Esseeaiheet ja kirjallisuus

Va­lit­se kah­des­ta aihe­a­lu­ees­ta it­se­ä­si kiin­nos­ta­va aihe ja ra­jaa es­see tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti sekä si­säl­löl­li­ses­ti että ajal­li­ses­ti. Ot­si­koi es­see te­ke­mä­si ra­jauk­sen mu­kaan. Ai­hei­siin on ly­hyt joh­dan­to, joka tar­jo­aa usei­ta eri mah­dol­li­suuk­sia läh­teä työs­tä­mään es­see­tä. Ai­heen jäl­keen on lis­ta kir­jal­li­suut­ta, jos­ta voit va­li­ta ai­hee­si kan­nal­ta kes­kei­siä te­ok­sia tai ar­tik­ke­lei­ta. Voit ha­lu­tes­sa­si käyt­tää myös muu­ta ai­hee­seen so­pi­vaa kas­va­tuk­sen his­to­ri­aan liit­ty­vää tut­ki­mus­kir­jal­li­suut­ta tu­ke­maan es­see­si te­koa.

Es­sees­sä tu­lee hyö­dyn­tää vä­hin­tään kah­ta te­os­ta TAI yhtä te­os­ta ja kol­mea ar­tik­ke­lia TAI  ar­tik­ke­lei­ta vä­hin­tään 6 kpl. Ar­tik­ke­lit voi­vat olla joko osa­na toi­mi­te­tun te­ok­sen ar­tik­ke­lei­ta tai kir­jas­ton verk­ko­ai­neis­tos­ta löy­ty­viä ar­tik­ke­lei­ta. Toi­mi­te­tut te­ok­set on mer­kit­ty lis­taan vih­re­äl­lä, jot­ta ne erot­tu­vat koko te­ok­sis­ta, jot­ka on mer­kit­ty si­ni­sel­lä. Ell­ei ver­kos­sa ole­va ar­tik­ke­li avau­du opis­ke­lu­op­paan lin­kis­tä, kir­jau­du yli­o­pis­ton tun­nuk­sel­la ja sala­sa­nal­la Tu­run yli­o­pis­ton kir­jas­ton Vol­te­riin, https://utu­vol­ter.fi. Ar­tik­ke­li­haun pika­ohje löy­tyy tar­vit­ta­es­sa Mood­le­a­lu­een en­sim­mäi­ses­tä loh­kos­ta.

Osa kir­jois­ta si­säl­tää nyky­ai­kaan­kin liit­ty­viä ar­tik­ke­lei­ta, mut­ta jätä ne täs­sä teh­tä­väs­sä si­vuun ja kes­ki­ty es­sees­sä sel­ke­äs­ti kas­va­tuk­sen his­to­ri­aan. Muis­tat­han myös läh­de­kri­tii­kin; esi­mer­kik­si Wiki­pe­di­aa tai mui­ta vas­taa­van ta­soi­sia läh­tei­tä ei pidä es­sees­sä käyt­tää. Mi­kä­li löy­dät omaa ai­het­ta­si lä­hes yk­sin­o­maan kä­sit­te­le­viä kir­jo­ja, riit­tää kun käy­tät kah­ta kir­jaa. To­den­nä­köi­sem­pää kui­ten­kin on, että saat se­lail­la use­am­paa te­os­ta ja et­siä niis­tä ai­hee­si kan­nal­ta re­le­vant­tia ai­nes­ta.

Kir­jo­ja lu­kies­sa­si kiin­ni­tä huo­mi­o­ta muis­tiin­pano­tek­niik­kaan, kos­ka es­see­seen tu­lee mer­ki­tä teks­tin­si­säi­set läh­de­viit­teet asi­an­mu­kai­sel­la ta­val­la. Kir­jal­li­suus­esi­mer­keis­sä on pal­jon toi­mi­tet­tu­ja te­ok­sia, jot­ka si­säl­tä­vät usei­den eri kir­joit­ta­jien ar­tik­ke­lei­ta ja es­seen ai­het­ta saa­te­taan kä­si­tel­lä useis­sa te­ok­sen ar­tik­ke­leis­sa, joi­ta ei ole erik­seen lu­e­tel­tu kir­jal­li­suu­den esi­merk­ki­lis­tas­sa. Toi­mi­te­tun te­ok­sen ar­tik­ke­liin vii­ta­tes­sa mer­ki­tään läh­de­viit­tee­seen ar­tik­ke­lin kir­joit­ta­jan nimi, jul­kai­sun pai­no­vuo­si ja sivu­nu­me­rot. Laa­jem­pi läh­de­vii­te- ja läh­de­lu­et­te­lo-oh­jeis­tus löy­tyy Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta.

