Verkko- ja etäopetukseen valmistautuminen
Proseminaarityöskentelyyn osallistuminen edellyttää, että olet suorittanut Laadulliset tutkimusmenetelmät ja Määrällisten tutkimusmenetelmien perustaidot -opintojaksot tai aiemman opetussuunnitelman mukaisen Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä -opintojakson (tai suoritus viimeistään proseminaarin aikana) sekä vähintään kaksi muuta aineopintojen opintojaksoa. Proseminaarin opintojakso suoritetaan osallistumalla idepapereiden verkkotyöskentelyyn ja verkossa järjestettävään pienryhmäopetukseen, tekemällä tutkimussuunnitelma ja oma tutkielma sekä osallistumalla aktiivisesti seminaari-istuntoihin esittelemällä oma työ, toimimalla opponenttina ja osallistumalla keskusteluun. Tutkielman voi tehdä yksilö- tai parityönä.
Oheislukemistona käytetään:
- Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009 tai uudempi painos. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä. JA
- Tähtinen, J., Laakkonen, E. & Broberg, M. 2020. 2. täydennetty ja uudistettu painos. Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita. Turun yliopisto: Kasvatustieteiden tiedekunta. JA
- Eskola, J. & Suoranta, J. 2008 tai vanhempi vastaava painos. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. TAI Syrjäläinen, E., Eronen, A. & Värri, V.-M. (toim.) 2007. Avauksia laadullisen tutkimuksen analyysiin. Tampere: Tampere University Press.
Verkkotyöskentely ja pienryhmäopetus
Jokaiselle proseminaariryhmälle nimetään ohjaava opettaja. Proseminaari käynnistyy verkkotyöskentelynä, jossa käsitellään ohjaavan opettajan johdolla proseminaarin ideapaperit. Valmistaudu kirjoittamalla lyhyt ideapaperi tutkimusaiheestasi ja mahdollisesta tutkimusmenetelmästä ja palauta se etukäteen Moodleen proseminaariryhmän keskustelualueelle. Proseminaarin tutkimussuunnitelmat käsitellään syyslukukaudella etäopetuksena ohjaavan opettajan johdolla.
Kaikkien proseminaariin osallistuvien opiskelijoiden tulee osallistua verkkotyöskentelyyn ja pienryhmäopetukseen. Jos et perustellusta syystä voi osallistua opetukseen, ilmoita poissaolosta etukäteen ohjaavalle opettajalle sähköpostitse ja sovi korvaavan tehtävän tekemisestä.
Ideapaperi
Tutkimus aloitetaan ideoinnista ja sen tueksi on hyödyllistä laatia ideapaperi. Ideapaperi auttaa hahmottamaan, konkretisoimaan ja rajaamaan tutkimusaihetta. Ideapaperin suositeltava pituus on noin yksi sivu. Ideapaperi palautetaan proseminaariryhmän keskustelualueelle Moodleen hyvissä ajoin ennen verkkotyöskentelyn alkua.
Kirjoita ideapaperiin alustava ajatuksesi siitä, mitä aiot tutkia ja anna tutkimuksellesi alustava työnimi (jota sitten muokataan prosessin edetessä). Mieti ja kuvaile paperissa aiheen rajaamista (esimerkiksi tutkittavien iän tai koulutusasteen mukaan) ja pohdi, millä tutkimusmenetelmällä tutkimuskysymykseen olisi mahdollista saada vastaus. Myös kohdejoukkoa/aineistoa, josta keräät oman aineistosi, on hyvä kuvata ja miettiä sen rajaamista eli otannan kokoa. Voit jo alustavasti muotoilla tutkimuskysymyksen/-kysymykset, joihin tutkimuksessasi haet vastauksen. Ideapaperiin on hyvä kirjata myös lähdekirjallisuutta.
