3. Suoritustapa ja kirjallisuus

Lukupiiri

Va­paa­eh­toi­sen luku­pii­rin ta­voit­tee­na on pe­reh­tyä jak­son ar­tik­ke­lei­hin ja poh­jus­taa es­seen kir­joit­ta­mis­ta, ja­kaa op­pi­mis­ta ja sy­ven­tää kes­kus­te­lu­jen kaut­ta oma­koh­tais­ta nä­ke­mys­tä kä­si­tel­tä­vis­tä asi­ois­ta. Il­moit­tau­du luku­pii­riin Mood­les­ta kas­va­tus- ja kou­lu­tus­so­si­o­lo­gi­an ai­heen alta su 20.10. men­nes­sä. Il­moit­tau­tu­mi­sen jäl­keen tuu­to­ri ja­kaa opis­ke­li­jat luku­pii­rei­hin niin, että jo­kai­ses­sa luku­pii­ris­sä on mah­dol­li­sim­man mon­ta eri ar­tik­ke­lia kä­si­tel­tä­vä­nä. Luku­pii­ri on enim­mil­lään kym­me­nen opis­ke­li­jan ryh­mä, joka toi­mii it­se­näi­ses­ti. Jo­kai­nen te­kee ar­tik­ke­lis­taan ½-1 si­vun laa­jui­sen alus­tuk­sen luku­pii­rin­sä kes­kus­te­lu­a­lu­eel­le ja osal­lis­tuu mui­ta ar­tik­ke­lei­ta kos­ke­vaan kes­kus­te­luun. Alus­tuk­sen te­ki­jä liit­tää alus­tuk­seen ky­sy­myk­sen tai väit­teen, jon­ka poh­jal­ta kes­kus­te­lua jat­ke­taan. Pu­heen­vuo­ros­sa on hyvä olla viit­taus kä­si­tel­tä­vään ar­tik­ke­liin oman poh­din­nan tu­ke­na.

Essee

Opin­to­jak­so suo­ri­te­taan kir­joit­ta­mal­la es­see 2–4 opis­ke­li­jan pien­ryh­mäs­sä ja osal­lis­tu­mal­la es­see­työs­ken­te­lyyn Mood­les­sa. Es­seen laa­juus on 7–9 si­vua (teks­ti­si­vut joh­dan­nos­ta poh­din­ta­lu­vun lop­puun). Ai­het­ta tu­lee kä­si­tel­lä An­ti­kai­sen ym. te­ok­sen ”Kas­va­tus­so­si­o­lo­gia” poh­jal­ta moni­puo­li­ses­ti vii­ta­ten. Li­säk­si tu­lee käyt­tää vä­hin­tään yhtä kir­jal­li­suus­lis­tas­sa mai­nit­tua ar­tik­ke­lia. Ryh­mä laa­tii val­mii­seen es­seen liit­teek­si  ½-1 si­vun laa­jui­sen ryh­män yh­tei­sen ar­vi­on es­sees­tä ja sen teko­pro­ses­sis­ta sekä es­seen on­nis­tu­neis­ta ja ke­hit­tä­mis­tä kai­paa­vis­ta puo­lis­ta. Yksi pien­ryh­män jä­sen pa­laut­taa val­miin es­seen Mood­leen pa­lau­tus­a­lu­eel­le. Pien­ryh­mä huo­leh­tii, että jo­kai­sel­la ryh­män jä­se­nil­lä on  ko­pio es­sees­tä. Tuu­to­ri mer­kit­see opin­to­re­kis­te­riin es­see­työs­ken­te­lyyn (ver­tais­ar­vi­oin­ti & pa­lau­te­kes­kus­te­lu) osal­lis­tu­neet opis­ke­li­jat.

Ylei­set es­seen ar­vi­oin­ti­pe­rus­teet löy­ty­vät Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta. Opin­to­jen en­sim­mäi­sen es­seen ar­vi­oin­nis­sa kiin­ni­te­tään eri­tyi­ses­ti huo­mi­o­ta ai­heen ra­jauk­seen, läh­de­kir­jal­li­suu­den hyö­dyn­tä­mi­seen ja muo­to­seik­koi­hin, ku­ten esi­mer­kik­si läh­de­viit­tei­den mer­kit­se­mi­seen. Läh­de­viit­tei­den mer­kit­se­mi­nen on hyvä ope­tel­la nyt heti opin­to­jen alus­sa, jot­ta seu­raa­vis­sa suo­ri­tuk­sis­sa voi kes­kit­tyä enem­män si­säl­tö­ky­sy­myk­siin, ra­jauk­seen jne.

Esseen aiheet

Ai­heen va­lin­taan voi orien­toi­tua lu­ke­mal­la Kas­va­tus­so­si­o­lo­gia -te­os­ta ja ar­tik­ke­lei­ta. Jo­kai­nen aihe tar­jo­aa usei­ta eri mah­dol­li­suuk­sia kä­si­tel­lä ai­het­ta. Ryh­mä ra­jaa es­seen­sä kir­jal­li­suu­den ja ai­heen sal­li­mis­sa ra­jois­sa ja ot­si­koi es­seen sen si­säl­lön mu­kai­ses­ti. Es­seen aihe (1–6) mer­ki­tään es­seen ot­sik­koon nu­me­rol­la.

