Ec4 Suoritustapa
Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet ja vahvuudet -opintojakson opiskelu koostuu seuraavista osasuorituksista:
- oppimispäiväkirja luentotallenteista
- kirjallisuuteen perehtyminen, kirjallisuusreferaatti ja osallistuminen verkkotyöskentelyyn. Verkkotyöskentelyssä pidetään lukupiiri, jossa jokainen pitää esityksen yhdestä opintojakson kirjasta ja käydään yhteinen keskustelu kirjan teemojen ja sen herättämien ajatusten pohjalta. Lukupiirit valmistelevat kirjallisuusesityksen muille lukupiireille esitettäväksi.
Opintojakson tehtävät arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty siten, että hyväksytyltä suoritukselta edellytetään hyvää tasoa (= arvosana 3). Opintojakson suoritus edellyttää kaikkien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tuutori Satu Järvinen arvioi referaatin ja KT, erityisopettaja Erja Sandberg arvioi oppimispäiväkirjat.
Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirja tehdään pari- tai yksilötyönä luentotallenteista ja dioista opitun pohjalta. Jos käytät tehtävässä luentomateriaalin ohella muita lähteitä, merkitse käyttämäsi lähteet tekstiin lähdeviittein ja laita tehtävän loppuun lähdeluettelo. Oppimispäiväkirjan laajuus on 10–12 sivua (johon ei lasketa kansilehteä ja sisällystä). Oppimispäiväkirjassa tuot esille ja määrittelet luennon keskeiset käsitteet ja asiat sekä pohdit niitä oman kokemuksesi ja ajatustesi pohjalta esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun näkökulmasta. Päätä oppimispäiväkirja yhteenvetoon ja arvioi myös omaa oppimistasi. Tee kansilehti yleisten esseen kirjoitusohjeiden mukaan ja laita kansilehteen nimi/nimet ja sähköpostiosoitteet. Palauta mieleesi myös oppimispäiväkirjan yleiset ohjeet Opiskelijan yleisoppaasta.
Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on hyvä aloittaa heti kurssin alussa. Luentotallenteita kuunnellessa on suositeltavaa tehdä muistiinpanoja vaikkapa ranskalaisin viivoin, jotta omat luentojen aikana heränneet ajatukset muistuvat mieleen jälkikäteen. Oppimispäiväkirja on reflektoiva ja pohdiskeleva kokonaisuus luentojen sisällöistä sekä omasta oppimisesta esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
- Mitä asioita opin? Kerrotaan omin sanoin keskeiset opitut asiat. Kaikkia luennoilla olleita asioita ei tarvitse ottaa esille, vaan voi keskittyä olennaisiin. Ei ole tarkoituksenmukaista suoraan referoida, vaan rakentaa oma näkemys asiasta.
- Mikä jäi epäselväksi? Tämän kysymyksen kohdalla joutuu ensimmäistä kysymystä syvällisemmin pohtimaan luennoilla esille tulleita asioita ja miettimään, onko ymmärtänyt oikein tai onko jokin asia jäänyt epäselväksi.
- Mitä pohdin ja mitä oppimani tieto merkitsee itselleni? Tähän kysymykseen vastaaminen tähtää siihen, että kurssilla käsitellyt asiat muodostuvat osaksi omaa käsitys- ja merkitysjärjestelmää. Tällöin tieto ei jää irralliseksi ja ulkokohtaiseksi.
Oppimispäiväkirja arvioidaan asteikolla hyväksytty–täydennettävä. Tavoitteena on oppia esittämään asioita omin sanoin, yhdistelemään kurssilla opittua aiemmin opittuun ja sitä kautta oppia soveltamaan, analysoimaan ja arvioimaan tietoa. Osoita tehtävässä, että tiedät, ymmärrät, kykenet käyttämään (soveltamaan) oppimaasi, löytämään olennaiset asiat, luomaan ajatuksia ja kokonaisuuksia etkä vain toista kuulemaasi, sekä kykenet arvioimaan kurssilla esitettyä tietoa, menettelytapoja ja ratkaisuja ajatellen opettajan työtä.
Tieto. Näytä, että tiedät.
Ymmärrys. Näytä, että ymmärrät.
Sovellus. Näytä, että pystyt käyttämään oppimaasi.
Analyysi. Näytä, että pystyt löytämään olennaiset asiat.
Synteesi. Näytä, että pystyt luomaan ajatuksia ja kokonaisuuksia.
Arviointi. Näytä, että pystyt arvioimaan ideoita, tietoa, menettelyjä ja ratkaisuja.
Kirjallisuusreferaatti ja osallistuminen lukupiiriin
VAIHE 1: Kirjallisuusreferaatti
Jokainen opiskelija tekee lyhyen kirjallisuusreferaatin (pituus noin 2 sivua) yhdestä opintojakson kirjasta. Kirjat jaetaan Moodlessa opiskelijoiden kesken niin, että kaikki opintojakson kirjat tulevat käsittelyyn lukupiireissä. Lukupiiri järjestetään verkko-opinnoissa verkkotyöskentelynä Zoomissa.
