Suoritustapa
Opintojakson suoritus koostuu:
- oppimispäiväkirja luentotallenteiden pohjalta ja
- artikkelireferaatti ja sen raportointi ja keskustelu opintoryhmä-/verkkotyöskentelyssä.
Nygård, T. 1998. Erilaisten historia: marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Jyväskylä: Atena.
Oppimispäiväkirja luennoista
Oppimispäiväkirjan ohjeet on muokattu Lindblom-Ylänteen ym. (2003) ohjeita hyödyntäen. Oppimispäiväkirjaa voidaan kuvata ohjeistetuksi kirjoittamisprosessiksi, jossa keskeistä on analyyttinen ja pohtiva ote. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan tietopohjan rakentamista ja kokonaiskuvan muodostamista opiskeltavista asioista. Kun opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, hän samalla luo henkilökohtaisen näkemyksen kurssin sisällöistä, jolloin asioiden muistaminen ja ymmärtäminen helpottuvat.
Oppimispäiväkirjan tavoitteet:
- antaa tilaa asioiden prosessoinnille ja ymmärtämiselle,
- mahdollistaa asioiden välisten yhteyksien näkemistä ja näkökulmien suhteuttamista toisiinsa,
- antaa tilaa asioiden peilaamiseen suhteessa omaan maailmankuvaan (esim. historiakäsitykseen ja -tietoisuuteen) ja
- auttaa jäsentämään omia kokemuksia, miettimään asioita ja erilaisia ajatuksia suhteessa omaan tietämykseen ja tiedonhankinnan tarpeisiin.
Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on hyvä aloittaa mahdollisimman pian luentotallenteen kuuntelun jälkeen. Oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan omin sanoin sen sijaan, että vain referoidaan tai kopioidaan opettajan dioja. Oppimispäiväkirjan tulee olla pohdiskeleva ja reflektoiva. Valmiin oppimispäiväkirjan laajuus on 8–10 tekstisivua. Voi olla hyödyllistä kirjoittaa aluksi itseä varten pidempi oppimispäiväkirja, josta lopuksi tiivistät palautettavan oppimispäiväkirjan.
Oppimispäiväkirjan teemoja voi lähestyä esimerkiksi seuraavin kysymyksin:
1. Mitä opin?
Kerrotaan omin sanoin keskeiset opitut asiat. Kaikkia luennoilla tai kirjallisuudessa olleita asioita ei tarvitse ottaa esille, vaan voi keskittyä olennaisiin. Ei ole tarkoituksenmukaista suoraan referoida, vaan rakentaa oma näkemys asiasta.
2. Mikä jäi epäselväksi?
Tämän kysymyksen kohdalla joutuu ensimmäistä kysymystä syvällisemmin pohtimaan luennoilla sekä kirjallisuudessa esille tulleita asioita ja miettimään, onko ymmärtänyt oikein tai onko jokin asia jäänyt epäselväksi.
3. Mitä pohdin ja mitä oppimani tieto merkitsee itselleni?
Tähän kysymykseen vastaaminen tähtää siihen, että kurssilla käsitellyt asiat muodostuvat osaksi omaa käsitys- ja merkitysjärjestelmää. Tällöin tieto ei jää irralliseksi ja ulkokohtaiseksi. Voit yhdistää tietoja, toteamuksia, kokemuksia, tunteita ja ymmärrystä. Voit myös analysoida asioiden pohdinnan herättämiä tunteita ja reaktioita.
Oppimispäiväkirjassa noudatetaan esseen kirjoitusohjeita (ks. Opiskelijan yleisopas).
Oppimispäiväkirjan arviointi
Oppimispäiväkirja arvioidaan asteikolla 0–5 ja tehtävän arvioi yliopisto-opettaja Lilja Aikio. Oppimispäiväkirjan arviointikriteerit (Lindblom-Ylänne ym (2003), Biggsin ymmärtämisen tasoja soveltaen.
