Ohjeet opiskeluun
Kirjalliset tehtävät
Opintojakson tehtävät koostuvat kolmesta kokonaisuudesta, jotka opiskellaan järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen. Kuuntele Moodlessa olevat luentotallenteet ja hyödynnä niitä tehtävissä soveltuvin osin kirjallisuuden lisäksi. Kaikki tehtävät laaditaan ohjeiden mukaisesti, jotka kannattaa lukea huolella. Esseiden sivumäärä lasketaan ilman kansilehteä, sisällystä ja lähteitä sekä mahdollisia liitteitä. Kirjoita tekstiä yhtenäisesti; tämän pituisissa tehtävissä ei ole tarpeen aloittaa uutta kappaletta uudelta sivulta. Lue tehtävien ohjeet huolella ennen kuin alat kirjoittamaan ja tarkistathan myös referaatin ja esseen muotoseikat ennen esseen palauttamista arvioitavaksi. Katso tarkemmat esseeohjeet Opiskelijan yleisoppaasta. Huomaa myös Moodlessa oleva esseen mallipohja, jonka voit tallentaa omalle koneellesi ja ottaa halutessasi käyttöön esseen pohjaksi.
Tehtäviä voi tehdä oman aikataulun mukaan huomioiden aikataulussa mainitut palautusajankohdat. Jokaisella tehtävällä on oma palautuslinkki Moodlessa. Yliopistonlehtori Marita Neitola arvioi tehtävät asteikolla hyväksytty–täydennettävä ja lisäksi tehtävästä saa lyhyen kirjallisen palautteen. Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tehtävä tulee täydennettäväksi ellei ohjeita ole noudatettu (esim. sisältö ja laajuus, lähteiden käyttö, muotoseikat). Jos saat tehtävän täydennettäväksi, kirjoita uuden version kansilehteen ”täydennetty essee” ja palautuspäivämäärä. HUOM! Tehtävät tallennetaan opintorekisteriin osasuorituksina ilman opintopisteitä, kunnes kaikki kolme tehtävää on suoritettu hyväksytysti.
Tehtävä 1: Mikä on perhe?





Ensimmäisessä osiossa perehdyt perhe-käsitteeseen, perheen määrittelyihin ja perhettä koskeviin teorioihin ja näkemyksiin. Kuuntele aluksi luentotallenne. Ennen kuin lähdet kirjoittamaan aihreferaattia perehdy huolellisesti kirjoittamista koskeviin ohjeisiin ja oppaisiin. Kirjoita alla kerrottujen kahden teoksen pohjalta lyhyt referaatti siitä, mikä on perhe eli miten perhettä määritellään, miten teorioissa perhe hahmotetaan ja mikä perheen tehtävä on. Referaatin pituus on kolme sivua. Lisäohjeita referaatin tekemiseen löydät myös Moodlesta Aloita tästä -laatikosta.
Kirjallisuus:
1. Jallinoja, R., Hurme, H. & Jokinen, K. (toim). 2014. Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus
JA
2. Eerola, P. & Pirskanen, H. (toim.) 2018. Perhe ja tunteet. Helsinki: Gaudeamus.
Mikä on referaatti?
”Referaatti on minkä tahansa kirjallisen tai suullisen esityksen lyhennelmä. Referoija selostaa jonkun toisen esitystä – joskus myös omaansa. Referaatti on sisällöltään ja muodoltaan tiivistelmää väljempi ja sitä laajempi. Referaatteja ovat esimerkiksi radion ja television uutiset. Vaikka referaatti edellyttää selostavaa otetta, se ei ole yhtä vapaamuotoinen kuin selostus. ”
- Poimi kirjasta pääkohdat, oivallukset, tulokset ja niiden perustelut
”Referoija tarjoaa vastaanottajalle alkuperäistekstin uudessa muodossa, lyhennettynä. Referoija ei saa ujuttaa referaattiin omia mielipiteitään eikä päätelmiään. Referaatissa esitetään vain tosiasioita. Subjektiiviset kannanotot – ”kirjoittaja väittää”, ”kirjoittaja luulee”, ”kirjoittaja toteaa aivan oikein”, – eivät sovi referaattiin. Neutraaleja sanontoja ovat esim. sellaiset kuin ”kirjoittaja toteaa” ja ”kirjoittaja sanoo”.
Referaattiin tulee liittää otsake, josta käy ilmi, että kyseessä on referaatti: esim. Referaatti teoksesta…Nimiöön, tekstin yläosaan, on merkittävä referoijan nimi, koulutusohjelma, päivämäärä ja opiskelupaikka. Valitun teoksen referoinnin voi tehdä ilman viitemerkintöjä, kuten on referaateille tyypillistä.
