Ohjeet opiskeluun
Kirjalliset tehtävät
Opintojaksoon sisältyy kaksi harjoitustehtävää. Kuuntele aluksi Moodlessa olevat luentotallenteet ja hyödynnä niitä tehtävissä soveltuvin osin kirjallisuuden lisäksi. Tehtävät laaditaan ohjeiden mukaisesti. Esseiden sivumäärä lasketaan ilman kansilehteä, sisällystä ja lähteitä sekä mahdollisia liitteitä. Kirjoita tekstiä yhtenäisesti; tämän pituisissa tehtävissä ei ole tarpeen aloittaa uutta kappaletta uudelta sivulta. Lue tehtävien ohjeet huolella ennen kuin alat kirjoittamaan ja tarkistathan myös referaatin ja esseen muotoseikat ennen esseen palauttamista arvioitavaksi. Katso tarkemmat esseeohjeet Opiskelijan yleisoppaasta. Huomaa myös Moodlessa oleva esseen mallipohja, jonka voit tallentaa omalle koneellesi ja ottaa käyttöön esseen pohjaksi.
Tehtävät voi tehdä oman aikataulun mukaan huomioiden aikataulussa mainitut palautusajankohdat. Kummallakin tehtävällä on oma palautuslinkki Moodlessa. Yliopistonlehtori Marita Neitola arvioi tehtävät asteikolla hyväksytty–täydennettävä ja lisäksi tehtävästä saa lyhyen kirjallisen palautteen. Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää molempien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tehtävä tulee täydennettäväksi ellei ohjeita ole noudatettu (esim. sisältö ja laajuus, lähteiden käyttö, muotoseikat). Jos saat tehtävän täydennettäväksi, kirjoita uuden version kansilehteen ”täydennetty essee” ja palautuspäivämäärä. HUOM! Tehtävät tallennetaan opintorekisteriin osasuorituksina ilman opintopisteitä, kunnes molemmat tehtävät on suoritettu hyväksytysti.
Tehtävä 1: Mikä on perhe?





Opintojakson aluksi perehdyt siihen, mikä perhe on tänä päivänä, perheeseen yhteiskunnallisena instituutiona ja systeeminä sekä perhetutkimuksen eri suuntauksiin ja näkökulmiin. Ennen kuin lähdet kirjoittamaan aiheen tehtävää, perehdy huolellisesti kirjoittamista koskeviin ohjeisiin ja oppaisiin.
Kirjoita annettua kirjallisuutta käyttäen kommentoitu referaatti, jonka näkökulman voit valita seuraavista kolmesta teemasta (valitse siis oma teemasi):
- perhe läheissuhteiden näkökulmasta
- perhettä koskevat teoreettiset tarkastelutavat ja tutkimussuuntaukset
- perhe sukupuoli- ja sukupolvinäkökulmasta
- perhe monimuotoisena yhteisönä
Kirjoita referaattisi valiten siihen alla olevasta kirjallisuudesta yksi teos. Referaatin pituus on 3–5 sivua ilman kansilehteä. Kirjallisuuden tulee ilmetä referaatista.
Tämän tehtävän kirjallisuutena on:
1. Jallinoja, R., Hurme, H. & Jokinen, K. (toim). 2014. Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus
TAI
2. Eerola, P. & Pirskanen, H. (toim.) 2018. Perhe ja tunteet. Helsinki: Gaudeamus.
TAI
3. Allen, K. & Henderson, A. C. 2017. Family theories: foundations and applications. Wiley. (löytyy e-kirjana)
TAI
4. Golombok, S. 2015. Modern Families: Parents and Children in New Family Forms. Cambridge University Press. (löytyy e-kirjana)
Mikä on referaatti?
”Referaatti on minkä tahansa kirjallisen tai suullisen esityksen lyhennelmä. Referoija selostaa jonkun toisen esitystä – joskus myös omaansa. Referaatti on sisällöltään ja muodoltaan tiivistelmää väljempi ja sitä laajempi. Referaatteja ovat esimerkiksi radion ja television uutiset. Vaikka referaatti edellyttää selostavaa otetta, se ei ole yhtä vapaamuotoinen kuin selostus. ”
- Poimi kirjasta pääkohdat, oivallukset, tulokset ja niiden perustelut
”Referoija tarjoaa vastaanottajalle alkuperäistekstin uudessa muodossa, lyhennettynä. Referoija ei saa ujuttaa referaattiin omia mielipiteitään eikä päätelmiään. Referaatissa esitetään vain tosiasioita. Subjektiiviset kannanotot – ”kirjoittaja väittää”, ”kirjoittaja luulee”, ”kirjoittaja toteaa aivan oikein”, – eivät sovi referaattiin. Neutraaleja sanontoja ovat esim. sellaiset kuin ”kirjoittaja toteaa” ja ”kirjoittaja sanoo”.
