Ohjeet opiskeluun

Kirjalliset tehtävät

Opin­to­jak­son teh­tä­vät koos­tu­vat kol­mes­ta ko­ko­nai­suu­des­ta, jot­ka opis­kel­laan jär­jes­tyk­ses­sä en­sim­mäi­ses­tä vii­mei­seen. Kuun­te­le Mood­les­sa ole­vat lu­en­to­tal­len­teet ja hyö­dyn­nä nii­tä teh­tä­vis­sä so­vel­tu­vin osin kir­jal­li­suu­den li­säk­si.  Kaik­ki teh­tä­vät laa­di­taan oh­jei­den mu­kai­ses­ti.  Es­sei­den sivu­mää­rä las­ke­taan il­man kan­si­leh­teä, si­säl­lys­tä ja läh­tei­tä sekä mah­dol­li­sia liit­tei­tä. Kir­joi­ta teks­tiä yh­te­näi­ses­ti; tä­män pi­tui­sis­sa teh­tä­vis­sä ei ole tar­peen aloit­taa uut­ta kap­pa­let­ta uu­del­ta si­vul­ta.  Lue teh­tä­vien oh­jeet huo­lel­la en­nen kuin alat kir­joit­ta­maan ja tar­kis­tat­han myös re­fe­raa­tin ja es­seen muo­to­sei­kat en­nen es­seen pa­laut­ta­mis­ta ar­vi­oi­ta­vak­si. Kat­so tar­kem­mat es­see­oh­jeet Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta. Huo­maa myös Mood­les­sa ole­va es­seen mal­li­poh­ja, jon­ka voit tal­len­taa omal­le ko­neel­le­si ja ot­taa ha­lu­tes­sa­si käyt­töön es­seen poh­jak­si.

Teh­tä­viä voi teh­dä oman aika­tau­lun mu­kaan huo­mi­oi­den aika­tau­lus­sa mai­ni­tut pa­lau­tus­ajan­koh­dat. Jo­kai­sel­la teh­tä­väl­lä on oma pa­lau­tus­link­ki Mood­les­sa. Yli­o­pis­ton­leh­to­ri Ma­ri­ta Nei­to­la ar­vi­oi teh­tä­vät as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty–täy­den­net­tä­vä ja li­säk­si teh­tä­väs­tä saa ly­hy­en kir­jal­li­sen pa­laut­teen. Opin­to­jak­son hy­väk­syt­ty suo­ri­tus edel­lyt­tää kaik­kien teh­tä­vien hy­väk­syt­tyä suo­ri­tus­ta. Teh­tä­vä tu­lee täy­den­net­tä­väk­si ell­ei oh­jei­ta ole nou­da­tet­tu (esim. si­säl­tö ja laa­juus, läh­tei­den käyt­tö, muo­to­sei­kat). Jos saat teh­tä­vän täy­den­net­tä­väk­si,  kir­joi­ta uu­den ver­si­on kan­si­leh­teen ”täy­den­net­ty es­see” ja pa­lau­tus­päi­vä­mää­rä. HUOM! Teh­tä­vät tal­len­ne­taan opin­to­re­kis­te­riin osa­suo­ri­tuk­si­na il­man opin­to­pis­tei­tä, kun­nes kaik­ki kol­me teh­tä­vää on suo­ri­tet­tu hy­väk­sy­tys­ti.

Tehtävä 1: Mikä on perhe?

En­sim­mäi­ses­sä osi­os­sa pe­reh­dyt per­he-kä­sit­tee­seen, per­heen mää­rit­te­lyi­hin ja per­het­tä kos­ke­viin te­o­ri­oi­hin ja nä­ke­myk­siin. Kuun­te­le aluk­si lu­en­to­tal­len­ne.  En­nen kuin läh­det kir­joit­ta­maan aih­re­fe­raat­tia pe­reh­dy huo­lel­li­ses­ti kir­joit­ta­mis­ta kos­ke­viin oh­jei­siin ja op­pai­siin. Kir­joi­ta alla ker­rot­tu­jen kah­den te­ok­sen poh­jal­ta ly­hyt re­fe­raat­ti sii­tä, mikä on per­he eli mi­ten per­het­tä mää­ri­tel­lään, mi­ten te­o­ri­ois­sa per­he hah­mo­te­taan ja mikä per­heen teh­tä­vä on. Re­fe­raa­tin pi­tuus on kol­me si­vua.