”Referaatin tarkoitus on säästää lukijan tai kuulijan aikaa. Niinpä referaatti on rakennettava sekä kielellisesti että teknisesti mahdollisimman helposti omaksuttavaksi. Ilmaisussa on vältettävä laveutta, mutta luettavuutta ei silti saa heikentää ylenmääräisellä tiiviydellä. Epähavainnollista abstraktisuutta on vältettävä, samoin pyöreitä yleistyksiä. Ei pidä kirjoittaa sähkösanomatyyliin eikä käyttää lyhenteitä enemmän kuin asiaproosassa yleensä. Sen sijaan voidaan käyttää havainnollistavia porrastuksia ja ryhmittelyjä sekä väliotsikoitakin. ”
- Kirjoita selkeästi ja hyvällä suomen kielellä, täydellisiä virkkeitä, jotka muotoilet itse.
- Älä käytä sitaatteja.
”Lue lähtöteksti huolellisesti. Kirjoita siitä referaatti omin sanoin muistellen lukemaasi. Tarkasta sitten yksityiskohdat alkutekstistä ja muotoile ne omaan tekstiisi sopiviksi. Korjaa lopuksi kieliasu. Referaatti ei saa olla pelkkä luettelo. Tarvittaessa voi perustellusti käyttää luetelmia tai numerointia, mutta referaatin ei pitäisi rakentua tällaisen varaan.”
Lähde: Kirjoittajan ABC-kortti.
Tehtävä 2: Vanhemmat, vanhemmuus ja kasvatus






Toisessa osiossa tarkastellaan perhettä lapsen ja nuoren kasvuyhteisönä, vanhemmuutta ja vanhempana oloa. Kuuntele jälleen ensin tallenne.
Kerää kuukauden ajan sanoma- ja aikakauslehdistä uutisia ja artikkeleita, jotka käsittelevät perhettä, vanhemmuutta ja kasvatusta. Tutki uutisissa ja lehtiartikkeleissa ilmeneviä näkemyksiä ja käsityksiä perheestä ja kasvatuksesta sekä näiden vaikutuksesta lapsen/nuoren kehitykseen, oppimiseen ja kasvuun sekä hyvinvointiin. Voit valita itse näkökulman, josta käsin aihetta tarkastelet. Voit esimerkiksi keskittyä tarkastelemaan vanhempana toimimista ja lapsen tuen tarvetta tai tarkastella kodin merkitystä lapsen oppimisessa ja koulunkäynnissä tai valita jonkin muun teeman omaan esseesi. Valitset myös sen mukaisesti työsi lähdekirjallisuus. Käytä työssäsi vähintään neljää lähdettä alla olevista sekä tarpeen mukaan erilaista tilasto- tai raporttiaineistoa. (Mikäli olet suorittanut tai suorittamassa tutkimusmenetelmäkursseja, voit hyödyntää niissä oppimiasi aineiston analysointimenetelmiä tässä tehtävässä.)
Laadi tästä ’pienoistutkimuksestasi’ 8 sivun raportti esseemuodossa. Esseen pituus on 8 sivua ilman kansilehteä, sisällystä ja lähteitä. Perehdy jälleen huolellisesti esseen kirjoittamiseen ja sen muotoseikkoihin (esim. lähdeviitteiden merkitseminen ym.)
Kirjallisuusvaihtoehdot, valitse neljä teosta:
1. Eerola, P. & Mykkänen, J. (toim.) 2014. Isän kokemus. Helsinki: Gaudeamus. (soveltuvin osin oman esseeaiheen mukaan)
2. Broberg, M. 2010. Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D52.
3. Rasa, M. 2019. Vammaisen vanhemman toimujuus – hyväksyttyä ja kyseenalaista.
4. Rönkä, A., Malinen, K. & Lämsä, T. (toim.) Perhe-elämän paletti. PS-Kustannus. Juva: WS Bookwell. (soveltuvin osin oman esseeaiheen mukaan)
5. Neitola, M. 2011. Lapsen sosiaalisen kompetenssin tukeminen – vanhempien epäsuorat ja suorat vaikutustavat. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica Edita, 0082-6995 ; osa 324. Turku : Turun yliopisto.
6. Vuorenmaa, M. 2016. Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät.
7. Sihvonen, E. 2020. FROM FAMILY POLICY TO PARENTING SUPPORT : PARENTING-RELATED ANXIETY IN FINNISH FAMILY SUPPORT PROJECTS. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.
