Suoritustapa
Koulutuspolitiikan opintojakson suoritukset:
1. Moodletentti yksilötyönä
2. Osallistuminen väittelyyn opintoryhmässä (monimuoto-opinnot) tai verkkotyöskentelyssä (verkko-opinnot) TAI korvaava kirjalliset vastineet -tehtävä
Opintojakson tentin voi tehdä moodletenttinä. Moodletenttien ajankohdat näet aikataulusta. Yliopistonlehtori Tiina Tuijula arvioi tentin numeerisesti asteikolla 0–5.
Harjoitustyö toteutetaan tuutoreiden johdolla väittelynä opintoryhmässä (monimuoto-opinnot) tai verkkotyöskentelynä (verkko-opinnot) ja siinä hyödynnetään opiskeluoppaan väittelyaiheiden materiaalia. Verkkotyöskentelyssä sovelletaan alla olevia väittelyohjeita ja tarkempi ohjeistus tulee myöhemmin Moodleen. Ellet pysty osallistumaan opintoryhmä-/verkkotyöskentelyyn, tee korvaavana tehtävänä kirjalliset vastineet -tehtävä. Väittelyharjoitus tai korvaava tehtävä arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty.
Moodletentti
Luentojen lisäksi tentitään:
Varjo, J. Kauko, J. & Silvennoinen, H. (toim.). 2021. Koulutuksen politiikat. Jyväskylä: Kasvatussosiologian vuosikirja 3. Kasvatusalan tutkimuksia 83. Suomen kasvatustieteellisen seura. (luvut 1–3, 5–6, 8–9 ja 11–12).
Moodletentissä tentti tehdään kotona omalta tietokoneelta ja kysymykset tulevat Moodleen moodletentti-linkissä ko. opintojakson laatikkoon. Moodletenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Lue tenttiohjeet huolella ennen tentin aloittamista. Vastausaikaa on tentin avautumisesta sen sulkeutumiseen kaksi vuorokautta.
Opiskelijan yleisoppaassa on ohjeet hyvästä tenttivastauksesta sekä ohjeita ja esimerkkejä lähdeviitteiden merkitsemiseen. Tentissä vastataan esseemuotoisesti (ei suoria lainauksia). Vastauksessa kannattaa käyttää väliotsikoita, mutta sisällysluetteloa ei tarvitse laatia. Lähdeviitteet merkitään vastaukseen oikeaoppisesti. Luentoon viitattaessa viitataan luennon päivämäärällä. Lähdeluetteloa ei tarvitse kirjoittaa, koska lähteenä käytetään vain opintojakson tenttimateriaaleja (myös luentoja voi käyttää lisänä). Suositeltavaa on kirjoittaa vastaus ensin tekstinkäsittelyohjelmalla (esim. Word, joka laskee myös sanamäärän) ja sen jälkeen kopioida ja liittää teksti vastaukselle annettuun lokeroon. Voit muokata vastausta annetun ajankohdan sisällä niin monta kertaa kuin haluat. Vastauksen tallennus tapahtuu klikkaamalla ”Lopeta” -toimintoa. Klikkaa ”Palauta kaikki ja lopeta” –painiketta, kun tehtävä on valmis ja haluat palauttaa sen arvioitavaksi. Tentin palauttamisen tai tentin sulkeutumisen jälkeen tenttiin ei voi enää vastata. Huomaathan, että moodletentin avaaminen tenttiaikana tarkoittaa automaattisesti osallistumista tenttiin ja yhden tenttikerran käyttämistä.
Harjoitustehtävä: Väittely
Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa väittely- ja neuvottelutaidot ovat tärkeitä kommunikointitaitoja. Väittelytaidossa keskeistä on argumentointi eli perustelu, neuvottelutaidossa kompromissiin pyrkiminen. Väittelyssä tarvitaan loogista ja rationaalista ajattelua, sekä puhetaitoa, ehkä myös yllätyksellisyyttä. Argumentti, selitys ja kuvaus ovat luonteeltaan erilaisia eikä niitä pidä sotkea toisiinsa: väitteet, perustelut sekä taustaoletukset muodostavat kokonaisuuden. Väittelyn aikana vastapuoli yritetään saada uskomaan jokin esitetty väite. Perustelut ovat syy, miksi väite tulisi uskoa. Perustelu vastaa kysymykseen ’miksi väite tulisi hyväksyä’ ja perustelun tehtävänä on antaa tukea väitteelle. Selitys vastaa kysymykseen ’miksi tapahtui se, mikä tapahtui’. Selityksen tarkoituksena on tehdä selitettävä asia ymmärrettäväksi. Väittely kehittää kriittistä ajattelua ja tavoitteena on oppia akateemista argumentaatiota. Väittelytaito voi auttaa myös neuvottelutaitojen kehittymiseen. Väittely on aktiivista tiedon työstämistä – syvempää oppimista?