Toi­mi­te­tun te­ok­sen läh­de­viit­teen esi­merk­ki Aho­sen kir­joit­ta­mas­ta ar­tik­ke­lis­ta, Va­lis­tus ja kou­lun­penk­ki -te­ok­ses­ta:
Va­paan si­vis­tys­työn oppi­lai­tok­set, ku­ten kan­san- ja työ­väen­o­pis­tot, kiin­nos­ti­vat nai­sia alus­ta al­ka­en. Eten­kin kan­san­o­pis­tois­sa nai­set oli­vat enem­mis­tö­nä jo 1890-lu­vul­ta al­ka­en. Nais­e­nem­mis­tö ih­me­tyt­ti ja he­rät­ti kes­kus­te­lua jo oma­na ai­ka­naan. Se­lit­tä­viä te­ki­jöi­tä voi­vat olla nais­ten muu­ten ra­jal­li­sem­mat vaih­to­eh­dot jat­ko­kou­lu­tuk­sen suh­teen sekä tar­jol­la ol­lut oppi­aine­va­li­koi­ma. (Aho­nen 2011, 446.)

Ar­tik­ke­lin mer­kin­tä läh­de­lu­et­te­loon:
Aho­nen, K. 2011. Ai­kui­set opin­tiel­lä. Va­paan si­vis­tys­työn oppi­lai­tok­set ja am­ma­til­li­set kurs­sit. Te­ok­ses­sa A. Heik­ki­nen & P. Lei­no-Kau­ki­ai­nen (toim.) Va­lis­tus ja kou­lun­penk­ki. Kas­va­tus ja kou­lu­tus Suo­mes­sa 1860-lu­vul­ta 1960-lu­vul­le. Hel­sin­ki: SKS, 430–454.

Ar­tik­ke­lit ovat ver­tais­ar­vi­oi­tu­ja tie­de­ar­tik­ke­lei­ta.

Esseeaiheet

 1. Lapsuuden tai nuoruuden historia

Tämä aihe­pii­ri on laa­ja, jo­ten ra­jaa aihe si­säl­löl­li­ses­ti ja mah­dol­li­ses­ti myös ajal­li­ses­ti. Voit esi­mer­kik­si lä­hes­tyä ai­het­ta kas­va­tuk­sen ih­mis­kä­si­tyk­sen ja ihan­tei­den näkö­kul­mas­ta: mil­lai­nen lap­suus on näh­ty ihan­teek­si eri ai­koi­na ja mil­lai­sek­si ih­mi­sik­si lap­sia on ha­lut­tu kas­vat­taa. Voit myös tar­kas­tel­la, mil­lais­ta lap­suus ja/tai nuo­ruus ovat ol­leet maa­seu­dul­la ja kau­pun­geis­sa tai esi­mer­kik­si sota-ai­ka­na. Ai­hee­seen löy­dät so­pi­via ar­tik­ke­lei­ta te­ok­ses­ta: Va­lis­tus ja kou­lun­penk­ki. Kas­va­tus ja kou­lu­tus Suo­mes­sa 1860-lu­vul­ta 1960-lu­vul­le. Ver­kos­ta löy­ty­viä sota-ajan lap­suut­ta kä­sit­te­le­viä ar­tik­ke­lei­ta on koot­tu ala­ot­si­kon alle. Jos olet kiin­nos­tu­nut ajas­ta en­nen 1800-lu­vun puo­li­vä­liä, tar­jo­aa so­pi­van läh­tö­koh­dan puo­les­taan teos: Huo­neen­tau­lun maa­il­ma. Kas­va­tus ja kou­lu­tus Suo­mes­sa kes­ki­a­jal­ta 1860-lu­vul­le. Ot­si­koi es­see­si te­ke­mä­si ra­jauk­sen mu­kaan.

Suo­si­tel­ta­va ensi­si­jai­nen läh­de:
Heik­ki­nen, A. & Lei­no-Kau­ki­ai­nen, P. (toim.) 2011. Va­lis­tus ja kou­lun­penk­ki: Kas­va­tus ja kou­lu­tus Suo­mes­sa 1860-lu­vul­ta 1960-lu­vul­le. Hel­sin­ki: SKS.