8. Koivula, T. 2019. Erityistä tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuva väkivalta.
Artikkeleita:
1. Sihvonen, E. 2016. Huoli kadonneesta vanhemmuudesta 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa: lasten kasvatus ja vastuullinen vanhemmuus. Kasvatus ja aika 1, 72–86. (Moodlessa)
2. Kiiskilä, K. ym. 2015. Vanhemmuustyylien ja koulunkäyntiin liittyvien ohjauskäytänteiden yhteydet lasten kouluun sitoutumiseen. Kasvatus 26 (4), 349–363. (kirjaston e-aineistossa)
3. Eerola, P. 2018. Tunteita herättävä lastenhoito. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 299–315.
4. Hiltunen, T. 2018. Huostaan otettujen lasten äidit. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 227–239.
5. Nätkin, R. 2018. Isovanhempien huoli. Teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.) Perhe ja tunteet, 149–163.
6. Harju-Luukkainen, H., Aunola, K., & Vettenranta, J. 2018. Sosiaaliset suhteet koulunkäynnissä vahvuutena ja haasteena – nuorten kokema sosiaalinen tuki kotona ja koulussa. Teoksessa J. Rautopuro, & K. Juuti (Eds.), PISA pintaa syvemmältä : PISA 2015 Suomen pääraportti (pp. 121–149). Kasvatusalan tutkimuksia, 77. Jyväskylä, Finland: Suomen kasvatustieteellinen seura.
7. Neitola, M. 2018. Parents as Teachers and Guides of Their Children’s Social Skills. Journal of Early Childhood Education Research Volume 7, Issue 2, 2018, pp. 392–414.
8. Ristikari, T., Merikukka, M. & Hakovirta, M. 2018. The significance of timing and duration of social assistance receipt during childhood on early adult outcomes. Longitudinal and Life Course Studies 8 (3), 312–326. (Moodlessa)
9. Aunola, K., Heinonen, J., & Leppänen, U. 2019. Vanhempien ja kodin merkitys oppimisessa. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-K. Lerkkanen & T. Siiskonen (Eds.), Oppimisen vaikeudet, s. 148–159. Jyväskylä, Finland: Niilo Mäki Instituutti.
10. Sorkkila, M. ym. 2022. Vanhempien kasvatukselliset arvot sekä niiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen. Kasvatus 53 (1), 6–21. (Moodlessa)
11. Sorkkila, M., Fågel, P., Kukkonen, S., & Aunola, K. 2021. Erityislasten vanhempien kokema uupumus ja tuen tarve. NMI Bulletin, 31(4), 47–63.
12. Suominen, J., Rintala, R., Sorkkila, M., Rönkä, A., & Aunola, K. 2021. Suomalainen ihannevanhempi: Vanhempien käsityksiä ihannevanhemman ominaisuuksista sekä yhteiskunnan ihanteista vanhemmuudelle. Psykologia, 56, 305–320.
13. Eerola, P., Paananen, M. & Repo, K. 2021. ‘Ordinary’ and ‘diverse’ families. A case study of family discourses by Finnish early childhood education and care administrators. Journal of Family Studies.
Tilastoja ja raportteja:
1. Sorsa, T. & Rotkirch, A. 2019–2020. Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. Katsauksia E53.
2. Kontula, O. 2018. 2020-luvun perhepolitiikkaa. Katsauksia E52.
3. Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A. & Berg, V. 2017. Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista.Katsauksia E51. (pdf, löytyy googlaamalla)
4. Vuorenmaa, M. 2019. Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018.
5. Kontula, O. 2013. Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Väestöliiton Perhebarometri. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 47/2013.
6. Lammi-Taskula, J., Vuorenmaa, M., Aunola, K., & Sorkkila, M. 2020. Matalan kynnyksen sosiaalipalvelut lapsiperheiden tukena ja palveluiden käyttö COVID-19-epidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti, 15/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Nettilinkkejä:
- https://www.vaestoliitto.fi/tutkimus/
- https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet
- https://www.mll.fi/
- https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/ajankohtaista
- https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/lapsi-ja-perhetutkimus/tutkimus-ja-hankkeet
- https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/kotisivut/childcare
Tehtävä 3: Perheen kanssa tehtävä yhteistyö






Kolmannessa osiossa perehdyt perheen ja kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön ammattilaisen näkökulmasta. Opettajana kohtaat työssäsi monia ja monenlaisia perheitä ja koteja, joiden kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä lapsen ja nuoren oppimisen tukemiseksi. Kuuntele aluksi luentotallenne Moodlesta. Monimuoto-opinnoissa kolmas tehtävä suoritetaan joko osallistumalla lukupiirityöskentelyyn opintoryhmässä tai itsenäisesti kirjallisena tehtävänä.