Mer­kit­se läh­de­viit­teet oh­jei­den mu­kai­ses­ti huo­mi­oi­den, että mo­lem­mat ovat toi­mi­tet­tu­ja te­ok­sia, jois­sa on usei­ta eri kir­joit­ta­jia. Huo­mi­oi myös, että lu­en­to­tal­len­tee­seen­kin viit­taa­mi­nen tu­lee mer­ki­tä. Lisä­oh­jei­ta re­fe­raa­tin te­ke­mi­seen löy­dät myös Mood­les­ta Aloi­ta täs­tä -laa­ti­kos­ta.

Kir­jal­li­suus:

1. Jal­li­no­ja, R., Hur­me, H. & Jo­ki­nen, K. (toim). 2014. Per­he­tut­ki­muk­sen suun­tauk­sia. Hel­sin­ki: Gau­de­a­mus

JA

2. Ee­ro­la, P. & Pirs­ka­nen, H. (toim.) 2018. Per­he ja tun­teet. Hel­sin­ki: Gau­de­a­mus.

Mikä on referaatti?

”Re­fe­raat­ti on min­kä ta­han­sa kir­jal­li­sen tai suul­li­sen esi­tyk­sen ly­hen­nel­mä. Re­fe­roi­ja se­los­taa jon­kun toi­sen esi­tys­tä – jos­kus myös omaan­sa. Re­fe­raat­ti on si­säl­löl­tään ja muo­dol­taan tii­vis­tel­mää väl­jem­pi ja sitä laa­jem­pi. Re­fe­raat­te­ja ovat esi­mer­kik­si ra­di­on ja tele­vi­si­on uu­ti­set. Vaik­ka re­fe­raat­ti edel­lyt­tää se­los­ta­vaa otet­ta, se ei ole yhtä va­paa­muo­toi­nen kuin se­los­tus. ”

”Re­fe­roi­ja tar­jo­aa vas­taan­ot­ta­jal­le alku­pe­räis­teks­tin uu­des­sa muo­dos­sa, ly­hen­net­ty­nä. Re­fe­roi­ja ei saa ujut­taa re­fe­raat­tiin omia mie­li­pi­tei­tään eikä pää­tel­mi­ään. Re­fe­raa­tis­sa esi­te­tään vain tosi­a­si­oi­ta. Sub­jek­tii­vi­set kan­nan­otot – ”kir­joit­ta­ja väit­tää”, ”kir­joit­ta­ja luu­lee”, ”kir­joit­ta­ja to­te­aa ai­van oi­kein”, – ei­vät sovi re­fe­raat­tiin. Neut­raa­le­ja sa­non­to­ja ovat esim. sel­lai­set kuin ”kir­joit­ta­ja to­te­aa” ja ”kir­joit­ta­ja sa­noo”.

Re­fe­raat­tiin tu­lee liit­tää ot­sa­ke, jos­ta käy ilmi, että ky­sees­sä on re­fe­raat­ti: esim. Re­fe­raat­ti te­ok­ses­ta…Ni­mi­öön, teks­tin ylä­o­saan, on mer­kit­tä­vä re­fe­roi­jan nimi, kou­lu­tus­oh­jel­ma, päi­vä­mää­rä ja opis­ke­lu­paik­ka. Va­li­tun te­ok­sen re­fe­roin­nin voi teh­dä il­man vii­te­mer­kin­tö­jä, ku­ten on re­fe­raa­teil­le tyy­pil­lis­tä.

”Re­fe­raa­tin tar­koi­tus on sääs­tää lu­ki­jan tai kuu­li­jan ai­kaa. Niin­pä re­fe­raat­ti on ra­ken­net­ta­va sekä kie­lel­li­ses­ti että tek­ni­ses­ti mah­dol­li­sim­man hel­pos­ti omak­sut­ta­vak­si. Il­mai­sus­sa on väl­tet­tä­vä la­veut­ta, mut­ta lu­et­ta­vuut­ta ei sil­ti saa hei­ken­tää ylen­mää­räi­sel­lä tii­viy­del­lä. Epä­ha­vain­nol­lis­ta abst­rak­ti­suut­ta on väl­tet­tä­vä, sa­moin pyö­rei­tä yleis­tyk­siä. Ei pidä kir­joit­taa säh­kö­sa­no­ma­tyy­liin eikä käyt­tää ly­hen­tei­tä enem­män kuin asia­proo­sas­sa yleen­sä. Sen si­jaan voi­daan käyt­tää ha­vain­nol­lis­ta­via por­ras­tuk­sia ja ryh­mit­te­ly­jä sekä väli­ot­si­koi­ta­kin. ”

