Suoritustapa

Kas­va­tuk­sen his­to­ri­a­kä­si­tyk­set ja tul­kin­nat -opin­to­jak­so on aine­o­pin­to­jen va­lin­nai­nen jak­so. Opin­to­jak­son voi suo­rit­taa it­se­näi­ses­ti oman aika­tau­lun mu­kaan syys- tai ke­vät­luku­kau­del­la. Teh­tä­viä ar­vi­oi­daan ker­ran kuu­kau­des­sa lu­kuu­not­ta­mat­ta kesä-hei­nä­kuus­sa pa­lau­tet­tu­ja teh­tä­viä, jot­ka ar­vi­oi­daan elo­kuus­sa.

Lu­en­to­tal­len­teet päi­vi­te­tään seu­raa­van ker­ran syys-loka­kuus­sa 2025, kun lu­en­not ovat ol­leet tut­kin­to-ope­tuk­ses­sa. Huo­mi­oit­han lu­en­to­jen päi­vi­tyk­sen op­pi­mis­päi­vä­kir­jaa teh­des­sä, jos se ajoit­tuu syys­luku­kau­teen.

Opintojakson suoritus koostuu:

• op­pi­mis­päi­vä­kir­ja lu­en­to­tal­len­tei­den poh­jal­ta ja
• ar­tik­ke­li­re­fe­raat­ti.

Oheismateriaali:

Ny­gård, T. 1998. Eri­lais­ten his­to­ria: mar­gi­naa­li­ryh­mät Suo­mes­sa 1800-lu­vul­la ja 1900-lu­vun alus­sa. Jy­väs­kylä: Ate­na.

Oppimispäiväkirja luennoista

Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan oh­jeet on muo­kat­tu Lind­blom-Ylän­teen ym. (2003) oh­jei­ta hyö­dyn­tä­en.  Op­pi­mis­päi­vä­kir­jaa  voi­daan ku­va­ta oh­jeis­te­tuk­si kir­joit­ta­mis­pro­ses­sik­si, jos­sa kes­keis­tä on ana­lyyt­ti­nen ja poh­ti­va ote. Sen ta­voit­tee­na on tu­kea opis­ke­li­jan tie­to­poh­jan ra­ken­ta­mis­ta ja koko­nais­ku­van muo­dos­ta­mis­ta opis­kel­ta­vis­ta asi­ois­ta. Kun opis­ke­li­ja kir­joit­taa op­pi­mis­päi­vä­kir­jaa, hän sa­mal­la luo hen­ki­lö­koh­tai­sen nä­ke­myk­sen kurs­sin si­säl­löis­tä, jol­loin asi­oi­den muis­ta­mi­nen ja ym­mär­tä­mi­nen hel­pot­tu­vat.

Oppimispäiväkirjan tavoitteet:

•  an­taa ti­laa asi­oi­den pro­ses­soin­nil­le ja ym­mär­tä­mi­sel­le,
•  mah­dol­lis­taa asi­oi­den vä­lis­ten yh­teyk­sien nä­ke­mis­tä ja näkö­kul­mien suh­teut­ta­mis­ta toi­siin­sa,
•  an­taa ti­laa asi­oi­den pei­laa­mi­seen suh­tees­sa omaan maa­il­man­ku­vaan (esim. his­to­ri­a­kä­si­tyk­seen ja -tie­toi­suu­teen) ja
• aut­taa jä­sen­tä­mään omia ko­ke­muk­sia, miet­ti­mään asi­oi­ta ja eri­lai­sia aja­tuk­sia suh­tees­sa omaan tie­tä­myk­seen ja tie­don­han­kin­nan tar­pei­siin.

Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan kir­joit­ta­mi­nen on hyvä aloit­taa mah­dol­li­sim­man pian lu­en­to­tal­len­teen kuun­te­lun jäl­keen. Op­pi­mis­päi­vä­kir­jaa  kir­joi­te­taan  omin sa­noin sen si­jaan, että vain re­fe­roi­daan tai ko­pi­oi­daan opet­ta­jan di­o­ja. Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan tu­lee olla poh­dis­ke­le­va ja ref­lek­toi­va. Val­miin op­pi­mis­päi­vä­kir­jan laa­juus on 8–10 teks­ti­si­vua. Font­ti­koko 12, rivi­väli 1,15. Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan pi­tuu­teen ei las­ke­ta mu­kaan kan­si­leh­teä, si­säl­lys­lu­et­te­loa tai läh­de­lu­et­te­loa. Voi olla hyö­dyl­lis­tä kir­joit­taa aluk­si it­seä var­ten pi­dem­pi op­pi­mis­päi­vä­kir­ja, jos­ta lo­puk­si tii­vis­tät pa­lau­tet­ta­van op­pi­mis­päi­vä­kir­jan.

Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan tee­mo­ja voi lä­hes­tyä esi­mer­kik­si seu­raa­vin ky­sy­myk­sin:

1. Mitä opin?
Ker­ro­taan omin sa­noin kes­kei­set opi­tut asi­at. Kaik­kia lu­en­noil­la tai kir­jal­li­suu­des­sa ol­lei­ta asi­oi­ta ei tar­vit­se ot­taa esil­le, vaan voi kes­kit­tyä olen­nai­siin. Ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta suo­raan re­fe­roi­da, vaan ra­ken­taa oma nä­ke­mys asi­as­ta.
2. Mikä jäi epä­sel­väk­si?
Tä­män ky­sy­myk­sen koh­dal­la jou­tuu en­sim­mäis­tä ky­sy­mys­tä sy­väl­li­sem­min poh­ti­maan lu­en­noil­la sekä kir­jal­li­suu­des­sa esil­le tul­lei­ta asi­oi­ta ja miet­ti­mään, onko ym­mär­tä­nyt oi­kein tai onko jo­kin asia jää­nyt epä­sel­väk­si.
3. Mitä poh­din ja mitä op­pi­ma­ni tie­to mer­kit­see it­sel­le­ni?
Tä­hän ky­sy­myk­seen vas­taa­mi­nen täh­tää sii­hen, että kurs­sil­la kä­si­tel­lyt asi­at muo­dos­tu­vat osak­si omaa kä­si­tys- ja mer­ki­tys­jär­jes­tel­mää. Täl­löin tie­to ei jää ir­ral­li­sek­si ja ulko­koh­tai­sek­si. Voit yh­dis­tää tie­to­ja, to­te­a­muk­sia, ko­ke­muk­sia, tun­tei­ta ja ym­mär­rys­tä. Voit myös ana­ly­soi­da asi­oi­den poh­din­nan he­rät­tä­miä tun­tei­ta ja re­ak­ti­oi­ta.

Op­pi­mis­päi­vä­kir­jas­sa nou­da­te­taan es­seen kir­joi­tus­oh­jei­ta (ks. Opis­ke­li­jan yleis­opas).

Oppimispäiväkirjan arviointi

Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan ar­vi­oi yli­o­pis­ton­leh­to­ri Rau­no Hut­tu­nen as­tei­kol­la 0–5. Op­pi­mis­päi­vä­kir­jan ar­vi­oin­ti­kri­tee­rit (Lind­blom-Ylän­ne ym (2003), Bigg­sin ym­mär­tä­mi­sen ta­so­ja so­vel­ta­en. ­

• Sy­väl­li­nen ym­mär­tä­mi­nen (5)
  • si­joit­taa uu­den asi­an laa­jem­paan yh­tey­teen ja ai­kai­sem­piin tie­toi­hin­sa
  • osoit­taa pys­ty­vän­sä tie­don so­vel­ta­mi­seen ja ar­vi­oi­maan rat­kai­su­jaan
  • on muo­dos­ta­nut oman kä­si­tyk­sen­sä asia­ko­ko­nai­suu­des­ta ja ky­ke­nee tar­kas­te­le­maan asi­aa uu­dis­ta näkö­kul­mis­ta
• Asi­oi­den vä­lis­ten suh­tei­den ym­mär­tä­mi­nen (4)
  • esit­tää asi­as­ta yh­te­näi­sen koko­nais­ku­van
  • tun­nis­taa te­o­reet­ti­sen tie­don hy­vät ja huo­not so­vel­luk­set
• Asi­oi­den ym­mär­tä­mi­nen (3, 2)
  • osoit­taa ym­mär­tä­vän­sä eril­li­siä asi­oi­ta ja ky­ke­nee poh­ti­maan nii­tä. Ei kui­ten­kaan vie­lä muo­dos­tu­nut koko­nais­ku­vaa opis­kel­ta­vis­ta asi­ois­ta. Tie­don so­vel­ta­mi­nen puut­tuu.
  •   Op­pi­mis­päi­vä­kir­ja arvo­sa­nal­la 3 (hyvä) si­säl­tää kaik­ki op­pi­mis­päi­vä­kir­jaan vaa­di­tut osa-alu­eet.
• Niuk­ka ym­mär­tä­mi­nen (1)
  • osoit­taa op­pi­neen­sa kä­sit­tei­tä ja mää­ri­tel­miä. Vää­rin­kä­si­tyk­set hait­taa­vat asi­oi­den ym­mär­tä­mis­tä.
• Ei ym­mär­tä­mis­tä (hy­lät­ty)
  • ei lain­kaan pa­nos­tus­ta teh­tä­vään ja op­pi­mis­päi­vä­kir­jas­sa on pe­rus­ta­van­laa­tui­sia vää­rin­kä­si­tyk­siä.

