Ohjeet opiskeluun
Kirjalliset tehtävät
Opintojakson tehtävät koostuvat kolmesta kokonaisuudesta, jotka opiskellaan järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen. Kuuntele Moodlessa olevat luentotallenteet ja hyödynnä niitä tehtävissä soveltuvin osin kirjallisuuden lisäksi. Kaikki tehtävät laaditaan esseeohjeiden mukaisesti, ja kaikkien sivumäärä lasketaan samalla tavoin: ilman kansilehteä, sisällystä ja lähteitä sekä mahdollisia liitteitä. Kirjoita tekstiä yhtenäisesti; tämän pituisissa tehtävissä ei ole tarpeen aloittaa uutta kappaletta uudelta sivulta. Lue tehtävien ohjeet huolella ennen kuin alat kirjoittamaan ja tarkistathan myös esseen muotoseikat ennen esseen palauttamista arvioitavaksi. Katso tarkemmat esseeohjeet Opiskelijan yleisoppaasta. Huomaa myös Moodlessa oleva esseen mallipohja, jonka voit tallentaa omalle koneellesi ja ottaa valmiina esseen pohjaksi.
Tehtäviä voi tehdä oman aikataulun mukaan huomioiden aikataulussa mainitut palautusajankohdat. Jokaisella tehtävällä on oma palautuslinkki Moodlessa. Yliopistonlehtori Marita Neitola arvioi tehtävät asteikolla hyväksytty–täydennettävä ja lisäksi tehtävästä saa lyhyen kirjallisen palautteen. Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tehtävä tulee täydennettäväksi ellei ohjeita ole noudatettu (esim. sisältö ja laajuus, lähteiden käyttö, muotoseikat). Jos saat tehtävän täydennettäväksi, kirjoita uuden version kansilehteen ”täydennetty essee” ja palautuspäivämäärä. HUOM! Tehtävät tallennetaan opintorekisteriin osasuorituksina ilman opintopisteitä, kunnes kaikki kolme tehtävää on suoritettu hyväksytysti.
Tehtävä 1: Mikä on perhe?





Ensimmäisessä osiossa perehdyt perhe-käsitteeseen, perheen määrittelyihin ja perhettä koskeviin teorioihin ja näkemyksiin. Kirjallisuuden pohjalta laadit esseen, jossa tarkastelet, mikä on perhe, miten perhettä määritellään eri teorioissa, miten eri tarkastelutavat eroavat toisistaan esimerkiksi eri tieteiden alueilla, ja miten arkikokemuksesi ja -ajatuksesi perheestä on samanlainen/erilainen suhteessa tutkimustietoon. Esseen pituus on ilman kansilehteä sekä sisällys- ja lähdeluetteloita 7 sivua. Otsikoi tehtävä itse tekemäsi rajauksen pohjalta! Kuuntele alkuun luentotallenne Moodlesta.
Tehtävän pohjana käytettävä kirjallisuus:
1. Jallinoja, R., Hurme, H. & Jokinen, K. (toim). 2014. Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus JA
2. Eerola, P. & Pirskanen, H. (toim.) 2018. Perhe ja tunteet. Helsinki: Gaudeamus. (soveltuvin osin, s. 31–110.) Huom. sisältää eri tekijöiden artikkeleita. JA
3. Castren, A. & Högbacka, R. 2014. Avautuuko perhe? Eksklusiivisuuden ja inklusiivisuuden dynamiikka perhesidoksissa. Sosiologia 2, 106–122. (Moodlessa) TAI Onnismaa, E. 2010. Lapsi, lapsuus ja perhe varhaiskasvatusasiakirjoissa 1967–1999.
4. Lisäksi etsit ja valitset jonkin perhetilastojulkaisun esimerkiksi seuraavista:
Sorsa, T. & Rotkirch, A. 2019–2020. Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. Väestöntutkimuslaitos, katsauksia E43/2020.