Väittelyssä on vastakkain vähintään kaksi mielipidettä ja siinä perustellaan oman kannan paremmuutta, esitetään vastaväitteitä ja niiden perusteluita toisten kannanottoja vastaan. Väittelyssä pyritään ratkaisuun eikä lopputuloksena voi olla kompromissi. Pyrkimyksenä ei ole vaikuttaa vastaväittelijöiden vaan kolmannen osapuolen asenteisiin. Väittely ei ole kuitenkaan kiistelyä tai kinaamista. Väittelyssä voi joutua myös perustelemaan mielipiteitä, jotka eivät vastaa omia mielipiteitä. Tämä väittelyn piirre voi auttaa väittelijää ymmärtämään erilaisia mielipiteitä/arvoja/asenteita sekä eläytymään toisen ihmisen asemaan, jotka ovatkin kriittisen ajattelun tärkeimpiä elementtejä. Tämän vuoksi väittelyn aiheet ovat sellaisia, ettei väittelyn teemasta ole mahdollista löytää absoluuttista totuutta. Väittelyharjoituksessa ei siis ole tarkoitus löytää voittajaa eikä sen osapuolia voida julistaa olevan oikeassa tai väärässä.
Väittelyharjoituksessa yhteen aiheeseen perehtyy kaksi paria (tai vähintään kaksi opiskelijaa opintoryhmän koosta riippuen), joiden tehtävänä on perehtyä aiheeseen kirjallisuuden avulla niin hyvin, että he pystyvät väittelyssä esittämään aiheeseen liittyviä näkemyksiä ja argumentteja. Arvioikaa löytämäänne lähdemateriaalia mm. seuraavista näkökulmista:
- Kuinka virheetöntä ja luotettavaa sisältö on? Onko sisältö arvioitua tai toimitettua?
- Onko sisältö puolueetonta vai yrittääkö kirjoittaja vaikuttaa lukijan mielipiteisiin? Onko sisältö tasapuolista, objektiivista?
- Minkä ikäistä tieto on? Onko julkaisuajankohta helposti löydettävissä?
- Kuinka syvällisesti aihetta käsitellään?
Aiheeseen perehtymistä auttaa myös tutustuminen aiheesta käytyyn keskusteluun mediassa. Pohdi väittelyyn valmistautuessasi, mitä väität ja millä perusteella? Mistä väitteelle löytyy tukea (teoria, dokumentit, auktoriteetit)? Mitkä perustelut ovat uskottavia? Missä kohdin omissa perusteluissasi on aukkoja? Ennakoi myös mahdolliset vastaväitteet ja varaudu puolustamaan omaa näkökantaasi.
Väittelyn kulku ja arviointi

Kuva: Pixabay.

Kuva: Pixabay.

Kuva: Pixabay.

Kuva: Pixabay.
Ennen väittelyn alkamista valitaan puheenjohtaja, arvotaan puolesta ja vastaan asetelmat sekä sovitaan tuomaristo, jonka tehtävänä on lopuksi arvioida ja antaa palautetta väittelystä. Etukäteen ei siis ole tiedossa, joudutko puolustamaan vai vastustamaan aihetta koskevaa väitettä. Puheenjohtaja avaa väittelyn ilmoittamalla aiheen ja esittelemällä väittelijät. Väittelyn alussa aihetta vastustava pari saa noin kahden minuutin avauspuheenvuoron ja tämän jälkeen vuoro siirtyy puolustavalle parille. Avauspuheenvuorojen jälkeen mielipiteitä perusteluineen vaihdetaan vapaaseen tahtiin ja puheenjohtaja valvoo väittelyn edistymistä, mutta ei jaa enää puheenvuoroja vapaan väittelyn kuluessa. Tarvittaessa puheenjohtaja voi huomauttaa esimerkiksi liian pitkästä puheenvuorosta, päälle puhumisesta tai muusta sopimattomasta kommunikoinnista. Lopuksi myös yleisö voi osallistua keskusteluun ja esittää kysymyksiä väittelijöille. Sopiva pariväittelyn kesto on noin 10 minuuttia.
Välittömästi väittelijöiden puheenvuorojen jälkeen tuomaristo vetäytyy miettimään omaa palautettaan. Tuomareilla on 5–10 minuuttia aikaa valmistella palautteensa, jossa esitetään arvio väittelyn kulusta ja joukkueiden väittelyn hyvät ja huonot puolet rakentavassa hengessä. Tuomarit voivat tuoda esiin myös sen, olivatko toisen joukkueen perustelut kokonaisuudessaan paremmat kuin toisen. Tällöin heidän tulee eritellä ne syyt, jotka johtivat tähän näkemykseen. Tuomariston puheenjohtaja esittelee palautteen väittelijöille ja yleisölle. Väittelyn arviointi on sekä tärkeä että herkkä vaihe. Väittelijät pystyvät kehittämään itseään väittelijöinä ja keskustelijoina saamansa palautteen pohjalta. Väittelyä arvioidaan sisältö- ja prosessikriteereillä.