”Lue läh­tö­teks­ti huo­lel­li­ses­ti. Kir­joi­ta sii­tä re­fe­raat­ti omin sa­noin muis­tel­len lu­ke­maa­si. Tar­kas­ta sit­ten yk­si­tyis­koh­dat alku­teks­tis­tä ja muo­toi­le ne omaan teks­tii­si so­pi­vik­si. Kor­jaa lo­puk­si kie­li­asu. Re­fe­raat­ti ei saa olla pelk­kä lu­et­te­lo. Tar­vit­ta­es­sa voi pe­rus­tel­lus­ti käyt­tää lu­e­tel­mia tai nu­me­roin­tia, mut­ta re­fe­raa­tin ei pi­täi­si ra­ken­tua täl­lai­sen va­raan.”

Läh­de: Kir­joit­ta­jan ABC-kort­ti.

Tehtävä 2: Vanhemmat, vanhemmuus ja kasvatus

Toi­ses­sa osi­os­sa tar­kas­tel­laan per­het­tä lap­sen ja nuo­ren kas­vu­yh­tei­sö­nä, van­hem­muut­ta ja van­hem­pa­na oloa. Kuun­te­le jäl­leen en­sin tal­len­ne.

Ke­rää kuu­kau­den ajan sa­no­ma- ja aika­kaus­leh­dis­tä uu­ti­sia ja ar­tik­ke­lei­ta, jot­ka kä­sit­te­le­vät per­het­tä, van­hem­muut­ta ja kas­va­tus­ta. Tut­ki uu­ti­sis­sa ja leh­ti­ar­tik­ke­leis­sa il­me­ne­viä nä­ke­myk­siä ja kä­si­tyk­siä per­hees­tä ja kas­va­tuk­ses­ta sekä näi­den vai­ku­tuk­ses­ta lap­sen/nuo­ren ke­hi­tyk­seen, op­pi­mi­seen ja kas­vuun sekä hy­vin­voin­tiin. Voit va­li­ta itse näkö­kul­man, jos­ta kä­sin ai­het­ta tar­kas­te­let. Voit esi­mer­kik­si kes­kit­tyä tar­kas­te­le­maan van­hem­pa­na toi­mi­mis­ta ja lap­sen tuen tar­vet­ta tai tar­kas­tel­la ko­din mer­ki­tys­tä lap­sen op­pi­mi­ses­sa ja kou­lun­käyn­nis­sä tai va­li­ta jon­kin muun tee­man omaan es­see­si. Va­lit­set myös sen mu­kai­ses­ti työ­si läh­de­kir­jal­li­suus. Käy­tä työs­sä­si vä­hin­tään nel­jää läh­det­tä alla ole­vis­ta sekä tar­peen mu­kaan eri­lais­ta ti­las­to- tai ra­port­ti­ai­neis­toa.  (Mi­kä­li olet suo­rit­ta­nut tai suo­rit­ta­mas­sa tut­ki­mus­me­ne­tel­mä­kurs­se­ja, voit hyö­dyn­tää niis­sä op­pi­mi­a­si ai­neis­ton ana­ly­soin­ti­me­ne­tel­miä täs­sä teh­tä­väs­sä.)

Laa­di täs­tä ’pie­nois­tut­ki­muk­ses­ta­si’ 8 si­vun ra­port­ti es­see­muo­dos­sa.  Es­seen pi­tuus on kah­dek­san si­vua il­man kan­si­leh­teä, si­säl­lys­tä ja läh­tei­tä. Pe­reh­dy jäl­leen huo­lel­li­ses­ti es­seen kir­joit­ta­mi­seen ja sen muo­to­seik­koi­hin (esim. läh­de­viit­tei­den mer­kit­se­mi­nen ym.)