1. Mi­ten jul­ki­sen kou­lun syn­tyä voi­daan se­lit­tää fun­ti­o­na­lis­ti­ses­ti? Mitä on funk­ti­o­na­lis­mi? Mitä on re­pre­sen­taa­tio-on­gel­ma ja mi­ten fun­ti­o­na­lis­ti­nen se­li­tys vas­taa sii­hen? Mi­ten mo­der­nin kou­lu­tuk­sen syn­ty liit­tyy so­si­aa­li­seen kont­rol­liin?
2. Tie­to ja ope­tus­suun­ni­tel­ma. Mitä on tie­teel­li­nen tie­to? Mi­ten tie­teel­li­sen tie­don syn­ty liit­tyy va­lis­tuk­seen? Mi­ten tie­to kyt­key­tyy val­taan? Mitä on ope­tus­suun­ni­tel­ma? Mi­ten ope­tus­suun­ni­tel­ma liit­tyy yh­teis­kun­nal­li­siin ihan­tei­siin ja ar­voi­hin? Mi­ten ope­tus­suun­ni­tel­mal­la oh­ja­taan, ja­e­taan ja uu­sin­ne­taan tie­toa? (Mi­ten pe­rus­kou­lun uusi OPS va­li­koi, luo­kit­te­lee, siir­tää ja ar­vi­oi tie­toa?)
3. Suo­ma­lai­set viet­tä­vät suu­ren osan elä­mäs­tään kou­lus­sa. Tar­kas­te­le kou­lun joka­päi­väi­siä käy­tän­tö­jä ja kou­lua toi­min­ta­ym­pä­ris­tö­nä esi­mer­kik­si suku­puo­len, so­si­aa­li­luo­kan, pii­lo-ope­tus­suun­ni­tel­man tai eri­lais­ten op­pi­las/opis­ke­li­ja­ryh­mien näkö­kul­mas­ta.
4. Kou­lu­tus­ta­son nou­sus­ta huo­li­mat­ta las­ten kou­lu­tus mu­kai­lee van­hem­pien kou­lu­tus­ta, esi­mer­kik­si aka­tee­mi­nen kou­lu­tus pe­riy­tyy Suo­mes­sa edel­leen. Tar­kas­te­le tätä il­mi­ö­tä ja sii­hen vai­kut­ta­via so­si­o­lo­gi­sia te­ki­jöi­tä.
5. Mit­kä asi­at vai­kut­ta­vat kou­lu­tus­alan ja -pai­kan va­lin­taan? Voit kä­si­tel­lä ai­het­ta esi­mer­kik­si kou­lu­tuk­sen ja työn, kou­lu­tus­alan ar­vos­tuk­sen ja am­mat­tien sta­tuk­sen tai ny­kyi­sen (ja tu­le­van) työ­e­lä­män edel­lyt­tä­mien kva­li­fi­kaa­ti­oi­den näkö­kul­mas­ta.
6. Tar­kas­te­le iden­ti­teet­tiä, kas­va­tus­ta ja/tai kou­lu­tus­ta itse ra­jaa­mas­ta­si kas­va­tus- ja kou­lu­tus­so­si­o­lo­gi­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Voit tar­kas­tel­la esi­mer­kik­si, mikä mer­ki­tys kou­lu­tuk­sel­la on yk­si­lön iden­ti­tee­tin ke­hi­tyk­sel­le tai mil­lai­nen on kou­lu­tuk­sen val­lan­käy­tön ja yk­si­löl­li­sen iden­ti­tee­tin ke­hit­ty­mi­sen suh­de. Mui­ta mah­dol­li­sia näkö­kul­mia ovat myös yh­tei­söl­li­nen ja yk­si­löl­li­nen iden­ti­teet­ti, kou­lun pii­lo-ope­tus­suun­ni­tel­ma ja iden­ti­teet­ti. Voit tar­kas­tel­la op­pi­laan li­säk­si asi­aa myös  opet­ta­jan am­ma­til­li­sen iden­ti­tee­tin ke­hit­ty­mi­sen kan­nal­ta.

Esseen pohjana käytettävä kirjallisuus

An­ti­kai­nen, A., Rin­ne, R. & Kos­ki, L. 2013. Kas­va­tus­so­si­o­lo­gia. Hel­sin­ki: PS-kus­tan­nus, lu­vut 1–9. Saa­ta­va­na e-kir­ja­na El­lib­sis­tä.

ja seu­raa­vat ar­tik­ke­lit/kat­sauk­set/lu­vut (käy­tä es­sees­sä vä­hin­tään yhtä näis­tä):

Aho­la, S. & To­lo­nen, J. 2013. Kat­saus kou­lu­tus­alan pe­riy­ty­mi­seen suo­ma­lai­sil­la yli­o­pis­to-opis­ke­li­joil­la. Tie­de­po­li­tiik­ka 38 (2013) : 3, s. 47-56

Sou­to, A-M, 2014. ”Ku­kaan ei kysy, mitä mul­le kuu­luu” Kou­lu­tuk­sen kes­keyt­tä­jät ja am­ma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen kuu­lu­mi­sen eh­dot.  Nuo­ri­so­tut­ki­mus 32 (4), 19–35.