Referaattiin tulee liittää otsake, josta käy ilmi, että kyseessä on referaatti: esim. Referaatti teoksesta…Nimiöön, tekstin yläosaan, on merkittävä referoijan nimi, koulutusohjelma, päivämäärä ja opiskelupaikka. Valitun teoksen referoinnin voi tehdä ilman viitemerkintöjä, kuten on referaateille tyypillistä.
”Referaatin tarkoitus on säästää lukijan tai kuulijan aikaa. Niinpä referaatti on rakennettava sekä kielellisesti että teknisesti mahdollisimman helposti omaksuttavaksi. Ilmaisussa on vältettävä laveutta, mutta luettavuutta ei silti saa heikentää ylenmääräisellä tiiviydellä. Epähavainnollista abstraktisuutta on vältettävä, samoin pyöreitä yleistyksiä. Ei pidä kirjoittaa sähkösanomatyyliin eikä käyttää lyhenteitä enemmän kuin asiaproosassa yleensä. Sen sijaan voidaan käyttää havainnollistavia porrastuksia ja ryhmittelyjä sekä väliotsikoitakin. ”
- Kirjoita selkeästi ja hyvällä suomen kielellä, täydellisiä virkkeitä, jotka muotoilet itse.
- Älä käytä sitaatteja.
”Lue lähtöteksti huolellisesti. Kirjoita siitä referaatti omin sanoin muistellen lukemaasi. Tarkasta sitten yksityiskohdat alkutekstistä ja muotoile ne omaan tekstiisi sopiviksi. Korjaa lopuksi kieliasu. Referaatti ei saa olla pelkkä luettelo. Tarvittaessa voi perustellusti käyttää luetelmia tai numerointia, mutta referaatin ei pitäisi rakentua tällaisen varaan.”
Lähde: Kirjoittajan ABC-kortti.
Tehtävä 2: Perhe, vanhemmuus ja kasvatusyhteistyö






Ointojaksoon kuuluvan toisen tehtävän aiheen voit valita seuraavista vaihtoehdoista:
- Perhe lapsen kasvuyhteisönä
- Vanhemmuus, kasvatuskäytännöt ja voimavarat
- Perheen tukeminen ja kasvatusyhteistyö
Voit määritellä valitsemaasi aiheeseen tarkemmin oman näkökulmasi; esim. voit tarkastella vanhemmuudessa vaikkapa erityisesti isyyttä tai paneutua monikulttuurisiin perheisiin, tukea tarvitsevien lasten perheisiin, vanhempien stressiin ja sen yhteyteen lasten kasvuun ja kehitykseen tai perehtyä tarkemmin siihen, miten tukea perhettä ja vanhempia vaikuttavasti jne. Voit laatia pienoistutkielman esimerkiksi keräämällä aineistoa aihettasi koskevista lehtiartikkeleista ja tarkastella niitä lähdekirjallisuuteen perustuen. Otsikoi siis esseesi itse!
Käytä esseessäsi lähdekirjallisuuden lisäksi myös tilastomateriaalia (linkit ja lähteet löytyvät alta) sekä luentoja! Essee on laajuudeltaan 10 sivua ilman kansilehteä, sisällystä, lähteitä ja liitteitä. Voit käyttää esseesi pohjana valmista esseepohjaamme. Perehdy jälleen huolellisesti esseen kirjoittamista ja lähteiden merkitsemistä koskeviin ohjeisiin.
Voit perustaa esseesi kirjallisuuteen, joka sisältää kirjoja ja artikkeleita sekä raportteja. Käytä tarvittaessa myös nettilinkeistä löytyvää materiaalia. Kirjallisuuslähteitä (kirjat ja artikkelit) tulee olla vähintään 6 kpl ja raportteja 2 kpl.
KIRJALLISUUS:
1. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, esiopetussuunnitelman perusteet, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
KIRJOJA:
- Eerola, P. & Mykkänen, J. (toim.) 2014. Isän kokemus.
- Lähteenmäki, M. 2021. Keneen tukeutua isäksi tultua? : Pitkittäistutkimus isien ensisijaisista tuen lähteistä ja vertaistuen tarpeesta lapsen ensimmäisinä ikävuosina. Väitöskirja.
- Laitala, M. & Puuronen, V. 2016. Yhteiskunnan tahra? Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset. (myös e-kirjana)
- Moring, A. 2013. Oudot perheet. Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa.
- Forsberg H. & Ritala-Koskinen, A. (toim.) 2018. Monen kodin lapset. Lasten monipaikkainen asuminen ja sosiaalityö. Gaudeamus.
- Gothóni, R. & Siirto, U. (toim.) 2016. Pakolaisuudesta kotiin.
