theory, Practice and the Pursuit of Performance. Aldershot: Gower Publishing Limited & Burlington: Ashgate Publishing Company.
Virkkunen, J. 2007. Kehittämistyön murros sosiaalialalla: hankekehittämisestä rajat ylittävään konseptikehittämiseen. KONSEPTI 4 (1).
Väistö, R. (toim.) 2007. Työntekijä oman työnsä kehittäjänä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: Julkaisusarja C: Tiedotteita, 27.




