Suoritustapa
Opintojakson suoritus koostuu:
- moodle- tai Exam -tentti luennoista ja kirjallisuudesta,
- omatoiminen ryhmätyöskentely ja
- seminaari (4 t) opintoryhmässä tai verkkoseminaarina (osallistumisvelvollisuus).
Tentti
Opintojakso suoritetaan tenttimällä luennot ja teos:
Tentittävää teosta kannattaa lukea yhden pääprosessin eli medikalisaation kuvauksena syy-seuraus -suhteineen. Mistä medikalisaatio sai alkunsa, mitkä tekijät edistivät sen kehitystä, miten medikalisaatio eteni ja mitä vaikutuksia sillä oli ja on poikkeavuuksien tulkintaan?
Tentti suoritetaan yksilötenttinä, joka järjestetään moodletenttinä sekä Exam-tenttinä sähköisen tentin tenttitilassa useilla paikkakunnilla esimerkiksi Turussa, Raumalla, Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Vaasassa. Tenttipäivät ja sähköisen tentin aukioloajan näet aikataulusta. Moodletenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Katso sähköisen tentin esittely ja ilmoittautumisohjeet. Tentin arvioi yliopisto-opettaja Linda Maria Laakso asteikolla 0–5.
Moodletentillä tarkoitetaan tenttiä, johon vastataan kotona omalta tietokoneelta ja jonka kysymykset tulevat Moodleen erillisessä moodletentti-linkissä. Moodletentti on yksilötentti, johon valmistaudutaan normaalin tentin tapaan. Vastausaikaa on tentin avautumisesta sen sulkeutumiseen kaksi vuorokautta. Moodletentissä on suositeltavaa kirjoittaa vastaus ensin omalla koneella (esimerkiksi Word-tekstinkäsittelyohjelmalla) ja sen jälkeen kopioida ja liittää vastaus tentin vastauslokeroon.
Lähteenä käytetään opintojakson luentoja ja tenttikirjaa (ei suoria lainauksia). Merkitse lähde sulkuihin kirjoittamasi kappaleen perään – lähteen sivunumeroita ei tarvita. Oma pohdinta on suositeltavaa ja siitä saa aina pisteitä. Tentin tarkoitus on osoittaa, että kurssin sisällöt ovat tuttuja ja että osaat soveltaa kurssin sisältöjä omaan pohdintaasi. Koska moodletentin tenttikysymys on laajempi kuin täsmällisin kysymyksin tehty sähköinen tentti, vastauksestakin odotetaan laajempaa ja syvällisempää. Ohjeena voisi olla, että vastaa kaikki mitä tiedät ja mitä ajattelet aiheesta mutta niin, että varmistat kuuluuko se annetun kysymyksen piiriin. Pidä annettu kysymys/tehtävä edessäsi niin se helpottaa työn rajaamista.
Opintoryhmillä ja verkko-opintojen opiskelijoilla on mahdollisuus valmistautua tenttiin yhteistoiminnallisesti Moodlessa olevaa tiivistelmäpankkia hyödyntäen. Valmista tenttikirjan yhdestä luvusta tiivistelmä, johon tiivistät luvun keskeisimmät asiat. Palauta tiivistelmä tiivistelmäpankkiin, jonka jälkeen näet noin 1/2 tunnin viiveellä toisten opiskelijoiden laatimat tiivistelmät. Tiivistelmiä voi käyttää apuna tenttiin valmistautumisessa, mutta niiden varaan ei valmistautumista kannata jättää.
Omatoiminen ryhmätyöskentely ja seminaari
Omatoimista ryhmätyöskentelyä varten jakaudutaan noin neljän hengen pienryhmiin. Jokainen pienryhmä valitsee alla luetelluista video-, podcast- tai blogitekstivaihtoehdoista kiinnostavan lähteen, johon perehtyvät huolellisesti: ensin jokainen ryhmänjäsen itse ja sen jälkeen pienryhmä keskustelee lähteestä yhteisesti. Pienryhmä kirjaa ylös keskustelun pohjalta muutaman kommentaarin ja kysymyksen tutustumaansa lähteeseen liittyen. Kommentaari tarkoittaa perusteltua kannanottoa ja se sisältää lähteessä käsitellyn aihealueen lyhyen taustoituksen ja sitä seuraavan kysymys- tai kommentointiosan. Kommentaarissa ryhmän yhteisistä pohdinnoista lähdetään perustelemaan, väittämään tai kysymään uusia kysymyksiä käsiteltävään aiheeseen liittyen.
Näistä kysymyksistä ja kommentaareista liikkeelle lähtien jokainen pienryhmä etsii valitsemaansa aiheeseen liittyvän tieteellisen artikkelin, jonka avulla he syventävät keskusteluaan ja ymmärrystään video-, podcast- tai blogitekstilähteensä ympäriltä. Tämän jälkeen pienryhmä valmistelee ohjattua seminaaritapaamista varten n. 10 minuutin pituisen keskustelunavauksen aiheestaan, ja laativat sen tueksi power point (tai vastaavat)-diat. Diat palautetaan opintojakson Moodle-alueelle ennen seminaaritapaamista. Seminaaritapaamisessa kaikki pienryhmät esittelevät keskustelunavauksensa ja niiden pohjalta käydään koko ryhmän yhteistä keskustelua (ryhmäkoosta riippuen n. 10 min. keskustelunavaus ja n. 10 min. yhteinen keskustelu).