Kir­jal­li­suus­vaih­to­eh­dot, va­lit­se nel­jä te­os­ta:

1. Ee­ro­la, P. & Myk­kä­nen, J. (toim.) 2014. Isän ko­ke­mus. Hel­sin­ki: Gau­de­a­mus. (so­vel­tu­vin osin oman es­see­ai­heen mu­kaan)
2. Bro­berg, M. 2010. Uus­per­heen voi­ma­va­rat ja las­ten hy­vin­voin­ti. Vä­es­tön­tut­ki­mus­lai­tok­sen jul­kai­su­sar­ja D52.
3. Rasa, M. 2019. Vam­mai­sen van­hem­man toi­mu­juus – hy­väk­syt­tyä ja ky­seen­a­lais­ta.
4. Rön­kä, A., Ma­li­nen, K. &  Läm­sä, T. (toim.) Per­he-elä­män pa­let­ti. PS-Kus­tan­nus. Juva: WS Book­well. (so­vel­tu­vin osin oman es­see­ai­heen mu­kaan)
5. Nei­to­la, M. 2011. Lap­sen so­si­aa­li­sen kom­pe­tens­sin tu­ke­mi­nen – van­hem­pien epä­suo­rat ja suo­rat vai­ku­tus­ta­vat. Tu­run yli­o­pis­ton jul­kai­su­ja. Sar­ja C, Scrip­ta lin­gua Fen­ni­ca Edi­ta, 0082-6995 ; osa 324. Tur­ku : Tu­run yli­o­pis­to.
6. Vuo­ren­maa, M. 2016. Äi­tien ja isien osal­li­suus per­hees­sä ja las­ten pal­ve­luis­sa sekä osal­li­suu­teen yh­tey­des­sä ole­vat te­ki­jät.
7. Sih­vo­nen, E.  2020. FROM FA­MI­LY PO­LI­CY TO PA­REN­TING SUP­PORT : PA­REN­TING-RE­LA­TED AN­XIE­TY IN FIN­NISH FA­MI­LY SUP­PORT PRO­JECTS. Väi­tös­kir­ja. Hel­sin­ki: Hel­sin­gin yli­o­pis­to.

8. Koi­vu­la, T. 2019. Eri­tyis­tä tu­kea tar­vit­se­viin lap­siin koh­dis­tu­va väki­val­ta.

Ar­tik­ke­lei­ta:

1. Sih­vo­nen, E. 2016. Huo­li ka­don­nees­ta van­hem­muu­des­ta 2000-lu­vun suo­ma­lai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa: las­ten kas­va­tus ja vas­tuul­li­nen van­hem­muus. Kas­va­tus ja aika 1, 72–86. (Mood­les­sa)
2. Kiis­ki­lä, K. ym. 2015. Van­hem­muus­tyy­lien ja kou­lun­käyn­tiin liit­ty­vien oh­jaus­käy­tän­tei­den yh­tey­det las­ten kou­luun si­tou­tu­mi­seen. Kas­va­tus 26 (4), 349–363. (kir­jas­ton e-ai­neis­tos­sa)

3. Ee­ro­la, P. 2018. Tun­tei­ta he­rät­tä­vä las­ten­hoi­to. Te­ok­ses­sa P. Ee­ro­la & H. Pirs­ka­nen (toim.) Per­he ja tun­teet, 299–315.
4. Hil­tu­nen, T. 2018. Huos­taan otet­tu­jen las­ten äi­dit. Te­ok­ses­sa P. Ee­ro­la & H. Pirs­ka­nen (toim.) Per­he ja tun­teet, 227–239.
5. Nät­kin, R. 2018. Iso­van­hem­pien huo­li. Te­ok­ses­sa P. Ee­ro­la & H. Pirs­ka­nen (toim.) Per­he ja tun­teet, 149–163.

6. Har­ju-Luuk­kai­nen, H., Au­no­la, K., & Vet­ten­ran­ta, J. 2018. So­si­aa­li­set suh­teet kou­lun­käyn­nis­sä vah­vuu­te­na ja haas­tee­na – nuor­ten ko­ke­ma so­si­aa­li­nen tuki ko­to­na ja kou­lus­sa. Te­ok­ses­sa J. Rau­to­pu­ro, & K. Juu­ti (Eds.), PISA pin­taa sy­vem­mäl­tä : PISA 2015 Suo­men pää­ra­port­ti (pp. 121–149). Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia, 77. Jy­väs­kylä, Fin­land: Suo­men kas­va­tus­tie­teel­li­nen seu­ra.