To­lo­nen, T. 2010. Yh­teis­kun­ta­luo­kan ja pai­kal­li­suu­den mer­ki­tys nuor­ten ryh­mien ja tyy­lien muo­tou­tu­mi­ses­sa. Nuo­ri­so­tut­ki­mus 28 (2), 3–22. Saa­ta­va­na Fin­nas­ta.

Kal­li­o­meri, H. 2006. Ope­tus­suun­ni­tel­ma sym­bo­li­sen val­lan­käy­tön vä­li­nee­nä. Kriit­ti­nen kat­saus po­liit­ti­sen cur­ri­cu­lum-te­o­ri­an poh­jal­ta. Tam­pe­reen yli­o­pis­to, Kas­va­tus­tie­tei­den lai­tos. Lu­vut 3.1. ja 4.3.  Saa­ta­va­na https://tre­po.tuni.fi/hand­le/10024/93216

Ki­vi­nen, O., Hed­man, J. & Kai­pai­nen, P. 2012. Kou­lu­tus­mah­dol­li­suuk­sien yh­den­ver­tai­suus Suo­mes­sa. Eri­ar­voi­suu­den uu­det ja van­hat muo­dot. Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 77 (5), 559–566. http://www.jul­ka­ri.fi/hand­le/10024/103027

Kuur­me, T.; Carls­son, A. 2011. Kou­lu iden­ti­tee­tin muo­dos­tu­mi­sen tu­ke­na. Kas­va­tus 42 (3), 232–242.

Käyh­kö, M. 2014. Kel­paan­ko? Rii­tän­kö? Kuu­lun­ko? Työ­läis­taus­tai­set nai­set, yli­o­pis­to-opis­ke­lu ja luo­kan ko­ke­muk­set. So­si­o­lo­gia-leh­ti 1/2014.

Lap­pa­lai­nen, S., Mie­to­la, R. ja La­hel­ma, E. 2010. Ha­ke­mi­sen pak­koa, tie­don­mu­ru­ja ja itse­ym­mär­rys­tä: nuor­ten kou­lu­tus­va­lin­nat ja op­pi­laan­oh­jaus. Nuo­ri­so­tut­ki­mus. Nuo­ri­so­tut­ki­mus 28 (2010) : 1, s. 39-55.

Leh­ti­nen, E. 2004. Kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan muu­tok­ses­sa. Sit­ran jul­kai­su. Ar­tik­ke­li­ko­ko­el­ma tut­ki­mus­hank­kees­ta so­si­aa­li­set in­no­vaa­ti­ot, yh­teis­kun­nan uu­dis­tu­mis­kyky ja ta­lou­del­li­nen mens­tys. Suo­men it­se­näi­syy­den juh­la­ra­has­to Sit­ra.  Saa­ta­va­na Mood­les­sa.

Sal­mi­nen, J. & An­ne­vir­ta Tii­na. 2014. Ope­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­tei­den väit­tä­mä oh­jaus – mitä, ke­nel­le ja mik­si? Kas­va­tus 45 (4), 333–348.

In­ter­ne­tis­tä löy­tyy käyt­tö­kel­pois­ta tie­toa mm. seu­raa­vis­ta osoit­teis­ta: http://www.mi­ne­du.fi/OPM/,

http://www.stat.fi/  ja  http://oph.fi

Esseen arviointi

Es­see­työs­ken­te­lyä oh­jaa­vat ja es­sei­tä ar­vi­oi  yli­o­pis­ton­leh­to­ri Tii­na Tui­ju­la ja Kris­tii­na Oja­la. Lo­pul­li­nen es­see ar­vi­oi­daan nu­mee­ri­ses­ti as­tei­kol­la täy­den­net­tä­vä/ 1–5, sekä li­säk­si opet­ta­ja an­taa es­sees­tä pa­lau­tet­ta ar­vi­oin­ti­lo­mak­keen ruu­du­kol­la. Es­sei­den ylei­set ar­vi­oin­ti­pe­rus­teet löy­ty­vät Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta. Opin­to­jen en­sim­mäis­tä es­see­tä kir­joit­ta­es­sa kan­nat­taa kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta juu­ri ai­heen ra­jauk­seen, läh­de­kir­jal­li­suu­den hyö­dyn­tä­mi­seen ja muo­to­seik­koi­hin, ku­ten esi­mer­kik­si teks­ti­viit­tei­den mer­kit­se­mi­seen.