Suoritustapa ja aikataulu
Kasvatuksen historiakäsitykset ja tulkinnat -jakso on kasvatustieteen aineopintojen pakollinen opintojakso. Opintojakso suoritetaan esseenä yksilö-, pari tai pienryhmätyönä 3–4 opiskelijan ryhmässä. Pienryhmätyönä tehdessä opiskelijat muodostavat lukupiirin, jossa kirjallisuutta käsitellään yhdessä (ks. lukupiirityöskentelyn ohjeet). Moodlessa olevat luentotallenteet tukevat esseen kirjoittamista ja ne on hyvä kuunnella opiskelun aluksi. Esseen laajuus on johdannosta pohdintaan yksilötyönä 12–15 sivua rivivälillä 1,15 tai 15–18 sivua rivivälillä 1,5. Parityönä esseen laajuus on 16–20 sivua rivivälillä 1,15 tai 20–24 rivivälillä 1,5. Pienryhmän (3–4 opiskelijaa) essee kirjoitetaan kaikkien pienryhmäläisten alustusten pohjalta. Esseen laajuus on 18–22 sivua rivivälillä 1,15 tai 22–26 rivivälillä 1,5. Kuten yksilö- ja pariesseissä, myös pienryhmässä koostettuun esseeseen merkitään lähdeviitteet ja esseen loppuun laaditaan yhteinen lähdeluettelo.
Tehtävässä noudatetaan yleisiä esseen rakenne- ja muotoseikkoja. Ohjeet löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta. Esseen loppuun liitetään 1/2–1 sivun itsearviointi, pari- ja ryhmätyössä itsearviointi on parin tai ryhmän yhteinen.
Esseen kirjoittamisen tukena ovat luentotallenteet Moodlessa. Luentotallenteet päivitetään seuraavan kerran syys-lokakuussa 2026, kun luennot ovat olleet tutkinto-opetuksessa.
Esseen arvioi Dosentti, KT, FL Marjo Nieminen asteikolla 1–5. Lisäksi annetaan lyhyt kirjallinen palaute. Esseiden arviointi tulee noin kolmen viikon sisällä palautuksesta. Joulu- ja kesäloman aikaan esseitä ei arvioida.
Valmiin esseen voi palauttaa Moodleen oman aikataulun mukaan seuraavina ajankohtina:
- syyslukukaudella 17.8.–30.11.2026 JA
- kevätlukukaudella 7.1.–23.5.2027.
Lukupiirityöskentely
Lukupiirityöskentely voidaan toteutetaan tuutorin johdolla monimuoto-opintojen opintoryhmissä tai verkko-opiskelijoiden itseohjautuvana lukupiirinä verkossa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi Zoomissa, Teamsissa tai Skypessä. Lukupiirityöskentelyn tavoitteena on syventää kasvatuksen historian tietämystäsi valitsemastasi aihepiiristä sekä tukea esseen tekemistä ryhmätyönä.
Lukupiirityöskentely on yhteistoiminnallista oman osaamisen jakamista ja toisilta oppimista. Lukupiiri mahdollistaa omakohtaisen oppimisen syventämisen keskustelun avulla. Lukupiirityöskentelyssä opiskelijat muodostavat 3–4 ryhmän, jossa jokaisen ryhmän jäsenen aktiivinen osallistuminen on edellytyksenä työskentelyn onnistumiselle. Ryhmän koosta riippuen lukupiirit voidaan muodostaa niin, että lukupiirissä keskitytään yhteen teemaan ja osallistuvat tuottavat esseen halutessaan ryhmätyönä. Vaihtoehtoisesti lukupiirit voidaan muodostaa myös niin, että osallistujat ovat perehtyneet eri teemoihin, jolloin ryhmässä voidaan oppia opintojakson teemoista omaa teemaa laajemmin.