- Rasa, M. 2019. Vammaisen vanhemman toimijuus – hyväksyttyä ja kyseenalaista.
- Rönkä, A.,Malinen, K. & Lämsä, T. (toim.) 2009. Perhe-elämän paletti. PS-Kustannus. Juva: WS Bookwell.
- Vuorenmaa, M. 2016. Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät.
- Sihvonen, E. 2020. From Family Policy to Parenting Support: Parenting-Related Anxiety in Finnish Family Support Projects. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.
- Koivula, T. 2019. Erityistä tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuva väkivalta.
- Murto, V. 2023. Nuoret vanhemmat vuosituhannen vaihteen Suomessa: Vanhemmuuden lähtökohdat, vanhemmuuden jakaminen ja kouluttautuminen alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneilla. Väitöskirja.
- Rautio, S. 2016. Neuvolan perhetyö vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteistyönä. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.
- Orell, M. 2020. Kodin ja koulun yhteistyö – oletus yhteisestä ymmärryksestä? Turku: Turun yliopisto.
- Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina: lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Turku: Turun yliopisto.
- Määttä, P. & Rantala, A. 2022. Tavallisen erityinen lapsi – yhdessä tekemisen toimintamalleja. Jyväskylä:PS-kustannus.
- Sandberg, E. 2016. ADHD perheessä: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus.Helsinki: Helsingin yliopisto.
- Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K. Semi , R. & Siimes, U. 2016. Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
- Lahtinen, N. 2012. Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu. Jyväskylä: PS-Kustannus.
- Korhonen, T. 2017. Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus.
- Malinen, K. ym. 2023. Vertaistuki ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus lasten ja perheiden voimavarana. Vastapaino.
ARTIKKELEITA:
1. Sihvonen, E. 2016. Huoli kadonneesta vanhemmuudesta 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa: lasten kasvatus ja vastuullinen vanhemmuus. Kasvatus ja aika 1, 72–86.
2. Kiiskilä, K. ym. 2015. Vanhemmuustyylien ja koulunkäyntiin liittyvien ohjauskäytänteiden yhteydet lasten kouluun sitoutumiseen. Kasvatus 26 (4), 349–363. (kirjaston e-aineistossa)
3. Harju-Luukkainen, H., Aunola, K., & Vettenranta, J. 2018. Sosiaaliset suhteet koulunkäynnissä vahvuutena ja haasteena – nuorten kokema sosiaalinen tuki kotona ja koulussa. Teoksessa J. Rautopuro, & K. Juuti (Eds.), PISA pintaa syvemmältä : PISA 2015 Suomen pääraportti (pp. 121–149). Kasvatusalan tutkimuksia, 77. Jyväskylä, Finland: Suomen kasvatustieteellinen seura.
4. Neitola, M. 2018. Parents as Teachers and Guides of Their Children’s Social Skills. Journal of Early Childhood Education Research Volume 7, Issue 2, 2018, pp. 392–414.
5. Neitola, M., af Ursin, P. & Pihlaja, M. 2024. Explaining children’s social relationships in early childhood: the role of parental social networks. European Early Childhood Education Research Journal, 32(3), 383–398.
6. Ristikari, T., Merikukka, M. & Hakovirta, M. 2018. The significance of timing and duration of social assistance receipt during childhood on early adult outcomes. Longitudinal and Life Course Studies 9(3), 312–326.
7. Aunola, K., Heinonen, J., & Leppänen, U. 2019. Vanhempien ja kodin merkitys oppimisessa. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-K. Lerkkanen & T. Siiskonen (Eds.), Oppimisen vaikeudet, s. 148–159. Jyväskylä, Finland: Niilo Mäki Instituutti.
8. Salo, A-E., Junttila, N. & Vauras, M. Parental Self-Efficacy and Intra- and Extra-Familial Relationships. J Child Fam Stud 31, 2714–2729 (2022).
9. Sorkkila, M. ym. 2022. Vanhempien kasvatukselliset arvot sekä niiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen. Kasvatus 53 (1), 6–21.
10. Sorkkila, M., Fågel, P., Kukkonen, S., & Aunola, K. 2021. Erityislasten vanhempien kokema uupumus ja tuen tarve. NMI Bulletin, 31(4), 47–63.
11. Suominen, J., Rintala, R., Sorkkila, M., Rönkä, A., & Aunola, K. 2021. Suomalainen ihannevanhempi: Vanhempien käsityksiä ihannevanhemman ominaisuuksista sekä yhteiskunnan ihanteista vanhemmuudelle. Psykologia, 56, 305–320.
12. Eerola, P., Paananen, M. & Repo, K. 2021. ‘Ordinary’ and ‘diverse’ families. A case study of family discourses by Finnish early childhood education and care administrators. Journal of Family Studies.