Kirjallisuus:
1. Äärelä, T. 2012. ”Aika palijonvaikuttaa minkälainen ilimeopettajalla on naamalla”. Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Lapin yliopistokustannus. (soveltuvin osin)
2. Aro, T. & Laakso, M.-L. (toim.) 2011. Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: NMI. (myös e-kirjana)
3. Poijula, S. 2016. Lapsi ja kriisi. Helsinki: Kirjapaja.
4. Laiho, M. (toim.) 2008. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja uudet viestintäteknologiat. Moniammatillinen yhteistyö. Pelastakaa lapset ry:n julkaisusarja n:o 8.
5. Utoslahti, K. & Peltoniemi, T. (toim.) 2003. Pikkuaikuisia – Kirjoituskilpailun kertomuksia ja tutkimustietoa Lasinen lapsuus -hankkeesta. A-klinikkasäätiön raporttisarja 42.
Sekä mahdollinen muu opettajan antama materiaali.
Perehdy ensin kirjan kokonaisuuteen, mistä se koostuu ja mitkä ovat lukujen otsikoinnit. Ennen varsinaista lukemista perehdy kokonaisuuteen selailemalla kirjaa, tarkastelemalla sisällysluetteloa ja lukemalla takakansi. Mikä on kirjan tavoite? Mieti, mitä tiedät aiheesta etukäteen tai millaisia kokemuksia, luuloja, uskomuksia tai ajatuksia sinulla on kirjan aiheita kohtaan. Lukemisen aikana mieti kirjan sanomaa ja sitä, miten suhtaudut tekstiin: hyväksytkö, epäiletkö, innostutko? Hahmota ja jäsennä kokonaisuus sekä laadi keskeisistä asioista visuaalinen kuvio luvuittain (esimerkiksi mind map). Lukemisen jälkeen vertaile kirjan tietoja omiin ennakkotietoihisi; etsi eroja ja yhtäläisyyksiä. Arvioi kirjan luotettavuutta sekä sen hyödyllisyyttä ja sovellettavuutta aiheen kannalta. Oliko asiat esitetty selkeästi ja kiinnostavasti? Millaisia mielipiteitä ja/tai tunteita kirja sinussa herätti? Mistä olit eri mieltä ja miksi? Mitä opit lukemastasi?
Kun olet lukenut koko kirjan, tee lyhyt ja johdonmukainen kirjallisuusreferaatti omasta teoksestasi. Hyvä referaatti tiivistää kirjan olennaiset asiat teoksen keskeisistä teemoista. Huomaathan merkitä ylös myös lähdeviitteet, jotta muistat mitä kohtia olet teoksesta hyödyntänyt. Tällöin on helppo palata tarvittaessa kirjan kyseiseen kohtaan, jos esimerkiksi lukupiirityöskentelyn aikana tai sen jälkeen halutaan tarkistaa tai tarkentaa esittämääsi asiaa.
VAIHE 2: Lukupiirityöskentely
Lukupiiri on 3–5 opiskelijan pienryhmä. Lukupiirityöskentely on yhteistoiminnallista oman osaamisen jakamista ja toisilta oppimista. Lukupiiri mahdollistaa omakohtaisen oppimisen syventämisen keskustelun avulla. Jokaisen ryhmän jäsenen aktiivinen osallistuminen on edellytyksenä työskentelyn onnistumiselle. Lukupiirityöskentely toteutetaan tuutorin johdolla etäopetuksena Zoomissa.
Lukupiirissä jokainen esittelee oman kirjansa muille ryhmäläisille. Esityksen pituus on noin 20 minuuttia/kirja, jonka jälkeen varataan aikaan yhteiselle keskustelulle ja ajatusten vaihdolle. Näin jokainen osallistuja kuulee ja saa tietoa myös muista kuin itse luetusta kirjasta. Esityksen tueksi on suositeltavaa laatia lyhyt diaesitys. HUOM! Lukupiirissä tarvitset tietokoneen, jolla pystyt osallistumaan ryhmän keskusteluun puhumalla ja muita kuuntelemalla. Yhteyden toimivuus kannattaa testata etukäteen.
Lukupiirin lopuksi arvioidaan ja pohditaan sekä oppimiskokemuksia että ryhmän työskentelyä. Ryhmässä voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Miten ryhmäläisten valmistautuminen sujui?
- Mikä lukupiirityöskentelyssä koettiin antoisimpana ja miksi?
- Mitä haasteita työskentelyssä ilmeni ja miksi?
- Mitä opimme?
- Mitkä sisällölliset asiat jäivät epäselviksi, joihin tarvitsisit lisävalaistusta?
- Miten ja milloin ryhmä jatkaa kirjallisuusesityksen tekemistä?