Lukupiirin jäsenet valmistautuvat työskentelyyn perehtymällä yhteen tieteelliseen teokseen tai 3–4 artikkeliin osallistujaa kohden. Teoksesta/artikkeleista valmistellaan alustus, joka esitetään ja josta keskustellaan lukupiirissä. (Huomaa, että toimitetut teokset kuten Valistus ja koulunpenkki – Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle, Oppikoulu 1880–1980 ja Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa, koostuu useista artikkeleista joista voi valita teemaan sopivat 3–4 artikkelia/opiskelija.)
Lukupiirin aikana jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan eri rooleissa. Alustuksen pitäjä toimii keskustelun puheenjohtajana. Puheenjohtaja rajaa keskustelun käsiteltävään aiheeseen, johtaa ja jäsentää teemojen käsittelyä sekä osallistaa kaikki ryhmän jäsenet keskusteluun. Ryhmä valitsee vuorollaan yhden jäsenen sihteeriksi, joka kirjaa ylös keskustelun teemat ja pääkohdat, erilaiset näkökannat, ratkaisematta jääneet ongelmat jne. Pohtikaa myös, minkälainen kokonaiskuva/ymmärrys aiheesta on muodostunut ja kirjatkaa ajatuksenne muistiin esseen jatkotyöskentelyä varten. Lopuksi ryhmässä käydään kaikkien lukupiirien yhteinen arviointikeskustelu, jossa pohditaan sekä oppimiskokemuksia että ryhmän työskentelyä.
Työskentelyn käynnistys ja aiheiden valinta
Valmistaudu ensimmäiseen kokoontumiseen tutustumalla etukäteen opintojakson teemoihin opiskeluoppaan avulla. Aluksi ryhmä valitsee yhteisen keskustelun ja mielenkiinnon pohjalta teeman ja sopii lukupiirityöskentelyyn valittavasta kirjallisuudesta, työnjaosta, aikataulusta jne. Lukupiirin kirjallisuuden ja artikkelien valinnassa on hyvä alusta alkaen kiinnittää huomiota siihen, että ne sopivat sekä temaattisesti että ajallisesti yhteen. Mitä tarkemmin ryhmät pystyvät jo alusta alkaen sopimaan aiheen rajauksen ja valitsemaan sen perusteella lukupiirin teokset ja artikkelit, sitä helpompaa on jatkossa työstää yhteistä.
Alustukseen valmistautuminen
Perehdy yhteen itseäsi kiinnostavaan kasvatuksen historiaan liittyvään tieteelliseen teokseen tai artikkeleihin aiheesta, jonka olette pienryhmässä valinneet. Kirjan/artikkelit voi valita joko opiskeluoppaan kirjallisuuslistasta tai se voi olla jokin muu aiheeseen liittyvä kirja. Tavoitteena on ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen tapahtumia ja kysymyksiä osana aikakauden yhteiskuntaa kuten esimerkiksi, miten koulutus ja kasvatus on ymmärretty 1920-luvulla. Pyri tarkastelemaan lukemaasi suhteessa sen aikaiseen historialliseen aikakauteen. Pyri tietoisesti arkiajattelua ja mielipidetasoa syvemmälle tasolle.
Tutki ja arvioi kirjaa tai artikkeleita monipuolisesti ennen lukemista. Perehdy kokonaisuuteen selailemalla ja silmäilemällä materiaalia. Kuka on kirjoittaja ja mikä on kirjan tai artikkelin tavoite? Selviääkö alkuperäisen tiedon lähde tekstistä? Mieti, mitä tiedät aiheesta etukäteen tai millaisia luuloja, uskomuksia tai ennakkoasenteita sinulla on aihetta kohtaan. Hahmota ja jäsennä kokonaisuus esimerkiksi mind mapilla (=ajatuskartta). Pyri tietoisesti suuntaamaan ajatuksesi historiaan ja pois nykyajasta. Osa kirjoista sisältää myös nykyaikaan liittyviä artikkeleita, mutta tarkoitus on jättää ne sivuun ja keskittyä historiaan. Jos valitsemasi teos on esimerkiksi jokin klassikko, mieti millaisena historiallisena aikana teos on julkaistu eli paikanna teos historiaan. Jos lukemasi teos/artikkeli käsittelee kapea-alaista osa-aluetta (esimerkiksi jonkin tietyn oppikoulun historiaa), liitä lukemasi osaksi laajempaa kokonaisuutta.
