Suoritustapa
Koulutussuunnitelma projektityönä
Koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen -opintojakso on aineopintojen valinnainen opintojakso ja se opiskelleen tekemällä projektityönä koulutussuunnitelma. Projektityönä suunnitellaan vaiheittain 5–10 op:n laajuinen koulutusuunnitelma (1 op= 27 t opiskelijan työtuntia), jonka aiheen ja kohderyhmän voi valita oman mielenkiinnon mukaan. Projektityössä edellytetään asioiden käsittelyä teoreettisella tasolla hyödyntämällä opintovaatimusten kirjallisuutta ja Moodlen opintomateriaalia. Esimerkiksi kun perustelee koulutussuunnitelman suunnitteluun liittyviä ja pedagogisia ratkaisuja, hyödynnetään luennoilla/kirjallisuudessa käsiteltyjä suunnittelun kehysmallia, taustateorioita, teoreettisia traditioita ja mahdollisesti erilaisia suunnittelumalleja, samoin kuin muutenkin luentojen teemoja. Erilaisia suunnittelutyökaluja (esim. oppimisen muotoiluun liittyen) löytyy verkosta ja niitä voi käyttää oman harkinnan mukaan. Kun perustelee suunnitelman koulutussisältöjä (ei yksityiskohtaisesti!) voi halutessaan hyödyntää muita lähteitä.
Projektityössä noudatetaan esseen kirjoitusohjeita ja mm. lähdeviitteet tulee merkitä kirjallisuutta hyödynnettäessä, ks. Opiskelijan yleisopas. Projektityö otsikoidaan sen sisältöä kuvaavalla otsikolla.
Projektityön tekemistä ohjaa opintoryhmä-/verkkotyöskentely. Projektityö tehdään ensisijaisesti 2–4 hengen pienryhmätyönä, mutta tarvittaessa myös yksilötyö on mahdollinen. Valmiin projektityön laajuus on noin 10 sivua (tekstiosa johdannosta tekstiosan loppuun). Projektityön loppuun liitetään itsearviointi (pituus ½–1 sivua), jossa arvioidaan koulutussuunnitelman ja projektityöskentelyn onnistumista suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Suunnittelija Mia Stening antaa koulutussuunnitelman ensimmäisestä versiosta välipalautteen Moodlessa sekä valmiista tehtävästä numeerisen arvioinnin asteikolla 1–5. HUOM! Oman aikataulun mukaan edetessä, ei työskentelyprosessiin sisälly opettajan välipalautetta.
Projektityöskentelyn eteneminen vaiheittain:
- Koulutussuunnitelman laadinta
- Koulutustarve
- Koulutuksen aihe ja kohde
- Koulutuksen tavoitteet
- Koulutuksen rakenne, aikataulu ja eteneminen
- Kesto, aikataulu ja eteneminen
- Keskeiset sisällöt
- Opetus- ja ohjausratkaisut (esim. työtavat, digitaalisuuden/tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen)
- Oppimisympäristö
- Resurssit
- Tiedottaminen ja markkinointi
- Koulutuksen arviointi
- Vertaispalautteenanto (verkkotyöskentely) ja opettajan välipalaute koulutussuunnitelman ensimmäisestä versiosta (pituus n. 3 sivua).
- Koulutussuunnitelman muokkaus ja täydentäminen opettajan palautteen pohjalta ja lähettäminen työelämän asiantuntijan arvioitavaksi.
- Työelämän asiantuntijan haastattelu työpaikalla tai puhelimitse. (Saatu palaute ja kehittämisideat kirjataan projektityöhön.)
- Koulutussuunnitelman täydentäminen ja muokkaus saadun palautteen ja lähdekirjallisuuden pohjalta ja kirjoittaminen valmiiksi projektityöksi sekä projektityöskentelyn arviointi (ryhmäarviointi/itsearviointi liitetään projektityön loppuun.)
Kirjallisuus
Kirjallisuuslistasta valitaan vähintään kolme eri teosta tai artikkelia projektityön lähteeksi.Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös muuta aiheeseen sopivaa tieteellistä kirjallisuutta kuten esimerkiksi koulutuksen suunnitteluun liittyvää kirjallisuutta (tieteellisiä kirjoja/raportteja tai tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistuja artikkeleita). Lehtiartikkelit löytyvät kirjaston verkkoaineistosta utuvolter.fi (ks. pikaohje artikkelin hakemisesta Moodlen ensimmäisessä lohkossa.)
Autio, T., Hakala, L. & Kujala, T. (toim.) 2019. Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa. Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia. Tampere: Tampere University Press.
Campbell, H. 2012. ‘Planning ethics’ and rediscovering the idea of planning. Planning Theory 11(4) 379–399.
