Suoritustapa ja kirjallisuus
Opintojakson luentotallenteet (3 kpl) voit kuunnella opintojen Moodle-alueella. Lisäksi opintojaksoon sisältyy artikkeleita, jotka voi opiskella kolmella erilaisella vaihtoehtoisella tavalla:
1) Osallistuminen lukupiirityöskentelyyn ja essee ryhmätyönä TAI
2) Essee yksilötyönä itsenäisesti TAI
3) Moodletentti (yksilötentti)
Lukupiiri ja essee
Lukupiirityöskentelyssä opiskelijaryhmä kokoontuu yhteen ennalta sovitusti keskustelemaan ja tekemään tehtäviä annetun ohjeen mukaisesti. Tarkoituksena on löytää kirjatenttiä tarkoituksenmukaisempi ja mahdollisesti myös mielekkäämpi tapa opiskella. Lukupiirityöskentely on yhteistoiminnallista oppimista, mikä kehittää yhteistyötaitoja ja vastuun kantamista ryhmätyön onnistumisesta ja torjuu opiskelijan yksinäisyyttä oppimisprosessin aikana.
Työskentely on opiskelijalähtöisempää kuin perinteinen opetus. Lukupiirin lähtökohtana on opiskelijoissa syntyvä halu muodostaa ryhmä itse opiskelijan omien intressien pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija hakeutuu omatoimisesti lukupiiriin. Lukupiiri-ideaan ei kuulu pakollisuus. Ryhmään sitoutuminen on ryhmätyöskentelyn onnistumisen kannalta tärkeä asia. Kaikki ovat osallisia ja vastuullisia opintopiirin tuloksista.
Lukupiirit ovat suunniteltuja opintoja, joissa osallistujat organisoivat oman oppimisprosessinsa. Ryhmä valitsee yhdessä tavan, jolla aihetta lähestytään. Osallistujat määrittelevät itselleen sopivan opiskeluaikataulun, useimmiten opiskelu kestää noin kaksi kuukautta. Lukupiirityöskentely tähtää opiskelijoiden laadullisesti ja määrällisesti parempaan oppimiseen.
Lukupiirityöskentelyssä 3–5 opiskelijaa kokoontuu mahdollisuuksiensa mukaan kasvokkain tai verkossa lukupiiriin käsittelemään yhdessä opintojakson artikkeleita viisi kertaa tai useammin ja kokoontumisten välissä on itseopiskelua. Artikkelien jaosta voidaan sopia ensimmäisellä opetuskerralla tai opiskelijat voivat jakaa ne keskenään lukupiiriläisten kesken. Kurssin opettaja on paikalla ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla. Ryhmä luovuttaa ja esittää viimeisellä tapaamiskerralla yhdessä laaditun esseen, jonka opettaja arvioi numeerisesti asteikolla 0–5. Esseessä noudatetaan yleisiä Opiskelijan yleisoppaan esseen kirjoitusohjeita. Esseen laajuus on ryhmätyönä n. 20 sivua (johdannosta pohdintaan). Vaihtoehtoisesti esseen voi tehdä halutessaan myös itsenäisesti yksilötyönä, jolloin esseen laajuus on n. 12 sivua (johdannosta pohdintaan).





Moodletentti
Opintojakson voi vaihtoehtoisesti suorittaa moodletenttinä. Moodletenttien ajankohdat näet aikataulusta. Palauta mieleesi hyvän tenttivastauksen ominaisuuksia Opiskelijan yleisoppaasta. Moodletentti arvioidaan numeerisesti asteikolla 0–5.
Moodletentissä tentti tehdään kotona omalta tietokoneelta ja kysymykset tulevat Moodleen erillisessä moodletentti-linkissä. Moodletenttiin tulee ilmoittautua opintosihteerille viimeistään 7 päivää ennen tenttiä, taru.wester@utu.fi. Moodletenttilinkki tulee Moodleen vain, jos tenttiin on etukäteen ilmoittautuneita opiskelijoita. Lue tenttiohjeet huolella ennen tentin aloittamista. Vastausaikaa on tentin avautumisesta sen sulkeutumiseen kaksi vuorokautta. Tentissä vastataan esseemuotoisesti ohjeiden mukaan. Suositeltavaa on kirjoittaa vastaus ensin tekstinkäsittelyohjelmalla omalla koneella ja sen jälkeen kopioida ja liittää vastaus moodletentin vastausruutuun. Lähteenä käytetään opintojakson artikkeleita (ei suoria lainauksia). Jokainen tenttivastaus on omalla sivullaan. Vastauksen tallennus tapahtuu klikkaamalla ”Seuraava”-toimintoa. Vastausta kannattaa varmuuden vuoksi tallentaa ilman lähettämistä mahdollisimman usein (noin 10–15 min. välein), jotta varmistuu tekstin tallentumisesta myös mahdollisen verkkovian varalta. Käytä toimintoa ”Palauta kaikki ja lopeta”, kun tenttivastauksesi on valmis ja haluat palauttaa kaikki vastaukset arvioitavaksi. Tenttivastausten palauttamisen tai tentin sulkeutumisen jälkeen kysymyksiin ei enää voi vastata.
Kurssin artikkelit
1. Brock, A. 2012. Building a model of Early Years Professionalism from practitioner´s perspectives. Journal of Early Childhood research. Vol. 11 (1), 27–44. (Moodlessa)
2. Irvine, S. 2013. The Family participation in child care project: educator views. The Family Participation in Child Care Project, Autumn, pp. 3–7.
3. Leinonen, J., Brotherus, A. & Venninen, T. 2014. Children´s participation in Finnish pre-school education – Identifying, Describing and Documenting Children´s Participation. Nordic Early Childhood Education Research Journal Vol. 7, No. 8, 1–16. (Moodlessa)
4. Leinonen, J. 2014. Pedagogisia näkökulmia lasten osallisuuden tukemiseen varhaiskasvatuksessa. Teoksessa J. Heikka, E. Fonsen, J. Elo & J. Leinonen (toim.) Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Tampere: Kopio-Niini, 16–40.
5. Levy, R. & Thompson, P. 2015. Creating `buddy partnerships´ with 5- and 11-year old-boys: a methodological approach to conducting participatory research with young children. Journal of Early Childhood Research. Vol. 13 (2), 137–149.
6. Puroila, A-M. & Estola, E. 2012. Lapsen hyvä elämä? Päiväkotiarjen pienten kertomusten äärellä. Varhaiskasvatuksen tiedelehti Journal of Early Childhood Education Research. Vol.1, No. 1, 2012, 22–43.
7. Moss, P. & Dahlberg, G. 2008. Beyond Quality in Early Childhood Education and Care – Languages of Education. New Zealand Journal of Teacher´s Work. Vol 5, Issue 1, 2–11. (Moodlessa)
8. Turja, L. 2011. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: Bookwell Oy, 41–53.
9. Turja, L. 2011. Lapset osallisina – Kohti uutta varhaiskasvatuskulttuuria. Suomen Varhaiskasvatus ry. – verkkolehti VARHAISKASVATUS TÄNÄÄN. (Moodlessa)
10. Venninen, T. & Purola, K. 2013. Educators´ views on parents´ participation on three different identified levels.Varhaiskasvatuksen tiedelehti Journal of Early Childhood Education research. Vol. 2, No. 1, 2013, 48–62.
11. Venninen, T., Leinonen, J. & Ojala, M. 2010. ”Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi”- lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn työpapereita 2010:3.