7. Neitola, M. 2018. Parents as Teachers and Guides of Their Children’s Social Skills. Journal of Early Childhood Education Research Volume 7, Issue 2, 2018, pp. 392–414.

8. Ristikari, T., Meri­kuk­ka, M. & Hako­vir­ta, M. 2018. The significance of timing and duration of social assistance receipt during childhood on early adult outcomes. Longitudinal and Life Course Studies 8 (3), 312–326. (Moodlessa)

9. Aunola, K., Heinonen, J., & Leppänen, U. 2019. Vanhempien ja kodin merkitys oppimisessa. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-K. Lerkkanen & T. Siiskonen (Eds.), Oppimisen vaikeudet, s. 148–159. Jyväskylä, Finland: Niilo Mäki Instituutti.

10. Sork­ki­la, M. ym. 2022. Van­hem­pien kas­va­tuk­sel­li­set ar­vot sekä nii­den yh­teys van­hem­muu­den uu­pu­muk­seen. Kas­va­tus 53 (1), 6–21. (Mood­les­sa)

11. Sork­ki­la, M., Få­gel, P., Kuk­ko­nen, S., & Au­no­la, K. 2021. Eri­tyis­las­ten van­hem­pien ko­ke­ma uu­pu­mus ja tuen tar­ve. NMI Bul­le­tin, 31(4), 47–63.

12. Suo­mi­nen, J., Rin­ta­la, R., Sork­ki­la, M., Rön­kä, A., & Au­no­la, K. 2021. Suo­ma­lai­nen ihan­ne­van­hem­pi: Van­hem­pien kä­si­tyk­siä ihan­ne­van­hem­man omi­nai­suuk­sis­ta sekä yh­teis­kun­nan ihan­teis­ta van­hem­muu­del­le. Psy­ko­lo­gia, 56, 305–320.

13. Ee­ro­la, P., Paa­na­nen, M. & Repo, K. 2021.  ‘Or­di­na­ry’ and ‘di­ver­se’ fa­mi­lies. A case stu­dy of fa­mi­ly dis­cour­ses by Fin­nish ear­ly child­hood edu­ca­ti­on and care ad­mi­nist­ra­tors. Jour­nal of Fa­mi­ly Stu­dies.

14. Ran­ta, M., Böök, M. L., Palo­nie­mi, S., & Rön­kä, A.(2022. “Equ­al­ly, but in our own way”: First-time pa­rents’ pre­na­tal ex­pec­ta­ti­ons of co­pa­ren­ting. Jour­nal of Fa­mi­ly Stu­dies, Ear­ly on­li­ne.

Ti­las­to­ja ja ra­port­te­ja:

1. Sor­sa, T. & Rot­kirch, A. 2019–2020. Työ ja per­he ne yh­teen sop­pii? Van­hem­muu­den ja työn yh­teen­so­vit­ta­mi­nen suo­ma­lai­sis­sa lap­si­per­heis­sä. Kat­sauk­sia E53.

2. Kon­tu­la, O. 2018. 2020-lu­vun per­he­po­li­tiik­kaa. Kat­sauk­sia E52.

3. Rot­kirch, A., Tam­mi­salo, K., Miet­ti­nen, A. & Berg, V. 2017. Mik­si van­hem­muut­ta ly­kä­tään? Nuor­ten ai­kuis­ten nä­ke­myk­siä las­ten­saan­nis­ta.Kat­sauk­sia E51. (pdf, löy­tyy goog­laa­mal­la)

4. Vuo­ren­maa, M. 2019.  Pien­ten las­ten ja hei­dän per­hei­den­sä hy­vin­voin­ti 2018.

5. Kon­tu­la, O. 2013. Yh­des­sä vai erik­seen? Tut­ki­mus suo­ma­lais­ten pari­suh­tei­den vah­vuuk­sis­ta, ris­ti­rii­dois­ta ja ero­jen syis­tä. Vä­es­tö­lii­ton Per­he­ba­ro­met­ri. Vä­es­tö­liit­to, Vä­es­tön­tut­ki­mus­lai­tos Kat­sauk­sia E 47/2013.