Mui­ta tut­ki­mus­kir­jal­li­suus­esi­merk­ke­jä:
Aa­po­la, S. & Kaar­ni­nen, M. (toim.) 2003. Nuo­ruu­den vuo­si­sata. Suo­ma­lai­sen nuo­ruu­den his­to­ria. Hel­sin­ki: SKS.
Hans­ka, J. & Vai­nio-Kor­ho­nen, K. (toim.) 2010. Huo­neen­tau­lun maa­il­ma. Kas­va­tus ja kou­lu­tus Suo­mes­sa kes­ki­a­jal­ta 1860-lu­vul­le. Hel­sin­ki: SKS.

Lah­ti­nen, A. 2018. Edu­ca­ti­on of child­ren in ru­ral Fin­land: The ro­les of ho­mes, churc­hes, and ma­nor hou­ses.Te­ok­ses­sa R. Aas­gaard, M. Bun­ge & M. Roos (toim.) Nor­dic child­hoods 1700–1960. New York, Lon­don: Rout­led­ge, 76–90. (löy­tyy goog­laa­mal­la ar­tik­ke­lin ni­mel­lä)

Mark­ko­la, P. 2017. Ne­go­ti­a­ting fa­mi­ly, edu­ca­ti­on, and la­bor. Wor­king-class child­ren in Fin­land in the ni­ne­teenth and twen­tieth cen­tu­ries. Te­ok­ses­sa R. Aas­gaard, M. Bun­ge & M. Roos (toim.) Nor­dic child­hoods 1700–1960. New York, Lon­don: Rout­led­ge, 163–174.

Lap­suus ja/tai nuo­ruus sota-ai­ka­na:

Kaar­ni­nen, M. 2021. Red orp­hans’ fat­her­land: Child­ren in the Ci­vil War of 1918 and its af­ter­math. Te­ok­ses­sa V. Kivi­mäki, S. Suo­den­jo­ki, & T. Vah­ti­kari (toim.) Li­ved Na­ti­on as the his­to­ry of ex­pe­rien­ces and emo­ti­ons in Fin­land, 1800-2000. Cham: Palg­ra­ve Mac­mil­lan, 163–185.

Korp­pi‐Tom­mo­la, A. 2008. War and child­ren in Fin­land du­ring the Se­cond World War. Pa­e­da­go­gi­ca His­to­ri­ca 44 (4), 445–455.

Laurén K. & Ma­li­nen A. 2021. Sha­me and si­len­ces: child­ren’s emo­ti­o­nal ex­pe­rien­ces of in­se­cu­ri­ty and vi­o­len­ce in post­war Fin­nish fa­mi­lies. So­ci­al His­to­ry 46 (2), 193–220.

Ma­li­nen, A., Lai­ne-Frig­ren, T. & Kaar­ni­nen, M. 2022. Re­buil­ding emo­ti­o­nal ties for child eva­cu­ees re­tur­ning from ab­ro­ad: child­ren’s li­te­ra­tu­re and in­for­mal edu­ca­ti­on in post-Se­cond World War Fin­land. His­to­ry of Edu­ca­ti­on.

Ma­li­nen, A. & Kaar­ni­nen, M. 2024. Sa­fe­ty bet­ween the li­nes – the role, me­a­ning and prac­ti­ce of pen-pal wri­ting in the life of a young Fin­nish eva­cu­ee girl (1939–1945). Pa­e­da­go­gi­ca His­to­ri­ca.

Ma­li­nen, A. & Kaar­ni­nen, M. 2025. Sa­fe­ty bet­ween the li­nes – the role, me­a­ning and prac­ti­ce of pen-pal wri­ting in the life of a young Fin­nish eva­cu­ee girl (1939–1945). Pa­e­da­go­gi­ca His­to­ri­ca 61 (2), 228–246.

Neh­lin, A. 2017. Buil­ding brid­ges of trust: Child trans­ports from Fin­land to Swe­den du­ring the Se­cond World War. War & So­cie­ty 36 (2), 133–153.
Pak­su­nie­mi, M., Määt­tä, K. and Uu­si­aut­ti, S. 2015. Child­hood in the sha­dow of war: fil­led with work and play. Child­ren’s Ge­og­rap­hies 13 (1), 114–127.
Pan­nu­la Toft, P., Pak­su­nie­mi, M. & West­berg, J. 2018. The chal­len­ge of re­tur­ning home: the role of school and te­ac­hers in the well-being of Fin­nish war child­ren, “Fin­nebørn”, du­ring and af­ter World War II. Pa­e­da­go­gi­ca His­to­ri­ca 54 (6), 736–749.

