Palauteseminaari ja opponointi
Palauteseminaarissa esittelet lyhyesti oman tutkimuksesi sekä opponoit jonkun toisen ryhmäläisen tutkimusraportin. Palauteseminaari järjestetään etäopetuksena. Seminaarin ajankohta tai ajankohdat ryhmäkoosta riippuen sovitaan ohjaavan opettajan kanssa esimerkiksi tutkimussuunnitelmien palautetilaisuudessa tai myöhemmin proseminaarin edetessä.
Keskustelun onnistumiseksi on tärkeää, että perehdyt etukäteen kaikkiin käsiteltäviin töihin. Työn pitää olla tässä vaiheessa kokonaan kirjoitettu, mutta saamasi palautteen ja kommenttien pohjalta voit halutessasi vielä muokata ja viimeistellä työtäsi seminaarin jälkeen. Lopullinen arvioitava tutkimusraportti palautetaan ohjaavan opettajan kanssa sovitun aikataulun mukaan Moodlessa olevan Turnitin-plagiaatintunnistusohjelmalinkin kautta.
Opponointi
Proseminaarityöskentelyyn kuuluu tutkimusten kriittinen arviointi. Arvioinnin merkitys on, että tekijä saa työstään palautetta ja että opitaan tieteellistä keskustelua. Tieteellinen keskustelu on julkista ja avointa ja siinä huomio pyritään kiinnittämään tieteelliseen ajatteluun sekä tiedon ja tutkimuksen keskeisiin kohtiin. Jokainen opiskelija toimii yhden ryhmäläisen opponenttina. Jo työn valmisteluvaiheessa opponentti toimii yhteistyökumppanina, joka voi lukea ja kommentoida keskeneräistä työtä antaen vinkkejä työn parantamiseen. Opponentti perehtyy huolellisesti valmiiseen työhön ja sen aihepiiriin. Opponentti laatii keskeisistä asioista 1–2 sivun opponointitiivistelmän. Tiivistelmä annetaan palauteseminaarissa työn tekijälle ja opettajalle.
Opponentti arvioi proseminaarityön sisältöä etsien sekä hyviä puolia että parannettavaa. Tarkastelussa edetään laajemmista asioista yksityiskohtiin. Opponentti toimii myös kielentarkastajana. Kielentarkastajana arvioit proseminaarityön kielellistä selkeyttä ja tasapainoisuutta. Sen lisäksi huomioit muotoseikat, kuten otsikoinnin, lainaukset ja lähdeviitteet, lähdeluettelon, kuviot ja taulukot, oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön. Tehtävään kuuluu luonnehtia kirjoittajan kirjoitustyyliä, lauserakenteita ja tekstin tiiviyttä. Huomiot esitetään suullisesti seminaari-istunnossa. Lisäksi ehdotetut korjaukset kirjataan työhön, joka palautetaan takaisin tekijälle.
Palauteseminaarissa opponentin tehtäviin kuuluu virittää ja johtaa ryhmän keskustelua. Tarkoituksena on käydä keskustelua, johon kaikki osallistuvat. Huomaa, että palauteseminaarissa arvioidaan töitä, ei työn tekijöitä. Opponoinnissa tulee muistaa hyvät tavat ja rakentava ilmapiiri. Toisen työtä ei saa polkea; kommenteissa pitää olla asiallinen ja hienotunteinen. On oltava kuitenkin rehellinen ja suora, sillä jos työssä on puutteita, ne pitää tuoda esiin. Kritiikin sietokyky on tieteellisen toiminnan peruslähtökohtia. Kukaan ei ole mestari ja kaikki ovat proseminaarissa opettelemassa tieteellisen toiminnan perustaitoja. Proseminaariraporttia voi parannella palauteseminaarin jälkeen opettajan kanssa sovitun ajan. Lopullinen versio lähetetään opettajalle arvioitavaksi.
Kysymyksiä opponoinnin avuksi
Kielellinen ilmaisu
- Vastasiko teksti otsikkoa?
- Oliko teksti johdonmukaista ja helposti luettavaa?
- Oliko tekstissä virkkeitä, joita et pystynyt ymmärtämään? Merkitse ne tekstiin.
- Löytyikö jokaisen kappaleen alusta tai lopusta ideavirke, joka ilmensi kappaleen keskeisen sanoman?
- Onko keskeiset käsitteet määritelty?
Tutkimusongelmat ja perusteet
- Onko tutkimusongelma ilmaistu selkeästi?
- Onko ongelma kerrottu lukijan kannalta riittävän varhaisessa vaiheessa?
- Miten kirjoittaja osaa perustella tutkimuksen teoreettista merkitystä?
- Entä käytännöllistä merkitystä?
Kirjallisuuskatsaus
- Miten laaja ja monipuolinen kirjallisuuskatsaus on? (Laske lähdeviitteet).
- Ilmeneekö raportista perehtyneisyys aiheesta tehtyihin aikaisempiin tutkimuksiin?
- Miten empiirinen ja ajankohtainen kirjallisuuskatsaus on? (Ovatko lähteet viiden vuoden sisältä, kymmenen vai sitä vanhempia?)
- Liittyykö kirjallisuuskatsaus saumattomasti tutkimusongelmaan ja toisaalta varsinaiseen tutkimusosuuteen?
Muuttujat (kvantitatiivinen tutkimus) ja tutkimusmenetelmä
- Selviääkö tutkimuksesta, mitkä ovat selitettäviä muuttujia ja mitkä selittäviä muuttujia?
- Miten ko. muuttujia on pyritty mittaamaan?
- Osaatko luonnehtia tutkimusasetelmaa (esimerkiksi kokeellinen, kenttäkokeellinen, kyselytutkimus)?
- Oliko tutkimusasetelma mielestäsi tarkoituksenmukaisin vaihtoehto?
- Oliko tutkimusmenetelmän luotettavuutta arvioitu?
- Oliko tutkimusasetelmassa jotain sellaista, joka saattaisi vaarantaa tulosten luotettavuuden tai yleistettävyyden?
Aineiston analysointi
- Osaatko sanoa tarkalleen, mitä analysointimenetelmää tutkija käytti?
- Oliko menetelmä tarkoituksenmukainen, looginen, objektiivinen, selkeä?
- Esittelikö tutkija tuloksensa havainnollisessa muodossa?
Tulokset ja johtopäätökset
- Löydätkö helposti tutkimuksen tärkeimmät tulokset?
- Liittyvätkö ne saumattomasti tutkimusongelmaan ja kirjallisuuskatsaukseen?
- Osaako tutkija tulkita tuloksia siten, että ne liittyvät kirjallisuuskatsaukseen? Näetkö vaihtoehtoisia tulkintamahdollisuuksia?
- Onko tuloksilla käytännön merkitystä? Tuoko uutta tietoa tai jäsentääkö aiempaa tutkimusta ja tietoa eri näkökulmasta?