6. Lam­mi-Tas­ku­la, J., Vuo­ren­maa, M., Au­no­la, K., & Sork­ki­la, M. 2020. Ma­ta­lan kyn­nyk­sen so­si­aa­li­pal­ve­lut lap­si­per­hei­den tu­ke­na ja pal­ve­lui­den käyt­tö CO­VID-19-epi­de­mi­an ai­ka­na. Tut­ki­muk­ses­ta tii­viis­ti, 15/2020. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos.

Net­ti­link­ke­jä:

  1. https://www.va­es­to­liit­to.fi/tut­ki­mus/
  2. https://thl.fi/fi/web/lap­set-nuo­ret-ja-per­heet
  3. https://www.mll.fi/
  4. https://thl.fi/fi/web/las­ten­suo­je­lun-ka­si­kir­ja/ajan­koh­tais­ta
  5. https://www.jyu.fi/edup­sy/fi/tut­ki­mus/lap­si-ja-per­he­tut­ki­mus/tut­ki­mus-ja-hank­keet
  6. https://www.jyu.fi/edup­sy/fi/tut­ki­mus/tut­ki­mus­hank­keet/koti­si­vut/child­ca­re
  7. https://www.jyu.fi/edup­sy/fi/tut­ki­mus/hank­keet-pro­jects/copa/jul­kai­sut-ja-me­di­as­sa
Tehtävä 3: Perheen kanssa tehtävä yhteistyö

Kol­man­nes­sa osi­os­sa pe­reh­dyt per­heen ja ko­tien kans­sa teh­tä­vään yh­teis­työ­hön am­mat­ti­lai­sen näkö­kul­mas­ta. Opet­ta­ja­na koh­taat työs­sä­si mo­nia ja mo­nen­lai­sia per­hei­tä ja ko­te­ja, joi­den kans­sa teh­tä­vä yh­teis­työ on vält­tä­mä­tön­tä lap­sen ja nuo­ren op­pi­mi­sen tu­ke­mi­sek­si. Kuun­te­le aluk­si lu­en­to­tal­len­ne Mood­les­ta. Moni­muo­to-opin­nois­sa kol­mas teh­tä­vä suo­ri­te­taan joko osal­lis­tu­mal­la luku­pii­ri­työs­ken­te­lyyn opin­to­ryh­mäs­sä tai it­se­näi­ses­ti kir­jal­li­se­na teh­tä­vä­nä.

1. Pe­reh­dy val­ta­kun­nal­li­sis­sa ope­tus­suun­ni­tel­mien pe­rus­teis­sa an­net­tui­hin mää­räyk­siin yh­teis­työs­tä.

2. Laa­di es­see, jos­sa tar­kas­te­let ko­tien ja per­hei­den kans­sa teh­tä­vän yh­teis­työn mer­ki­tys­tä lap­sen kas­vun ja op­pi­mi­sen kan­nal­ta. Voit sy­ven­tyä joko poh­ti­maan eri­tyi­ses­ti yh­teis­työn haas­tei­ta ja et­siä nii­hin rat­kai­su­ja tai kes­kit­tyä toi­mi­van yh­teis­työn ra­ken­tu­mi­seen päi­vä­koti/kou­lu­ta­sol­la tai opet­ta­ja-van­hem­mat -ta­sol­la. Voit ra­ja­ta es­see­si kä­sit­te­le­mään kas­va­tus­kump­pa­nuut­ta ja sen ra­ken­tu­mis­ta kos­ke­via käy­tän­tö­jä. Voit myös va­li­ta tar­kas­te­lu­ta­vak­se­si eri­tyis­kas­va­tuk­sen ja tu­kea tar­vit­se­vin per­hei­den näkö­kul­man. Voit myös laa­tia yh­teis­työn ke­hit­tä­mis­mal­lin, mi­kä­li ha­lu­at. Ra­jaus­mah­dol­li­suuk­sia on mo­nia – voit siis toi­mia va­lin­ta­si mu­kaan si­ten, että te­ke­mä­si ra­jaus edis­tää omaa op­pi­mis­ta­si täl­tä osin. Ot­si­koi es­see te­ke­mä­si ra­jauk­sen mu­kaan. Es­seen pi­tuus on 8 si­vua (sivu­mää­rään ei las­ke­ta kan­si­leh­teä, si­säl­lys- eikä läh­de­lu­et­te­loa).