Voit kartoittaa aihetta avainsanojen avulla. Avainsanat ovat aihetta määritteleviä ja siihen liittyviä sanoja/käsitteitä, joiden avulla pääsee etsimään aikaisempaa tutkimusta ja teoriaosuuden asioita. Avainsanoja syntyy esimerkiksi, kun hahmottelet tutkimuksellesi alustavaa työotsikkoa ja myös tutkimuskysymyksistä ne ovat yleensä löydettävissä. Aiheen valintaa voi myös perustella: miksi valitsit tämän aiheen, jos valinnalle löytyy ns. tieteellinen perustelu, esimerkiksi erittäin ajankohtainen (ollut esillä vaikkapa julkisuudessa ongelmana), aikaisempi tutkimus antanut sysäyksen jatkotutkimustarpeelle tai ei ole aikaisemmin tutkittu tästä näkökulmasta (oltava viite, jossa näin todetaan). Jos erityistä hyvää perustelua ei löydy, ei kannata perustella, se voi löytyä myöhemmin.
Tutkimussuunnitelma
Ennen tutkimuksen toteutusta laaditaan tutkimussuunnitelma, joka palautetaan proseminaariryhmän keskustelualueelle Moodleen hyvissä ajoin ennen ryhmän pienryhmäopetusta, jotta ohjaava opettaja ja muut ryhmäläiset ehtivät perehtymään siihen etukäteen. Tutkimussuunnitelma ohjaa tutkimuksen eri vaiheiden toteuttamista käytännössä. Tutkimussuunnitelma on noin 5 sivun laajuinen. Ohjaava opettaja antaa suunnitelmasta palautteen ja hyväksyy sen tai pyytää täydentämään sitä ennen kuin lähdet kentälle keräämään aineistoa ja toteutat tutkimuksen empiirisen vaiheen. Tutkimusaineistoa ei pidä kerätä ennen kuin opettaja on hyväksynyt suunnitelman. Mitä paremmin teet tutkimussuunnitelman, sitä paremmin opettaja ja muut opiskelijat pystyvät ottamaan kantaa tekemiisi ratkaisuihin ja valintoihin sekä ohjaamaan eteenpäin. Tutkimussuunnitelman tekemiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa ja aloittaa sen tekeminen hyvissä ajoin.
Tutkimussuunnitelman sisältö
1. Kansilehti
Kansilehti tehdään samaan tapaan kuin esseessä. Siitä selviää tutkimuksen työnimi, tekijän nimi ja oppilaitos. Kansilehden malli on Opiskelijan yleisoppaan liitteenä.
2. Johdanto tutkimuksen aiheeseen
Tästä osasta tulee selvitä, mitä aiot tutkia ja miksi. Kerro perusteluja aiheen valinnalle ja sen rajaukselle. Kuvaile tutkimuksen yleinen tausta ja merkitys sekä osoita, miten oman tutkimuksesi näkökulma sijoittuu tähän taustaan.
3. Teoreettinen viitekehys
Kun olet päättänyt sinua kiinnostavan tutkimusaiheen, tulisi samalla miettiä sen kasvatustieteellistä yhteyttä. Mihin kasvatustieteen osa-alueeseen aiheesi kuuluu? Mihin kasvatustieteelliseen teoriaan tukeudut tutkimuksessasi? Tutkimuksen aineistoa tarkastellaan aina tietystä näkökulmasta, jota nimitetään teoreettiseksi viitekehykseksi. Tutkimuksen viitekehys kantaa koko proseminaarityötä aina tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin saakka, joten viitekehyksen pohtimiseen ja rakentamiseen sopivaksi on syytä käyttää aikaa. Tutustu valitsemaasi kasvatustieteelliseen teoriaan kirjallisuuden avulla ja kirjoita siitä keskeiset asiat tutkimussuunnitelmaan. Kirjoita kokonaisia lauseita ja valmista tekstiä, älä käytä luetteloita tai ranskalaisia viivoja. Tämä osuus kattaa suuren osan tutkimussuunnitelmastasi, sillä se on merkittävä osa myös valmiissa proseminaarityössä. Muista aina kirjoittaessasi merkitä, mistä lähteestä olet tekstiä tai ajatuksia lainannut, sillä proseminaarityössä tulee olla selkeät lähdeviitteet. Näin sekä lukija että sinä itse tiedät, mistä kyseinen asia on peräisin.