1. Perehdy valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa annettuihin määräyksiin yhteistyöstä.
2. Laadi essee, jossa tarkastelet kotien ja perheiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä lapsen kasvun ja oppimisen kannalta. Voit syventyä joko pohtimaan erityisesti yhteistyön haasteita ja etsiä niihin ratkaisuja tai keskittyä toimivan yhteistyön rakentumiseen päiväkoti/koulutasolla tai opettaja-vanhemmat -tasolla. Voit rajata esseesi käsittelemään kasvatuskumppanuutta ja sen rakentumista koskevia käytäntöjä. Voit myös valita tarkastelutavaksesi erityiskasvatuksen ja tukea tarvitsevin perheiden näkökulman. Voit myös laatia yhteistyön kehittämismallin, mikäli haluat. Rajausmahdollisuuksia on monia – voit siis toimia valintasi mukaan siten, että tekemäsi rajaus edistää omaa oppimistasi tältä osin. Otsikoi essee tekemäsi rajauksen mukaan. Esseen pituus on 8 sivua (sivumäärään ei lasketa kansilehteä, sisällys- eikä lähdeluetteloa).
Kirjallisuus:
1. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, esiopetussuunnitelman perusteet, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet JA
2. Seuraavista teosvaihtoehdoista KOLME valitsemaasi teosta (kohdat 1–8) sekä perehtyminen nettilinkkeihin valintasi mukaan. Perehtyminen ilmenee esseestäsi.
1. Lämsä, A-L. (toim.) Verkosto vahvaksi. Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyväskylä: PS-Kustannus. (soveltuvin osin aiheesi mukaan)
2. Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina: lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Turku: Turun yliopisto.
4 Määttä, P. & Rantala, A. 2010. Tavallisen erityinen lapsi – yhdessä tekemisen toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus.
5. Sandberg, E. 2016. ADHD perheessä: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Helsinki: Helsingin yliopisto.
6. Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K. Semi , R. & Siimes, U. 2016. Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
7. Lahtinen, N. 2012. Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu. Jyväskylä: PS-Kustannus.
8. Korhonen, T. 2017. Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus.
9. Orell, M. 2020. Kodin ja koulun yhteistyö – oletus yhteisestä ymmärryksestä? Turku: Turun yliopisto.
Raportit ja artikkelit:
1. Kantojärvi, A. 2010. Ajattelen että mennään eteenpäin… Vanhemmat ja kokemukset tuesta – Enemmän otetta ja osallisuutta –projektiin liittyvän tutkimuksen tuloksia. Tampere: Kehitysvammaisten tukiliitto.
2. Säävälä, M. 2012. Koti, koulu ja maahan muuttaneiden lapset. Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E/43.
3. Pihlaja, P. & Warinowski, A. 2018. YKSIVUOTIAIDEN LASTEN PÄIVÄHOITO: ÄITIEN TOIVEITA JA VALINTOJA. Kasvatus 49 (2), 122–136. (Moodlessa)
4. Puukari, S., Lappalainen, K. & Kuorelahti, M. (toim) 2017. Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-Kustannus. Osa III artikkelit: Ohjaus ja erityisopetus yhteistyön näkökulmasta: valitse omaan aiheeseesi sopiva.
5. Rantala, A. & Uotinen, S. 2014. Vanhempien osallisuus lapsen erityisen tuen tarpeen arvioinnissa ja järjestämisessä: kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat tarkastelussa. Kasvatus 45 (2), 140–151. (kirjaston e-aineistoissa)
6. Kikas, E., Lerkkanen, M.-K., Pakarinen, E., & Poikonen, P.-L. 2016. Family- and classroomrelated factors and mother–kindergarten teacher trust in Estonia and Finland. Educational Psychology, 36 (1), 47–72. (kirjaston e-aineistoissa)
7. Orell, M. & Pihlaja, P. 2020. Cooperation between home and school in the Finnish Core Curruculum 2014. Nordic Studies in Education 2, 107–128.
8. Alasuutari, M. 2010. Striving at partnership: parent-practioner relationships in Finnish early educator´s talk. European Early Childhood Education Research Journal. (kirjaston e-aineistoissa)
9. Heiskanen, N. et.al. 2019. Intertextual Voices of Children, Parents and Specialist in Individual Education Plans. Scandinavian Journal of Educational Research.
Voit käyttää myös muita mahdollisia artikkeleita aihevalintasi mukaan tieteellisistä lehdistä (esim. Kasvatus, Psykologia, Kasvatus ja aika)
Linkit:
https://vanhempainliitto.fi/opettajalle/
– erilaisia hyviä välineitä yhteistyöhön ja vanhempien osallisuuteen
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kodin-ja-koulun-yhteistyo
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskeluhuolto
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet
– mm. tietoa Lapset puheeksi- menetelmästä