Sköld, J. & Sö­der­lind, I. 2018. Agen­tic Sub­ject and Ob­jects of Po­li­ti­cal Pro­pa­gan­da: Swe­dish Me­dia Rep­re­sen­ta­ti­ons of Child­ren in the Mo­bi­li­za­ti­on for Sup­por­ting Fin­land du­ring World War 2. Jour­nal of His­to­ry of Child­hood and Youth 11 (1), 27–46.

2. Koulutusjärjestelmän historia (kansakoulut ja oppikoulut tai ammatillinen koulutus tai korkeakoulutus)

Tämä aihe­pii­ri tar­jo­aa mo­nia eri näkö­kul­mia, jo­ten ra­jaa aihe si­säl­löl­li­ses­ti ja mah­dol­li­ses­ti myös ajal­li­ses­ti. Voit tar­kas­tel­la esi­mer­kik­si kan­sa­kou­lun ja oppi­kou­lun his­to­ri­aa ja nii­den aat­teel­lis-yh­teis­kun­nal­lis­ta taus­taa tai voit lä­hes­tyä ai­het­ta yh­den esi­merk­ki­kou­lun his­to­ri­an näkö­kul­mas­ta (lii­tä kui­ten­kin myös yh­den kou­lun his­to­ria osak­si laa­jem­paa kou­lu­tus­jär­jes­tel­män his­to­ri­aa sekä yh­teis­kun­nal­lis-his­to­ri­al­li­seen kon­teks­tiin). Ai­heen va­lit­se­mis­ta ja tar­ken­nus­ta voi hel­pot­taa se, että tu­tus­tut en­sim­mäi­sek­si pe­rus­kou­lu­tuk­sen jär­jes­tel­män his­to­ri­aan. Täs­sä apu­na voit käyt­tää esi­mer­kik­si te­os­ta Va­lis­tus ja kou­lun­penk­ki: Kas­va­tus ja kou­lu­tus Suo­mes­sa 1860-lu­vul­ta 1960-lu­vul­le. Ot­si­koi es­see­si te­ke­mä­si ra­jauk­sen mu­kaan.

Myös kor­ke­a­kou­lu­tuk­sen his­to­ria on mie­len­kiin­toi­nen aihe­pii­ri his­to­ri­al­li­ses­ta pers­pek­tii­vis­tä tar­kas­tel­tu­na. Jos ha­lu­at ra­ja­ta es­see­si kor­ke­a­kou­lu­tuk­sen alu­eel­le, voit esi­mer­kik­si tar­kas­tel­la joko kor­ke­a­kou­lu­tuk­sen his­to­ri­aa koko­nais­jär­jes­tel­män näkö­kul­mas­ta tai kes­kit­tyä yh­teen pie­nem­pään osa-alu­ee­seen (esim. va­lit­se­ma­si yli­o­pis­ton his­to­ri­aan tai tie­teen­alan his­to­ri­aan. Lii­tä täs­sä­kin ta­pauk­ses­sa ra­ja­tum­pi aihe kor­ke­a­kou­lu­tuk­sen ylei­seen his­to­ri­aan ja yh­teis­kun­nal­lis-his­to­ri­al­li­seen ke­hyk­seen). Tee­man koh­dal­la on tär­keä ra­ja­ta ai­het­ta sekä si­säl­löl­li­ses­ti että ajal­li­ses­ti. Ai­hee­seen voit tu­tus­tua esi­mer­kik­si te­ok­sis­sa Va­lis­tus ja kou­lun­penk­ki ja Tie­don ja osaa­mi­sen Suo­mi ole­vien kor­ke­a­kou­lu­ar­tik­ke­lei­den avul­la. Muis­ta myös ot­si­koi­da es­see­si te­ke­mä­si ra­jauk­sen mu­kaan.

Suo­si­tel­ta­vat ensi­si­jai­set läh­teet: 
Heik­ki­nen, A. & Lei­no-Kau­ki­ai­nen, P. (toim.) 2011. Va­lis­tus ja kou­lun­penk­ki: Kas­va­tus ja kou­lu­tus Suo­mes­sa 1860-lu­vul­ta 1960-lu­vul­le. Hel­sin­ki: SKS.
TAI Täh­ti­nen, J. & Skin­na­ri, S. (toim.) 2007. Kas­va­tus- ja kou­lu­ky­sy­mys Suo­mes­sa vuo­si­sa­to­jen saa­tos­sa. Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia 29. Tur­ku: Suo­men kas­va­tus­tie­teel­li­nen seu­ra.