13. Ranta, M., Böök, M. L., Paloniemi, S., & Rönkä, A.(2022. “Equally, but in our own way”: First-time parents’ prenatal expectations of coparenting. Journal of Family Studies, Early online.
14. Lankinen, V., Lähteenmäki, M., Kaljonen, A., & Korpilahti, P. 2020. Father–child activities and paternal attitudes in early child language development: The STEPS study. Early Child Development and Care, 190(13), 2078-2092.
15. Orell, M. & Pihlaja, P. 2020. Cooperation between home and school in the Finnish Core Curriculum 2014. Nordic Studies in Education 2: 107–128.
16. Pihlaja, P. & Warinowski, A. 2018. Yksivuotiaiden lasten päivähoito: äitien toiveita ja valintoja. Kasvatus 49 (2), 122–136. (Moodlessa)
17. Säävälä, M. 2012. Koti, koulu ja maahan muuttaneiden lapset. Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa. 96 s. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E/43.
18. Heiskanen, N. et. al. 2019. Intertextual Voices of Children, Parents, and Specialists in Individual Education Plans. Scandinavian Journal of Educational Research.
19. Koskela, T. 2021. Promoting well-being of children at school: Parental agency in the context of negotiating for support. In Frontiers in Education (Vol. 6, p. 652355). Frontiers Media SA.
20. Lähteenmäki, M. ym. 2020. Muuttuuko isien vertaistuen tarve lapsen syntymän jälkeisinä vuosina? Seurantatutkimus isien suhtautumisesta vertaistukeen ja vertaistuen kehittämiseen. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 399–419.
21. Lähteenmäki, M., Hakyemez-Paul, S. & Pihlaja, P. 2017. Formal and informal sources of paternal support in early parenthood. Early Child Development & Care 189:11, 1786–1799.
22. Äikäs, A. ym. 2023. Approaches to collaboration and support in early childhood education and care in Finland: professionals’ narratives. European Journal of Special Needs Education, 38(4), 528-542.
TILASTOJA JA RAPORTTEJA:
1. Sorsa, T. & Rotkirch, A. 2019–2020. Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. Katsauksia E53.
2. Kontula, O. 2018. 2020-luvun perhepolitiikkaa. Katsauksia E52.
3. Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A. & Berg, V. 2017. Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Katsauksia E51.
4. Vuorenmaa, M. 2019. Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018.
5. Kontula, O. 2013. Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Väestöliiton Perhebarometri. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 47/2013.
6. Lammi-Taskula, J., Vuorenmaa, M., Aunola, K., & Sorkkila, M. 2020. Matalan kynnyksen sosiaalipalvelut lapsiperheiden tukena ja palveluiden käyttö COVID-19-epidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti, 15/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
7. Mesiäislehto, M., Elomäki, A., Kivipelto, M., Närvi, J., Räsänen, T., Sutela, H. & Kärkkäinen, E. (toim.) Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022: 46. Helsinki: Valtioneuvosto.
8. Miettinen, A., Hakovirta, M., Saarikallio-Torp, M., Haapanen, M., Kurki, P., Kalliomaa-Puha, L., Sihvonen, E., Heinonen, H-M., Kivistö, N. 2020. Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palvelujärjestelmän kannalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 51. Helsinki: Valtioneuvosto. (löytyy verkosta)
9. Valkendorff, T. & Sihvonen, E. (toim.) 2020. Nuorten perhe- ja läheissuhteet. Nuorten elinolot vuosikirja 2020. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion nuorisoneuvosto.
10. Tammisalo ym. Digitaalinen hyvinvointi perheissä /loppuraportti. Väestöliitto 2020. Digitaalinen hyvinvointi perheissä – Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi).
11. Soveltuvin osin: THL:n Lapset, nuoret ja perheet -tutkimukset/
NETTILINKKEJÄ:
- https://www.vaestoliitto.fi/tutkimus/
- https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet
- https://www.mll.fi/
- https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/ajankohtaista
- https://www.jyu.fi/fi/kptk/tutkimus
- https://www.jyu.fi/fi/kptk/tutkimus/lapsuus-ja-perhe
- https://vanhempainliitto.fi/opettajalle/ (erilaisia hyviä välineitä yhteistyöhön ja vanhempien osallisuuteen)
- https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kodin-ja-koulun-yhteistyo
- Opiskeluhuolto https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskeluhuolto
- https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet
- https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/toimiva-lapsi-ja-perhe-tyo/ (mm. Lapset puheeksi- menetelmästä tietoa)
- Mieli ry., Vanhemmuus-sivusto: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/vanhemmuus/
- Monialainen yhteistyö varhaiskasvatuksessa https://www.oph.fi/fi/monialainen-yhteistyo-varhaiskasvatuksessa
- Vanhempien barometri https://vanhempainliitto.fi/johdolle/vanhempien-barometri/