Ohjatussa seminaaritapaamisessa esitetyn keskustelunavauksen laatimisen ohjeet
Keskustelunavaus pitää sisällään:
- kuvauksen pienryhmän työskentelyprosessista. Mihin lähteeseen tutustuimme, minkä artikkelin valitsimme, minkälaisista kommentaareista ja kysymyksistä lähdimme liikkeelle, miten olemme työskennelleet yhdessä ja jakaneet vastuuta?
- tiiviin, keskustelua herättelevän ja provosoivankin alustuksen pienryhmän valitsemasta lähteestä ja sitä syventävästä artikkelista. Alustuksen tavoitteena on ohjata koko ryhmää yhteiseen keskusteluun ja uusin esiin nouseviin kysymyksiin.
- 1–3 huolella mietittyä ja perusteltua kysymystä koko ryhmälle keskustelua pohjustamaan.
Videot, podcastit ja blogitekstit:
- Ruskeat tytöt-median podcast-sarja Kaikkien koulu
- Yle X:n all X panel-sarja
- Tutkija Tuuli Kurjen blogiteksti valkoisen ylivallan purkamisesta
- Vammaiskultti podcast-sarja. YLE Areena.
- Koomikko-journalisti Stella Youngin video
- Mariam Abdulkarimin ja Tine Alavin lyhytelokuva Unelmaduuni
- Viisi tarinaa rasismista Suomessa
- Verkkokoulutus antirasismista. Valitse yksi luennoista.
- THL:n tutkimuspäällikkö Shadia Rask: ”Maailma on rasistinen ja kaikilla meillä on vastuu antirasistisista teoista” (podcast Yle Areena)
- Helga West “Mitäs me väsyneet saamelaiset. Maailman tutkituin kansa.”
- Chimamanda Ngozi Adichie “The danger of a single story”
- Invalidiliiton podcast-sarja: Ihan sama?
- Suomi on queer, YLE:n dokumenttisarja.
Monimuoto- ja verkko-opintojen tuutorit arvioivat tehtävät asteikolla hyväksytty–täydennettävä.
Korvaava tehtävä yksilötyönä
Opintojaksoon sisältyvä omatoiminen ryhmätyöskentely ja seminaari ovat ensisijaisia suorituksia, mutta ellet voi niihin perustellusta syystä osallistua, voit tehdä yksilötehtävän. Tehtävän arvioi Satu Järvinen asteikolla hyväksytty–täydennettävä.
Valitse yllä olevasta listasta video-, podcast- tai blogitekstivaihtoehdoista itseäsi kiinnostava lähde, johon perehdyt huolellisesti. Kirjaa ylös muutamia kommentaareja ja kysymyksiä, joita nousee mieleesi tutustuttuasi valitsemaasi lähteeseen perusteellisesti. Kommentaari tarkoittaa perusteltua kannanottoa ja se sisältää lähteessä käsitellyn aihealueen lyhyen taustoituksen ja sitä seuraavan kysymys- tai kommentointiosan. Kommentaarissa lähdet pohdinnoistasi käsin perustelemaan, väittämään tai kysymään uusia kysymyksiä käsiteltävästä aiheesta.
Näistä kysymyksistä ja kommentaareista liikkeelle lähtien etsit valitsemaasi aiheeseen liittyvän tieteellisen artikkelin, jonka avulla syvennät ymmärrystäsi video-, podcast- tai blogitekstilähteen ympäriltä. Tämän jälkeen valmistelet keskustelunavauksen aiheesta, joka sisältää 1) 2–3 sivun mittaisen tekstiosan sekä 2) power point (tai vastaavat)-diat. Korvaava tehtävä palautetaan Moodleen.
Keskustelunavaus pitää sisällään:
- tekstiosuuden, jossa: kuvaus työskentelyprosessista. Mihin lähteeseen tutustuin, minkä artikkelin valitsin, minkälaisista kommentaareista ja kysymyksistä lähdin liikkeelle, miten etenin työskentelyssäni? Mitä uutta olen oppinut tämän tehtävän äärellä?
- power point-diat, jossa: tiivis, keskustelua herättelevä alustus valitusta lähteestä ja sitä syventävästä artikkelista. Alustuksen tavoitteena on herätellä keskustelua ja nostaa esiin uusia kysymyksiä aihepiiristä.
- 1–3 huolella mietittyä ja perusteltua kysymystä lähteen ja tieteellisen artikkelin pohjalta
Huom. keskustelunavauksesta tulee käydä ilmi miten kytket valitsemasi lähteen aiheen etsimiisi tieteellisiin lähteisiin. Keskustelunavaus ei siis voi vain esittää kysymyksiä, vaan sen tulee myös tarjota tieteellisesti perusteltua tietoa valitsemastasi aiheesta keskustelunavauksesi taustoituksena.