Artikkelireferaatti

Opin­to­jak­son toi­nen osa­suo­ri­tus on ar­tik­ke­li­re­fe­raat­ti, jon­ka pi­tuus on noin 600–800 sa­naa (alku­pe­räis­ten ar­tik­ke­lien pi­tuus noin 5000–8000 sa­naa). Re­fe­raa­tin ar­vi­oi tun­ti­o­pet­ta­ja Satu Jär­vi­nen as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty–täy­den­net­tä­vä.

Ohjaavia kysymyksiä referaatin tueksi:

1. Mitä il­mi­ö­tä/ai­het­ta ar­tik­ke­li kä­sit­te­lee ja min­kä­lai­siin tut­ki­mus­ky­sy­myk­siin ar­tik­ke­li pyr­kii vas­taa­maan?
2. Min­kä­lai­nen ai­neis­to tut­ki­muk­ses­sa on ol­lut?
3. Min­kä­lai­sel­la tut­ki­mus­me­ne­tel­mäl­lä ai­neis­toa on tut­kit­tu?
4. Min­kä­lai­sia tut­ki­mus­tu­lok­sia ar­tik­ke­lis­sa ku­va­taan?
5. Poh­di mi­ten ar­tik­ke­li lin­kit­tyy opin­to­jak­son tee­moi­hin ja min­kä­lai­sia aja­tuk­sia ar­tik­ke­lin si­säl­tö/tee­ma he­rät­tää?

Tie­de­leh­tiä löy­tää kir­jas­tos­ta ja kir­jas­ton verk­ko­ai­neis­tois­ta, jois­ta voi läh­teä liik­keel­le. Mood­le­a­lu­een en­sim­mäi­ses­sä osi­os­sa on ohje ar­tik­ke­lin ha­kuun Tu­run yli­o­pis­ton kir­jas­ton verk­ko­ai­neis­tois­ta Utu­vol­te­ris­ta, https://utu­vol­ter.fi. Kir­joi­ta leh­den nimi haku­kent­tään, va­lit­se leh­ti­haku ja kat­so mitä saat tu­lok­sek­si. Ver­kos­sa ole­via leh­tiä pää­see lu­ke­maan, kun olet kir­jau­tu­nee­na Utu­vol­te­riin yli­o­pis­ton tun­nuk­sel­la ja sala­sa­nal­la, jol­loin oma nimi nä­kyy ruu­dun oi­ke­as­sa reu­nas­sa. Yksi vaih­to­ehto on miet­tiä eng­lan­nik­si poik­ke­a­vuu­teen, vam­mai­suu­teen, eri­lai­suu­teen jne. liit­ty­viä haku­sa­no­ja esi­mer­kik­si sen mu­kaan mikä it­se­ä­si kiin­nos­taa ja ha­kea so­pi­vaa ar­tik­ke­lia Goog­le Scho­la­ris­ta, https://scho­lar.goog­le.com/ Suu­rin osa haku­tu­lok­sis­ta on tie­teel­li­siä ja ver­tais­ar­vi­oi­tu­ja. Myös opin­to­jak­son lu­en­to­jen tee­mois­ta löy­tää asia­sa­no­ja, joi­den avul­la ar­tik­ke­lei­ta voi et­siä.

Re­fe­raa­tin läh­teen voi löy­tää myös esi­mer­kik­si seu­raa­vis­ta:

Kas­va­tus & Aika

Suo­men kas­va­tuk­sen ja kou­lu­tuk­sen his­to­ri­an seu­ra

Moyan Brenn. Flickr.com