Kir­jal­li­suus:

1. Val­ta­kun­nal­li­set var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­teet,  esi­o­pe­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­teet, pe­rus­o­pe­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­teet JA

2. Seu­raa­vis­ta teos­vaih­to­eh­dois­ta KOL­ME va­lit­se­maa­si te­os­ta (koh­dat 1–8) sekä pe­reh­ty­mi­nen net­ti­link­kei­hin va­lin­ta­si mu­kaan. Pe­reh­ty­mi­nen il­me­nee es­sees­tä­si.

1. Läm­sä, A-L. (toim.) Ver­kos­to vah­vak­si. Toi­mi­va vuo­ro­vai­ku­tus per­hei­den kans­sa. Jy­väs­kylä: PS-Kus­tan­nus. (so­vel­tu­vin osin ai­hee­si mu­kaan)
2. Pär­nä, K. 2012. Ke­hit­tä­vä moni­am­ma­til­li­nen yh­teis­työ pro­ses­si­na: lap­si­per­hei­den var­hai­sen tu­ke­mi­sen mah­dol­li­suu­det. Tur­ku: Tu­run yli­o­pis­to.
4 Määt­tä, P. & Ran­ta­la, A. 2010. Ta­val­li­sen eri­tyi­nen lap­si – yh­des­sä te­ke­mi­sen toi­min­ta­mal­le­ja. Jy­väs­kylä: PS-kus­tan­nus.
5. Sand­berg, E. 2016. ADHD per­hees­sä: Ope­tus-, so­si­aa­li- ja ter­veys­toi­men tuki­muo­dot ja nii­den ko­et­tu vai­ku­tus. Hel­sin­ki: Hel­sin­gin yli­o­pis­to.
6. Hei­no­nen, H., Ii­vo­nen, E., Kor­ho­nen, M., Lah­ti­nen, N., Muu­ro­nen, K. Semi , R. & Sii­mes, U. 2016. Las­ten oi­keu­det ja ai­kuis­ten vas­tuut var­hais­kas­va­tuk­ses­sa. Jy­väs­kylä: PS-Kus­tan­nus.
7. Lah­ti­nen, N. 2012. Op­pi­laan oi­keu­det ja van­hem­pien vas­tuu. Jy­väs­kylä: PS-Kus­tan­nus.

8. Kor­ho­nen, T. 2017. Ko­din ja kou­lun di­gi­taa­li­nen kump­pa­nuus.

9. Orell, M. 2020. Ko­din ja kou­lun yh­teis­työ – ole­tus yh­tei­ses­tä ym­mär­ryk­ses­tä? Tur­ku: Tu­run yli­o­pis­to.

Ra­por­tit ja ar­tik­ke­lit:

1. Kan­to­jär­vi, A. 2010. Ajat­te­len että men­nään eteen­päin… Van­hem­mat ja ko­ke­muk­set tu­es­ta – Enem­män otet­ta ja osal­li­suut­ta –pro­jek­tiin liit­ty­vän tut­ki­muk­sen tu­lok­sia. Tam­pe­re: Ke­hi­tys­vam­mais­ten tuki­liit­to.
2. Sää­vä­lä, M. 2012. Koti, kou­lu ja maa­han muut­ta­nei­den lap­set. Op­pi­las­huol­to ja van­hem­mat hy­vin­voin­tia tur­vaa­mas­sa. Vä­es­tön­tut­ki­mus­lai­tos. Kat­sauk­sia E/43.
3. Pih­la­ja, P. & Wa­ri­nows­ki, A. 2018. YKSI­VUO­TI­AI­DEN LAS­TEN PÄI­VÄ­HOI­TO: ÄI­TIEN TOI­VEI­TA JA VA­LIN­TO­JA. Kas­va­tus 49 (2), 122–136. (Mood­les­sa)
4. Puu­kari, S., Lap­pa­lai­nen, K. & Kuo­re­lah­ti, M. (toim) 2017. Oh­jaus ja eri­tyis­o­pe­tus op­pi­joi­den tu­ke­na. Jy­väs­kylä: PS-Kus­tan­nus. Osa III ar­tik­ke­lit: Oh­jaus ja eri­tyis­o­pe­tus yh­teis­työn näkö­kul­mas­ta: va­lit­se omaan ai­hee­see­si so­pi­va.

