Suoritustapa ja opintomateriaali
Opintojakson aloitusluennon tallenne on kuunneltavissa opintojen Moodle-alueella. Lisäksi opintojaksoon sisältyy artikkeleita, jotka voi opiskella kolmella erilaisella vaihtoehtoisella tavalla:
1) Osallistuminen lukupiirityöskentelyyn ja essee ryhmätyönä TAI
2) Essee yksilötyönä itsenäisesti TAI
3) Moodletentti (yksilötentti)
Lukupiiri ja essee
Lukupiirityöskentelyssä opiskelijaryhmä kokoontuu yhteen ennalta sovitusti keskustelemaan ja tekemään tehtäviä annetun ohjeen mukaisesti. Tarkoituksena on löytää kirjatenttiä tarkoituksenmukaisempi ja mahdollisesti myös mielekkäämpi tapa opiskella. Lukupiirityöskentely on yhteistoiminnallista oppimista, mikä kehittää yhteistyötaitoja ja vastuun kantamista ryhmätyön onnistumisesta ja torjuu opiskelijan yksinäisyyttä oppimisprosessin aikana.
Työskentely on opiskelijalähtöisempää kuin perinteinen opetus. Lukupiirin lähtökohtana on opiskelijoissa syntyvä halu muodostaa ryhmä itse opiskelijan omien intressien pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija hakeutuu omatoimisesti lukupiiriin. Lukupiiri-ideaan ei kuulu pakollisuus. Ryhmään sitoutuminen on ryhmätyöskentelyn onnistumisen kannalta tärkeä asia. Kaikki ovat osallisia ja vastuullisia opintopiirin tuloksista.
Lukupiirit ovat suunniteltuja opintoja, joissa osallistujat organisoivat oman oppimisprosessinsa. Ryhmä valitsee yhdessä tavan, jolla aihetta lähestytään. Osallistujat määrittelevät itselleen sopivan opiskeluaikataulun, useimmiten opiskelu kestää noin kaksi kuukautta. Lukupiirityöskentely tähtää opiskelijoiden laadullisesti ja määrällisesti parempaan oppimiseen.
Lukupiirityöskentelyssä 3–4 opiskelijaa kokoontuu mahdollisuuksiensa mukaan kasvokkain tai verkossa lukupiiriin käsittelemään yhdessä opintojakson artikkeleita ja koontumisten välissä on itseopiskelua. Artikkelien jaosta voidaan sopia ensimmäisellä opetuskerralla tai opiskelijat voivat jakaa ne keskenään lukupiiriläisten kesken. Ryhmä tekee yhdessä laaditun esseen, jonka opettaja arvioi numeerisesti asteikolla 0–5. Esseessä noudatetaan yleisiä Opiskelijan yleisoppaan esseen kirjoitusohjeita. Esseen laajuus on ryhmätyönä n. 20 sivua (johdannosta pohdintaan). Vaihtoehtoisesti esseen voi tehdä halutessaan myös itsenäisesti yksilötyönä, jolloin esseen laajuus on n. 12 sivua (johdannosta pohdintaan). Esseessä käytetään monipuolisesti alla lueteltuja artikkeleita (vähintään 7 kpl).





Moodletentti
Opintojakson voi vaihtoehtoisesti suorittaa moodletenttinä. Moodletenttien ajankohdat näet aikataulusta. Palauta mieleesi hyvän tenttivastauksen ominaisuuksia Opiskelijan yleisoppaasta. Moodletentti arvioidaan numeerisesti asteikolla 0–5.
Moodletentissä tentti tehdään kotona omalta tietokoneelta ja kysymykset tulevat Moodleen erillisessä moodletentti-linkissä. Moodletenttiin tulee ilmoittautua viimeistään 7 päivää ennen tenttiä, maija.immonen@utu.fi. Moodletenttilinkki tulee Moodleen vain, jos tenttiin on etukäteen ilmoittautuneita opiskelijoita. Lue tenttiohjeet huolella ennen tentin aloittamista. Vastausaikaa on tentin avautumisesta sen sulkeutumiseen kaksi vuorokautta. Tentissä vastataan esseemuotoisesti ohjeiden mukaan. Suositeltavaa on kirjoittaa vastaus ensin tekstinkäsittelyohjelmalla omalla koneella ja sen jälkeen kopioida ja liittää vastaus moodletentin vastausruutuun. Lähteenä käytetään opintojakson artikkeleita (ei suoria lainauksia). Jokainen tenttivastaus on omalla sivullaan. Vastauksen tallennus tapahtuu klikkaamalla ”Seuraava”-toimintoa. Vastausta kannattaa varmuuden vuoksi tallentaa ilman lähettämistä mahdollisimman usein (noin 10–15 min. välein), jotta varmistuu tekstin tallentumisesta myös mahdollisen verkkovian varalta. Käytä toimintoa ”Palauta kaikki ja lopeta”, kun tenttivastauksesi on valmis ja haluat palauttaa kaikki vastaukset arvioitavaksi. Tenttivastausten palauttamisen tai tentin sulkeutumisen jälkeen kysymyksiin ei enää voi vastata.