Mui­ta tut­ki­mus­kir­jal­li­suus­esi­merk­ke­jä:
Aho­nen, S. 2002. From an in­dust­ri­al to a post-in­dust­ri­al so­cie­ty: Chan­ging con­cep­ti­ons of equ­a­li­ty in edu­ca­ti­on. Edu­ca­ti­o­nal Re­view 54 (2), 173–81.
Jau­hi­ai­nen, A. 2002. Työ­väen las­ten kou­lu­tie ja nuo­ri­so­kas­va­tuk­sen yh­teis­kun­nal­li­set mer­ki­tyk­set. Kan­sa­kou­lun jat­ko-ope­tus­ky­sy­mys 1800-lu­vun lo­pul­ta 1970-lu­vul­le. Tur­ku: Tu­run yli­o­pis­to.
Kaar­ni­nen, M. & Kaar­ni­nen, P. 2002. Si­vis­tyk­sen port­ti: yli­op­pi­las­tut­kin­non his­to­ria. Hel­sin­ki: Ota­va.

Kaar­ni­nen, M. 2019. ’Gif­ted girls’: The va­lu­es, at­ti­tu­des, and ex­pe­rien­ces of the first ge­ne­ra­ti­on of Fin­nish fe­ma­le stu­dents in the late ni­ne­teenth and ear­ly twen­tieth cen­tu­ries. Te­ok­ses­sa U. Aat­sin­ki, J. An­no­la, & M. Kaar­ni­nen (Toim.) Fa­mi­lies, va­lu­es, and the trans­fer of know­led­ge in Nort­hern so­cie­ties, 1500-2000. New York and Lon­don: Rout­led­ge, 206–229.
Ket­tu­nen, P. & Si­mo­la, H. (toim.) 2012. Tie­don ja osaa­mi­sen Suo­mi: Kas­va­tus ja kou­lu­tus Suo­mes­sa 1960-lu­vul­ta 2000-lu­vul­le. Hel­sin­ki: SKS.
Kiu­as­maa, K. 1982. Oppi­kou­lu 1880–1980. Oppi­kou­lu ja sen opet­ta­jat kou­lu­jär­jes­tyk­ses­tä pe­rus­kou­luun. Oulu: Poh­joi­nen.
Pak­su­nie­mi, M. & Nie­mi­salo, S. 2016. So­cie­tal chan­ges af­fecting pri­ma­ry school edu­ca­ti­on af­ter the Se­cond World War in Fin­land. Edu­ca­ti­on and So­cie­ty 34 (1), 75–86.

Nie­mi­nen, M. 2024. Bre­a­kers of glass cei­lings: the pro­fes­si­o­nal ca­reers of wo­men in Fin­land and the gra­du­a­tes of three girls’ up­per se­con­da­ry schools (1890s–1910s). Pa­e­da­go­gi­ca His­to­ri­ca. In­ter­na­ti­o­nal Jour­nal of the His­to­ry of Edu­ca­ti­on 60 (2), 372–387.
Sal­mi­nen, J. 2002. Ala­mai­nen si­vis­tys­pro­jek­ti, tasa-arvo ja edis­tys. Suo­men yk­si­tyis­ten oppi­kou­lu­jen ra­ken­teel­li­nen ke­hi­tys 1872–1920. Hel­sin­gin yli­o­pis­ton opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tok­sen tut­ki­muk­sia 237. Hel­sin­ki: Yli­o­pis­to­pai­no.
Sal­mi­nen, J., Pie­ti­äi­nen, J.-P. & Te­pe­ri, J. 1995. Yk­si­tyis­oppi­kou­lu­jen his­to­ria 1872–1977. Hel­sin­ki: Pai­na­tus­kes­kus.
Tuo­maa­la, S. 2004. Työ­tä­te­ke­vis­tä kä­sis­tä puh­taik­si ja kir­joit­ta­vik­si. Suo­ma­lai­sen oppi­vel­vol­li­suus­kou­lun ja maa­lais­las­ten koh­taa­mi­nen 1921–1939. Bib­li­ot­he­ca His­to­ri­ca 89. Hel­sin­ki: SKS.
Uu­si­aut­ti, S., Pak­su­nie­mi, M., & Määt­tä, K. 2013. At the roots of Fin­nish ele­men­ta­ry edu­ca­tion — How were child­ren rai­sed in the first Fin­nish ele­men­ta­ry schools? In­ter­na­ti­o­nal Elect­ro­nic Jour­nal of Ele­men­ta­ry Edu­ca­ti­on 5 (2), 171–184.
Vuo­rio-Leh­ti, M. 2006. Val­ko­la­kin vies­ti. Yli­op­pi­las­tut­kin­to­kes­kus­te­lu Suo­mes­sa toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. Tu­run yli­o­pis­ton jul­kai­su­ja sar­ja C 253. Tur­ku: Tu­run yli­o­pis­to.
Väli­maa, J. 2018. Opin­teil­lä op­pi­nei­ta: suo­ma­lai­nen kor­ke­a­kou­lu­tus kes­ki­a­jal­ta 2000-lu­vul­le. Kuo­pio: Uni­ver­si­ty Press of Eas­tern Fin­land.

Opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen his­to­ri­as­ta:
Fu­ru­ha­gen, B. & Holmén, J. 2017. From se­mi­nar to uni­ver­si­ty: Dis­mant­ling an old and const­ruc­ting a new te­ac­her edu­ca­ti­on in Fin­land and Swe­den, 1946–1979. Nor­dic Jour­nal of Edu­ca­ti­o­nal His­to­ry 4 (1), 53–81.
Fu­ru­ha­gen, B., Holmén, J. & Sänt­ti, J. 2019. The ide­al te­ac­her: orien­ta­ti­ons of te­ac­her edu­ca­ti­on in Swe­den and Fin­land af­ter the Se­cond World War. His­to­ry of Edu­ca­ti­on 48 (6), 784–805.
Hyy­rö, T. 2006. Ala­kan­sa­kou­lu­no­petta­jien val­mis­tuk­sen ke­hi­tys Suo­mes­sa vuo­si­na 1866–1939. Tam­pe­re: Tam­pe­reen yli­o­pis­to.
Jau­hi­ai­nen, A., Ki­vi­rau­ma, J. & Rin­ne, R. 1998. Sta­tus and pres­tige through faith in edu­ca­ti­on: The suc­cess­ful strugg­le of Fin­nish pri­ma­ry school te­ac­hers for uni­ver­sal uni­ver­si­ty trai­ning. Jour­nal of Edu­ca­ti­on for Te­ac­hing 24 (3), 261–272.

Nie­mi­nen, M. 2020. Wo­men te­ac­hers and the fe­mi­ni­sa­ti­on of the te­ac­hing pro­fes­si­on in a Fin­nish jour­nal for pri­ma­ry school te­ac­hers (The Te­ac­her), 1915–1920. Pa­e­da­go­gi­ca His­to­ri­ca 58 (1), 139–153.

Pak­su­nie­mi, M. 2013. The his­to­ri­cal backg­round of school sys­tem and te­ac­her ima­ge in Fin­land. New York: Pe­ter Lang.
Val­to­nen, H. 2013. How did po­pu­lar edu­ca­tors trans­form into ex­perts of the Fin­nish wel­fa­re sta­te from the 1860’s to the 1960’s? Te­ok­ses­sa M. Buc­hardt, P. Mark­ko­la & H. Val­to­nen (toim.) Edu­ca­ti­on, sta­te and ci­ti­zens­hip. Nord­Wel Stu­dies in His­to­ri­cal Wel­fa­re Sta­te Re­se­arch 4. Hel­sin­ki: Nor­dic Cent­re of Ex­cel­len­ce Nord­wel, 160–185.

Las­ten­tar­han­o­pet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen his­to­ri­as­ta:
Lu­ja­la, E. 2007. Las­ten­tar­ha­työ, kan­san­o­pe­tuk­sen osa ja koti­kas­va­tuk­sen tuki: toi­min­nan pää­mää­rät ja to­teu­tu­mi­nen Poh­jois-Suo­mes­sa 1800-lu­vun lo­pul­ta vuo­teen 1938. Oulu: Ou­lun yli­o­pis­to.
Me­ret­nie­mi, M. 2015. Hyvä koti ja hen­ki­nen äi­tiys las­ten­tar­ha­työn esi­ku­vi­na: Aate- ja kä­si­te­his­to­ri­al­li­nen tut­kiel­ma Suo­men var­hais­kas­va­tuk­sen taus­tas­ta. Hel­sin­gin yli­o­pis­to: Käyt­täy­ty­mis­tie­teel­li­nen tie­de­kun­ta, Opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tos.

Kuva: Blogs.sal­ford.ac.uk