4. Tutkimuskysymykset ja tutkimusmenetelmä
Tutkimuskysymykset muotoillaan mahdollisimman yksiselitteisen ja selkeän kysymyksen muotoon. Ongelman esittäminen ilmoittaa, mihin tutkimuksella etsitään vastausta. On parempi, jos proseminaarissa on 1–2 selkeää ongelmaa kuin monta pientä kysymystä.
Kuvaile, millä menetelmällä aiot hankkia tutkimusaineiston. Käytätkö haastattelua, kyselyä, havainnointia vai keräätkö aineiston dokumenteista? Miten huomioit tutkimuksen teon tietosuoja-asiat? (Katso ohjeita Moodlen Proseminaarioppaasta.) Aineiston määrä tulee miettiä aina aiheen ja menetelmän mukaan. Haastatteluaineiston laajuus on noin 4–6 haastattelua riippuen haastattelun syvyydestä. Kyselyaineiston laajuus on 30–50. Dokumenttiaineiston riittävästä laajuudesta ja laadusta neuvottelet opettajan kanssa. Tutkimussuunnitelman liitteeksi laitetaan tutkimuksen haastattelurunko, kysely- tai havainnointilomake.
Voit halutessasi käyttää kyselylomakkeen tekemiseen Webropol-ohjelmaa. Webropol on nettiselaimella käytettävä sovellus, jolla on helppo suunnitella ja toteuttaa kyselyt lomakkeen luonnista tulosten raportointiin. Webropol-ohjelman saat käyttöösi Turun yliopiston utu-tunnuksella osoitteessa webropol.utu.fi.
5. Alustava suunnitelma aineiston analyysistä
Tutkimussuunnitelmassa kerrot, miten tulet käsittelemään kerättyä aineistoa asetettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Määrällisessä tutkimuksessa käytetään aineiston analyysissä kuvailevia tilastollisia menetelmiä: prosentti- ja frekvenssijakaumia ja tilastollisia tunnuslukuja (esimerkiksi keskiarvo, mediaani, moodi). Jos tarvitset SPSS-ohjelman tulosten analysointia varten, ota yhteyttä oppiaineen suunnittelijaan ja pyydä ohje ohjelman lataamiseen, hannele.massinen@utu.fi.
Laadullisen aineiston analyysissä käytetään harkiten niitä aineiston analyysin menetelmiä, jotka tuovat parhaiten esille vastauksen tutkimusongelmaan, esimerkiksi luokittaminen, teemoittaminen, selittäminen tai ymmärtäminen. (Huomaa, että tutkimuksen aineisto on eri asia kuin tutkimuksen lähteet.)
6. Aikataulu
Liitä tutkimussuunnitelmaan työskentelysi alustava aikataulu. Aikatauluun voi sisältyä esimerkiksi seuraavia työvaiheita:
• Milloin hankit aineiston?
• Milloin analysoit keräämääsi aineistoa?
• Milloin teet johtopäätöksiä?
• Milloin kirjoitat lopullisen raportin?
Kirjoita suunnitelman loppuun mieleesi nousevat kysymykset, niin opettaja ehtii miettiä kysymyksiä ennen tutkimussuunnitelman palautetilaisuutta.
7. Alustava lähdeluettelo
Tässä osuudessa esität teoreettisen viitekehyksen pohjana olevan kirjallisuuden, aiemmat tutkimukset, joita aiheesta on tehty, sekä muuta esimerkiksi valitsemaasi tutkimusmenetelmään liittyvää kirjallisuutta. Proseminaarin tulee sisältää vähintään kymmenkunta lähdeteosta, joissa esitettyihin lähtökohtiin ja teoreettisiin näkemyksiin työ perustuu, mutta useimmiten lähteiden määrä on suurempikin. Lähdeviitteiden bibliografiset tiedot merkitään lähdeluetteloon.
Liite
Kyselylomake/haastattelurunko/havainnointirunko