Campbell, H. 2012. Planning to Change the World: Between Knowledge and Action Lies Synthesis. Journal of Planning Education and Research 32(2), 135–146. (Moodlessa)
Campbell, H., Tait, M. & Watkins, C. 2014. Is There Space for Better Planning in a Neoliberal World? Implications for Planning Practice and Theory. Journal of Planning Education and Research, 34(1) 45–59.
Cervero, R. M. & Wilson, A. L. 2006. Working the Planning Table. Negotiating democratically for adult, continuing and workplace education. San Francisco: Jossey-Bass.
Christensen, K. S. 2015. Both Process and Outcome Essential to Planning. Journal of Planning Education and Research, January 27, 1–11.
Collin, K. 2007. Työssä oppiminen ja ohjaus haasteena. (Moodlessa)
Glowacki-Dudka, M. ym. 2012. Framing Care for Planners of Education Programs. Adult Learning 29 (2), 62–71.
Gregersen-Hermans J. 2021. Toward a Curriculum for the Future: Synthesizing Education for Sustainable Development and Internationalization of the Curriculum. Journal of Studies in International Education 25(4): 461–481.
Hiltunen, L. 2012. Verkko-opetuksen suunnittelun tehostaminen. Tietojen käsittelytiede 34. (Moodlessa)
Huhtanen, A. 2019. Miten oppimista tuetaan 2020-luvun työpaikalla? Työn Tuuli 1/2019. (Moodlessa, artikkelissa käsitellään oppimismuotoilua)
Huotari, V. 2004. Hiljainen tieto koulutussuunnittelussa. Kasvatus 35 (4), 420–434. (Moodlessa)
Komulainen, K. & Rajakaltio, H. 2017. Opettaja johtamisparadigmojen ristipaineissa. Teoksessa Autio, T., Hakala, L. & Kujala, T. (toim.) Opetussuunnitelmatutkimus: keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: Tampere University Press. (Moodlessa)
Laajala, T. 2019. Osaamisperustaisuuden rakentuminen ammattikorkeakoulussa. Opetussuunnitelmateoreettista jäsentelyä. Teoksessa Tero Autio, Liisa Hakala & Tiina Kujala (toim.) Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa. Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia. Tampere: Tampere University Press 2019, 439–467.
Laine P. 2018. Koulutuksesta kehittämiseen – havaintoja työelämän koulutussuunnista Teoksessa A. Jauhiainen, J. Kivirauma & H. Kinnari (toim.) Koulutus hallinnassa. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, julkaisusarja A:216, 305-329.
Latvala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. Acta Electrocia Universitatis Lapponiensis 177.
Lennon, M. 2015. Finding Purpose in Planning. Journal of Planning Education and Research 35(1), 63–75.
Mäkinen, M. & Annala, J. 2012. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kahdet kasvot. Teoksessa M. Mäkinen, J. Annala, V. Korhonen, S. Vehviläinen, A-M. Norrgrann, P. Kalli & P. Svärd (toim.) Osallistava korkeakoulutus, Tampere: Tampere University Press, 127–151.
Nyyssölä, K. 2022. Koulutus tulevaisuudessa. Ennakointinäkökulmia koulunkäyntiin, kehittämiseen ja osaamiseen. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2022:1. (Moodlessa)
Rajakaltio, H. 2014. Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua. Koulun kehittämisen toimintamalli –täydennyskoulutuksen ja kehittämisprosessin yhteen nivominen. (Moodlessa)
Rantanen, T., & Marjanen, P. 2019. Osaamisperusteisuus ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisen lähtökohtana – Näkökulmia osaamisperusteisuudesta käydyn keskustelun arvolähtökohtiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(3), 25–34.
Salo, V. 2012. Työntekijöiden kokeman koulutustarpeen arvioiminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 14 (1), 47–58.
Siurua, L.-E., Pyhältö, K., Pietarinen, J., Sullanmaa, J. & Soini, T. 2020. Kohti uutta perusopetuksen opetussuunnitelmaa – opetussuunnitelmatyö paikallisten toimijoiden kokemana. Hallinnon Tutkimus 39 (2).
Tapionkaski, S. 2019. Työelämäläheisyyden kehittäminen monialaisen kieliasiantuntijan laaja-alaisen kandidaatintutkinnon opetussuunnitelmassa 2017–2020. Yliopistopedagogiikka, 26 (1).
Tenhula, T. 2007. Valtakunnallisesti vaikuttavaa koulutusta. (myös Moodlessa)
Waldow, F. 2015. From Taylor to Tyler to Non Child Left Behind: Legitimating educational standards. Prospects 45, 49–62.