Kirjoita johdonmukainen ja esseemäinen alustus, joka innostaa keskusteluun keskeisistä asioista. Alustuksen pituus on 4–6 sivua (+ lähdeluettelo ja ehdotukset yhteisiksi keskustelunaiheiksi). Sisällytä alustukseen ydinasiat lukemastasi, jotta muut ryhmäläiset saavat sisällöllisesti kokonaiskäsityksen sinun aiheestasi. Huomaathan merkitä lähdeviitteet heti alusta alkaen, sillä alustuksia hyödyntäen muokataan ryhmien jatkotyöskentelyssä lopullinen arvioitava essee. HUOM! Alustuksen loppuun lähdeluettelon jälkeen liitetään jokaisen lukupiirin jäsenen alustus.
Lukupiirityöskentelyn eteneminen
Alustuksen pituus on noin 15 minuuttia, joka kattaa kirjan/artikkelien keskeiset teemat ja sen herättämät kysymykset. Alustuksessa johdatat ja motivoit muut ryhmäläisesi pohtimaan lukemasi keskeistä sisältöä. Alustuksen jälkeen ryhmä keskustelee noin 20 minuuttia. Sihteeri kirjaa keskustelun pääkohdat muistiin, jotta keskustelun antia voidaan hyödyntää myöhemmin esseessä. Alustuksen ja keskustelun kestoajat ovat ohjeellisia ja suuntaa-antavia ja ne sovitaan tarkemmin yhteisesti ryhmäkoko huomioiden.
Lukupiirin lopuksi käydään ryhmän itsearviointikeskustelu. Vaihtoehtoisesti keskustelu voidaan käydä kaikkien lukupiirien yhteisenä keskusteluna. Itsearviointikeskustelun pääkohdat kirjataan muistiin, jotta niitä voidaan myöhemmin käyttää kirjallisen tehtävän loppuun tulevassa ryhmäarvioinnissa. Ryhmän itsearvioinnissa voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Miten ryhmäläisten valmistautuminen sujui?
- Mikä lukupiirityöskentelyssä koettiin antoisimpana ja miksi?
- Mitä haasteita työskentelyssä ilmeni ja miksi?
- Mitä opimme? Esitelkää myös lyhyesti teeman/teemojen keskeinen sisältö muille ryhmäläisille.
- Minkälainen oli oma henkilökohtainen panokseni ryhmän työskentelyssä?
Essee lukupiirityöskentelyn jälkeen
Lukupiirityöskentelyn pohjalta tehdään ryhmätyönä essee, myös yksilötyö on mahdollinen. Esseen loppuun lähdeluettelon jälkeen liitetään noin sivun mittainen ryhmäarviointi lukupiirityöskentelyn onnistumisesta sekä esseen vahvuuksista ja kehityskohteista sekä jokaisen lukupiiriläisen alustus.
Esseen tarkoituksena on koota ja tarkoituksenmukaisesti rajata lukupiirin pohjalta johdonmukaisesti etenevä ja pohdiskeleva kokonaisuus. Esseestä tulee välittyä perehtyneisyys kirjallisuuteen ja luentotallenteisiin, ja sen tarkoituksena on välittää lukijalle kokonaiskuva valitusta aiheesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää esseen rajaukseen, sillä materiaalia on todennäköisesti kertynyt työskentelyn aikana runsaasti eikä tarkoituksena ole raportoida kaikkea. Johdannossa perustellaan tehty rajaus ja mainitaan, mikäli esimerkiksi jokin lukupiirin teos tai artikkeli on perustellusta syystä rajattu sisällöstä pois. Tehtävässä noudatetaan yleisiä esseen rakenne- ja muotoseikkoja. Essee otsikoidaan itse valitun teeman ja tehdyn rajauksen pohjalta.