Opintomateriaali
Tiedelehtiä löytää kirjastosta ja Turun yliopiston kirjaston verkkoaineistoista Utuvolterista, https://utuvolter.fi. Kirjoita lehden nimi hakukenttään, valitse lehtihaku ja etsi oikea lehden numero ja artikkeli. Verkossa olevia lehtiä pääsee lukemaan, kun olet kirjautuneena Utuvolteriin yliopiston tunnuksella ja salasanalla, jolloin oma nimi näkyy ruudun oikeassa reunassa.
- Besi, M., & Sakellariou, M. 2019. Teachers’ views on the participation of parents in the transition of their children from kindergarten to primary school. Behavioral Sciences, 9.
- Einarsdottir, J., & Jónsdóttir, A. H. 2019. Parent-preschool partnership: Many levels of power. Early Years, 39(2), 175–189.
- Ghirotto, L. & Mazzoni, V. 2013. Being part, being involved: The adult’s role and child participation in an early childhood learning context. International Journal of Early Years Education, 21(4), 300–308.
- Jones, A. P., & Jones, R. 2021. Constructing (Dis)ability through participation in early childhood markets: Preschool leaders’ enrolment decisionmaking. Journal of Early Childhood Education Research, 10(1), 60–82.
- Järvenpää, M. 2018. Kolmet portaat osallisuuteen. Teoksessa J. Kangas., J. Vlasov., Fonsen, & J. Heikka (toim.) Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. 2, Suunnittelu, toteutus ja kehittäminen (s.153–167). Suomen varhaiskasvatus ry.
- Kangas, J., Venninen, T., & Ojala, M. 2016. Educators’perceptions of facilitating children’s participation in early childhood education. Australasian Journal of Early Childhood, 41(2), 85–94.
- Leinonen, J., Brotherus, A., & Venninen, T. 2014. Children´s participation in Finnish pre-school education – Identifying, Describing and Documenting Children´s Participation. Nordic Early Childhood Education Research Journal, 7(8), 1–16. (Moodlessa)
- Levy, R., & Thompson, P. 2015. Creating `buddy partnerships´ with 5- and 11-year old-boys: A methodological approach to conducting participatory research with young children. Journal of Early Childhood Research, 13(2), 137– 149.
- Nivala, E. 2021. Osallisuuden vahvistaminen yksinäisyyden ehkäisemisenä. Journal of Early Childhood Education Research, 10(1), 33–59.
- Puroila, A-M. & Estola, E. 2012. Lapsen hyvä elämä? Päiväkotiarjen pienten kertomusten äärellä. Journal of Early Childhood Education Research, 1(1), 22–43.
- Sevón, E., Hautala, P., Hautakangas, M., Ranta, M. Merjovaara, O., Mustola, M., & Alasuutari, M. 2021. Lasten osallisuuden jännitteet varhaiskasvatuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 10(1), 114–138.
- Turja, L. 2018. Osallisuuden pedagogiikan jalkauttaminen varhaiskasvatuksen arkeen. Teoksessa J. Kangas, J. Vlasov, E. Fonsen & J. Heikka (toim.) Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. 2, Suunnittelu, toteutus ja kehittäminen (s. 65–81). Suomen varhaiskasvatus ry.
- Turja, L., & Vuorisalo, M. 2017. Lasten oikeudet, toimijuus ja osallisuus oppimisessa. Teoksessa M. Koivula, A. Siippainen, & P, Eerola-Pennanen (toim.) Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia (s. 36–55). Tampere: Vastapaino.
- Venninen, T. & Kangas, J. 2018. Osalliseksi osallisuuteen. Teoksessa J. Kangas, J. Vlasov, E. Fonsen & J. Heikka (toim.) Osallisuuden pedagogiikkaa 2, Suunnittelu, toteutus ja kehittäminen (s. 188–203). Suomen varhaiskasvatus ry.
- Venninen, T. & Puroila, K. 2013. Educators´ views on parents´ participation on three different identified levels. Journal of Early Childhood Education Research, 2(1), 2013, 48–62. (pdf löytyy googlaamalla)