Kontula, O. 2018. 2020-luvun perhepolitiikka. Perhebarometri 2018. Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E52/2018. Helsinki: Väestöliitto ry, Väestöntutkimuslaitos.
Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A. & Berg, V. 2017. Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Katsauksia E51.
Vuorenmaa, M. 2019. Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018.
Kontula, O. 2013. Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Väestöliiton Perhebarometri. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 47/2013.
Lisää vaihtoehtoja voit löytää myös:
Väestöliitto/Perhebarometri
Väestöliitto/Perhetutkimus
Lastensuojelun käsikirja
Mannerheimin lastensuojeluliitto
Jyväskylän yliopisto / Lapsi- ja perhetutkimus ja hankkeet
Tehtävä 2: Vanhemmat, vanhemmuus ja kasvatus






Toisessa osiossa tarkastellaan perhettä lapsen ja nuoren kasvuyhteisönä, vanhemmuutta ja vanhempana oloa. Tehtävänä on kerätä noin kuukauden ajan sanoma- ja aikakauslehdistä uutisia ja artikkeleita, jotka käsittelevät perhettä, vanhemmuutta ja kasvatusta. Tutki uutisissa ja lehtiartikkeleissa ilmeneviä näkemyksiä ja käsityksiä perheestä ja kasvatuksesta tarkastellen niitä NELJÄN alla olevasta listasta valitsemasi tieteellisen teoksen SEKÄ YHDEN ARTIKKELIN avulla. Mikäli olet suorittanut tai suorittamassa tutkimusmenetelmäkursseja, voit hyödyntää niissä oppimiasi aineiston analysointimenetelmiä. Laadi tästä ’pienoistutkimuksestasi’ noin 10 sivun raportti esseemuodossa. Voit rajata ja otsikoida aiheesi itse. Kuuntele myös luentotallenne Moodlesta.
Kirjallisuusvaihtoehdot, valitse neljä teosta:
1. Eerola, P. & Mykkänen, J. (toim.) 2014. Isän kokemus. Helsinki: Gaudeamus. (soveltuvin osin oman esseeaiheen mukaan)
2. Broberg, M. 2010. Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D52.
3. Rasa, M. 2019. Vammaisen vanhemman toimujuus – hyväksyttyä ja kyseenalaista.
4. Rönkä, A., Malinen, K. & Lämsä, T. (toim.) Perhe-elämän paletti. PS-Kustannus. Juva: WS Bookwell. (soveltuvin osin oman esseeaiheen mukaan)
5. Neitola, M. 2011. Lapsen sosiaalisen kompetenssin tukeminen – vanhempien epäsuorat ja suorat vaikutustavat. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica Edita, 0082-6995 ; osa 324. Turku : Turun yliopisto.
6. Vuorenmaa, M. 2016. Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät.
7. Sihvonen, E. 2020. FROM FAMILY POLICY TO PARENTING SUPPORT : PARENTING-RELATED ANXIETY IN FINNISH FAMILY SUPPORT PROJECTS. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.
8. Koivula, T. 2019. Erityistä tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuva väkivalta.
Artikkeleita ja raportteja, valitse yksi:
1. Sihvonen, E. 2016. Huoli kadonneesta vanhemmuudesta 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa: lasten kasvatus ja vastuullinen vanhemmuus. Kasvatus ja aika 1, 72–86. (Moodlessa)
2. Kiiskilä, K. ym. 2015. Vanhemmuustyylien ja koulunkäyntiin liittyvien ohjauskäytänteiden yhteydet lasten kouluun sitoutumiseen. Kasvatus 26 (4), 349–363. (kirjaston e-aineistossa)
3. Eerola, P. 2018. Tunteita herättävä lastenhoito. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 299–315.
4. Hiltunen, T. 2018. Huostaan otettujen lasten äidit. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 227–239.
5. Nätkin, R. 2018. Isovanhempien huoli. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 149–163.
6. Harju-Luukkainen, H., Aunola, K., & Vettenranta, J. 2018. Sosiaaliset suhteet koulunkäynnissä vahvuutena ja haasteena – nuorten kokema sosiaalinen tuki kotona ja koulussa. Teoksessa J. Rautopuro, & K. Juuti (Eds.), PISA pintaa syvemmältä : PISA 2015 Suomen pääraportti (pp. 121–149). Kasvatusalan tutkimuksia, 77. Jyväskylä, Finland: Suomen kasvatustieteellinen seura.