- Syvällinen ymmärtäminen (5)
- sijoittaa uuden asian laajempaan yhteyteen ja aikaisempiin tietoihinsa
- osoittaa pystyvänsä tiedon soveltamiseen ja arvioimaan ratkaisujaan
- on muodostanut oman käsityksensä asiakokonaisuudesta ja kykenee tarkastelemaan asiaa uudista näkökulmista
- Asioiden välisten suhteiden ymmärtäminen (4)
- esittää asiasta yhtenäisen kokonaiskuvan
- tunnistaa teoreettisen tiedon hyvät ja huonot sovellukset
- Asioiden ymmärtäminen (3, 2)
- osoittaa ymmärtävänsä erillisiä asioita ja kykenee pohtimaan niitä. Ei kuitenkaan vielä muodostunut kokonaiskuvaa opiskeltavista asioista. Tiedon soveltaminen puuttuu.
- Niukka ymmärtäminen (1)
- osoittaa oppineensa käsitteitä ja määritelmiä. Väärinkäsitykset haittaavat asioiden ymmärtämistä.
- Ei ymmärtämistä (hylätty)
- ei lainkaan panostusta tehtävään ja oppimispäiväkirjassa on perustavanlaatuisia väärinkäsityksiä.
Artikkelireferaatti
Opintojakson toinen osasuoritus on artikkelireferaatti, joka etenee alla olevin vaihein.
- Opiskelijat etsivät 2–3 hengen pienryhmissä erityiskasvatuksen historian kentältä tutkimuksen (tieteellinen artikkeli, väitöskirja, kouluhistoria jne.), johon he perehtyvät pienryhmässä.
- Pienryhmistä, aiheista ja esitysaikataulusta sovitaan etukäteen Moodlessa tai opintoryhmässä.
- Ryhmä laatii aiheesta esityksen, jonka he esittävät opintoryhmässä (monimuoto-opinnot) tai verkkotyöskentelyssä (verkko-opinnot).
- Tuutori arvioi tehtävän asteikolla hyväksytty–hylätty.
Tiedelehtiä löytää kirjastosta ja kirjaston verkkoaineistoista, joista voi lähteä liikkeelle. Moodlealueen ensimmäisessä osiossa on ohje artikkelin hakuun Turun yliopiston kirjaston verkkoaineistoista Utuvolterista, https://utuvolter.fi. Kirjoita lehden nimi hakukenttään, valitse lehtihaku ja katso mitä saat tulokseksi. Verkossa olevia lehtiä pääsee lukemaan, kun olet kirjautuneena Utuvolteriin yliopiston tunnuksella ja salasanalla, jolloin oma nimi näkyy ruudun oikeassa reunassa. Yksi vaihtoehto on miettiä englanniksi poikkeavuuteen, vammaisuuteen, erilaisuuteen jne. liittyviä hakusanoja esimerkiksi sen mukaan mikä itseäsi kiinnostaa ja hakea sopivaa artikkelia Google Scholarista, https://scholar.google.com/ Nämä artikkelit ovat tieteellisiä ja vertaisarvioituja. Myös opintojakson luentojen teemoista löytää asiasanoja, joiden avulla artikkeleita voi etsiä.
Referaatin lähteen voi löytää myös esimerkiksi seuraavista:
Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura
Opintoryhmässä/verkkotyöskentelyssä on osallistumisvelvollisuus. Jos et pysty perustellusta syystä osallistumaan artikkelitehtävien yhteiseen käsittelyyn, teet korvaavana tehtävänä toisen artikkelireferaatin, jonka valinnassa on samat kriteerit kuin tehtävässä ylipäätään (= tieteellisyys ja liittyy erityiskasvatuksen historiaan). Artikkelien sisällön referoinnin lisäksi tehtävissä tulee olla myös asioiden omaa pohdintaa. Molemmat artikkelireferaatit palautetaan yhtenä tiedostona Moodleen korvaavan tehtävän palautuslinkin kautta ja tehtävät arvioidaan asteikolla hyväksytty–täydennettävä.

Moyan Brenn. Flickr.com