5. Ran­ta­la, A. & Uo­ti­nen, S. 2014. Van­hem­pien osal­li­suus lap­sen eri­tyi­sen tuen tar­peen ar­vi­oin­nis­sa ja jär­jes­tä­mi­ses­sä: kun­ta­koh­tai­set var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­mat tar­kas­te­lus­sa. Kas­va­tus 45 (2), 140–151. (kir­jas­ton e-ai­neis­tois­sa)

6. Ki­kas, E., Lerk­ka­nen, M.-K., Pa­ka­ri­nen, E., & Poi­ko­nen, P.-L. 2016. Fa­mi­ly- and class­room­re­la­ted fac­tors and mot­her–kin­der­gar­ten te­ac­her trust in Es­to­nia and Fin­land. Edu­ca­ti­o­nal Psyc­ho­lo­gy, 36 (1), 47–72. (kir­jas­ton e-ai­neis­tois­sa)

7. Ran­ta­la, A., & Uo­ti­nen, S. 2021. Lap­si­per­hei­den ar­jen vah­vuu­det var­hais­kas­va­tuk­sen eri­tyis­o­pet­ta­jien näkö­kul­mas­ta.
8. Orell, M. & Pih­la­ja, P. 2020. Coo­pe­ra­ti­on bet­ween home and school in the Fin­nish Core Cur­ru­cu­lum 2014. Nor­dic Stu­dies in Edu­ca­ti­on 2, 107–128.

9. Ala­suu­ta­ri, M. 2010. Stri­ving at part­ners­hip: pa­rent-prac­ti­o­ner re­la­ti­ons­hips in Fin­nish ear­ly edu­ca­tor´s talk. Eu­ro­pe­an Ear­ly Child­hood Edu­ca­ti­on Re­se­arch Jour­nal. (kir­jas­ton e-ai­neis­tois­sa)

10. Heis­ka­nen, N. et.al. 2019. In­ter­tex­tu­al Voi­ces of Child­ren, Pa­rents and Spe­ci­a­list in In­di­vi­du­al Edu­ca­ti­on Plans. Scan­di­na­vi­an Jour­nal of Edu­ca­ti­o­nal Re­se­arch.

11. Kos­ke­la, T. 2021. Pro­mo­ting well-being of child­ren at school: Pa­ren­tal agen­cy in the con­text of ne­go­ti­a­ting for sup­port. In Fron­tiers in Edu­ca­ti­on. Vol. 6, p. 652355. Fron­tiers Me­dia SA.

Voit käyt­tää myös mui­ta mah­dol­li­sia ar­tik­ke­lei­ta aihe­va­lin­ta­si mu­kaan tie­teel­li­sis­tä leh­dis­tä (esim. Kas­va­tus, Psy­ko­lo­gia, Kas­va­tus ja aika)

Lin­kit:

https://van­hem­pain­liit­to.fi/opet­ta­jal­le/

– eri­lai­sia hy­viä vä­li­nei­tä yh­teis­työ­hön ja van­hem­pien osal­li­suu­teen

https://www.oph.fi/fi/kou­lu­tus-ja-tut­kin­not/ko­din-ja-kou­lun-yh­teis­tyo

https://www.oph.fi/fi/kou­lu­tus-ja-tut­kin­not/opis­ke­lu­huol­to

https://thl.fi/fi/web/lap­set-nuo­ret-ja-per­heet

https://mie­li.fi/ma­te­ri­aa­lit-ja-kou­lu­tuk­set/tie­toa-mie­len­ter­vey­den-vah­vis­ta­mi­ses­ta/per­heet/toi­mi­va-lap­si-ja-per­he-tyo/

– mm. tie­toa Lap­set pu­heek­si- me­ne­tel­mäs­tä

– Mie­li ry., Van­hem­muus-si­vus­to: https://mie­li.fi/ma­te­ri­aa­lit-ja-kou­lu­tuk­set/tie­toa-mie­len­ter­vey­den-vah­vis­ta­mi­ses­ta/per­heet/van­hem­muus/

Per­he, kas­va­tus ja yh­teis­työ 5 oplv. 2023-202417.5.2023