7. Neitola, M. 2018. Parents as Teachers and Guides of Their Children’s Social Skills. Journal of Early Childhood Education Research Volume 7, Issue 2, 2018, pp. 392–414.
8. Ristikari, T., Merikukka, M. & Hakovirta, M. 2018. The significance of timing and duration of social assistance receipt during childhood on early adult outcomes. Longitudinal and Life Course Studies 8 (3), 312–326. (Moodlessa)
9. Aunola, K., Heinonen, J., & Leppänen, U. 2019. Vanhempien ja kodin merkitys oppimisessa. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-K. Lerkkanen & T. Siiskonen (Eds.), Oppimisen vaikeudet, s. 148–159. Jyväskylä, Finland: Niilo Mäki Instituutti.
10. Sevón, E. 2015. Who´s Got the Power? Young Children´s Power and Agency in the Child-Parent Relationship. International Journal of Child, Youth and Family Studies, 6 (4–1), 622–645.
11. Hakyemez-Paul, S., Pihlaja, P. & Silvennoinen, H. 2018. Factors affecting early childhood educator´s views and practices of parental involvement. Journal of Early Childhood Education Research, 7 (1), 76–99
Tehtävä 3: Perheen kanssa tehtävä yhteistyö






Kurssin kolmannessa osiossa perehdyt perheen ja kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön ammattilaisen näkökulmasta. Opettajana kohtaat työssäsi monia ja monenlaisia perheitä ja koteja, joiden kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä lapsen ja nuoren oppimisen tukemiseksi. Kuuntele aluksi luentotallenne Moodlesta.
1. Perehdy valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa annettuihin määräyksiin yhteistyöstä.
2. Laadi essee, jossa tarkastelet kotien ja perheiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä lapsen kasvun ja oppimisen kannalta. Voit syventyä joko pohtimaan erityisesti yhteistyön haasteita ja etsiä niihin ratkaisuja tai keskittyä toimivan yhteistyön rakentumiseen päiväkoti/koulutasolla tai opettaja-vanhemmat -tasolla. Voit rajata esseesi käsittelemään kasvatuskumppanuutta ja sen rakentumista koskevia käytäntöjä. Voit myös valita tarkastelutavaksesi erityiskasvatuksen ja tukea tarvitsevin perheiden näkökulman. Voit myös laatia yhteistyön kehittämismallin, mikäli haluat. Rajausmahdollisuuksia on monia – voit siis toimia valintasi mukaan siten, että tekemäsi rajaus edistää omaa oppimistasi tältä osin. Otsikoi essee tekemäsi rajauksen mukaan. Esseen pituus on 10 sivua (sivumäärään ei lasketa kansilehteä, sisällys- eikä lähdeluetteloa).
Kirjallisuus:
1. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, esiopetussuunnitelman perusteet, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet JA
2. Seuraavista teosvaihtoehdoista KOLME valitsemaasi teosta (kohdat 1–11), YKSI artikkeli sekä perehtyminen nettilinkkeihin valintasi mukaan. Perehtyminen ilmenee esseestäsi.
1. Lämsä, A-L. (toim.) Verkosto vahvaksi. Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyväskylä: PS-Kustannus. (soveltuvin osin aiheesi mukaan)
2. Kekkonen, M. 2012. Kasvatuskumppanuus puheena. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja.
3. Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina: lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Turku: Turun yliopisto.
4 Määttä, P. & Rantala, A. 2010. Tavallisen erityinen lapsi – yhdessä tekemisen toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus.
5. Kontio, M. 2013. Jaetun ymmärryksen rakentuminen moniammatillisten oppilashuoltoryhmien kokouksissa. Oulu: Oulun yliopisto.
6. Sandberg, E. 2016. ADHD perheessä: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Helsinki: Helsingin yliopisto.
7. Kaukoluoto, E. 2010. Onko varhaisen tuen päiväkoti mahdollinen? Tutkimus varhaiskasvatuksen yhteisöllisestä kehittämisestä. Helsinki: Helsingin yliopisto.
8. Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K. Semi , R. & Siimes, U. 2016. Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
9. Lahtinen, N. 2012. Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu. Jyväskylä: PS-Kustannus.
10. Korhonen, T. 2017. Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus.
11. Orell, M. 2020. Kodin ja koulun yhteistyö – oletus yhteisestä ymmärryksestä? Turku: Turun yliopisto.
Raportit ja artikkelit:
1. Kantojärvi, A. 2010. Ajattelen että mennään eteenpäin… Vanhemmat ja kokemukset tuesta – Enemmän otetta ja osallisuutta –projektiin liittyvän tutkimuksen tuloksia. Tampere: Kehitysvammaisten tukiliitto.
2. Säävälä, M. 2012. Koti, koulu ja maahan muuttaneiden lapset. Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E/43.
3. Pihlaja, P. & Warinowski, A. 2018. YKSIVUOTIAIDEN LASTEN PÄIVÄHOITO: ÄITIEN TOIVEITA JA VALINTOJA. Kasvatus 49 (2), 122–136. (Moodlessa)
4. Puukari, S., Lappalainen, K. & Kuorelahti, M. (toim) 2017. Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-Kustannus. Osa III artikkelit: Ohjaus ja erityisopetus yhteistyön näkökulmasta: valitse omaan aiheeseesi sopiva.
5. Rantala, A. & Uotinen, S. 2014. Vanhempien osallisuus lapsen erityisen tuen tarpeen arvioinnissa ja järjestämisessä: kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat tarkastelussa. Kasvatus 45 (2), 140–151. (kirjaston e-aineistoissa)
6. Kikas, E., Lerkkanen, M.-K., Pakarinen, E., & Poikonen, P.-L. 2016. Family- and classroomrelated factors and mother–kindergarten teacher trust in Estonia and Finland. Educational Psychology, 36 (1), 47–72. (kirjaston e-aineistoissa)
7. Orell, M. & Pihlaja, P. 2020. Cooperation between home and school in the Finnish Core Curruculum 2014. Nordic Studies in Education 2, 107–128.
8. Alasuutari, M. 2010. Striving at partnership: parent-practioner relationships in Finnish early educator´s talk. European Early Childhood Education Research Journal. (kirjaston e-aineistoissa)
9. Heiskanen, N. et.al. 2019. Intertextual Voices of Children, Parents and Specialist in Individual Education Plans. Scandinavian Journal of Educational Research.
Linkit:
https://vanhempainliitto.fi/artikkelit/barometri/
https://vanhempainliitto.fi/artikkelit/paivakotibarometri-2019/
https://vanhempainliitto.fi/artikkelit/lasten-osallisuuden-edistaminen-lahtee-aikuisten-asenteista/
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (Kumppanuus lapsen kehityksen tukena, dialogiset toimintatavat)
Opetushallitus: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kodin-ja-koulun-yhteistyo
Suomen Mielenterveys ry:
Lapset puheeksi (LP) -menetelmä
Lapset puheeksi -lokikirjat
Toimiva lapsi & perhe -työ
Lokikirja yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa palveluissa – taaperoikä
Lapset puheeksi – kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia
Artikkeleita aiheen valintasi mukaan tieteellisistä lehdistä (Kasvatus, Psykologia, Kasvatus ja aika ym.)