Sisällöllisiä kriteerejä ovat:
- aiheiden esille ottaminen ja olennaisten kysymysten tunnistaminen
- keskeisen ja relevantin tiedon hyödyntäminen
- taustatietojen täsmällisyys
- toteamusten ja kannanottojen perustelutapa
- johdonmukaisuus
- arvojen ja arvoristiriitojen tunnistaminen
Positiivisia prosessikriteerejä ovat:
- esitettyjen näkemysten tarkkuus, loogisuus ja selkeys
- kyky tiivistää ja tehdä päätelmiä
- kyky nähdä yhteisiä ja erilaisia piirteitä eri osapuolten näkemyksissä
- kyky kuunnella toista osapuolta
- tarkentavien kysymysten esittäminen
- rohkeus osallistua, ottaa kantaa ja puolustaa sitä
Negatiivisia prosessikriteerejä ovat:
- asian vierestä puhuminen, irrelevantit toteamukset
- virheellinen ja epälooginen päättelytapa
- vetäytyminen ja osallistumattomuus
- heikko keskittyminen tilanteeseen
- muiden keskeyttäminen
- tilanteen monopolisointi ja dominointi
- henkilökohtainen hyökkäys
Tuomariston tehtävänä on pohtia mm. seuraavia kysymyksiä:
- Miten väittelijä on rakentanut kokonaisuuden?
- Miten väittelijä on ymmärtänyt aiheen ja määritellyt siihen liittyvät keskeiset käsitteet?
- Kuinka monipuolisesti väittelijä on perustellut kantaansa?
- Ovatko perustelut olleet tosia vai keksittyjä?
- Ovatko esitetyt perustelut olleet olennaisia?
- Kuinka luova väittelijä on ollut?
- Miten väittelijä on ottanut huomioon toisten väittelijöiden perustelut?
- Miten väittelijä on suhtautunut yleisöön?
- Miten väittelijä on osannut käyttää hyväkseen eleitä, ilmeitä ja ääntään eli onko esitys ollut luontevaa?
- Kuinka hyvin väittelijä on noudattanut väittelyn pelisääntöjä: ollut keskeyttämättä muita, pysynyt aikataulussa jne.?
Väittelyharjoitus toteutetaan soveltaen myös verkkotyöskentelynä (verkko-opinnot). Tarkemmat ohjeet tulevat Moodleen hyvissä ajoin ennen verkkotyöskentelyn alkua.
Väittelyn korvaava tehtävä – kirjalliset vastineet
Valitse väittelyaiheista itseäsi kiinnostava aihe ja perehdy sen materiaaliin. Kirjoita kaksi lyhyttä vastinetta valitsemaasi väitteeseen, maksimi ohjeellinen pituus on noin 250–300 sanaa/vastine eli yhteensä noin 500–600 sanaa. Vastineet tulee kirjoittaa samasta väitteestä, jotta väittämän aihetta tulee katsottua molemmista eri näkökulmista. Toisessa vastineessa puollat väitteen kantaa ja toisessa vastineessa argumentoit väitteen näkökulmaa vastaan. Perustele näkökulmasi huolella ja monipuolisesti kurssin opiskeluoppaassa esitetyn kirjallisuuden avulla, vähintään kolmea eri lähdettä käyttäen. Voit myös käyttää muuta aiheeseen sopivaa materiaalia. Lähdeviitteet ja lähdeluettelo merkitään tieteellisen tehtävän tapaan eli lähdeviitteet merkitään tekstin joukkoon oikeaoppisesti. Tehtävän loppuun tulevan lähdeluettelon mallin näet Opiskelijan yleisoppaasta kohdasta 4.1.1 Rakenne ja ulkoasu. Lähdeluetteloa ei lasketa sanamäärään mukaan. Tehtävä on yksilötyö ja se palautetaan Moodlen palautuslinkin kautta. Tehtävät arvioi yliopistonlehtori Tiina Tuijula asteikolla hyväksytty–täydennettävä.
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on hyvä laatia heti opintojen alkuvaiheessa. HOPS auttaa opintojen suunnittelua, kokonaisuuden hahmottamista, aikatauluttamista, tavoitteiden saavuttamista ja opiskeluun sitoutumista. HOPS auttaa hallitsemaan opiskeluprosessia. Hops -linkki löytyy Moodlealueen ensimmäisestä osiosta (otsikon Ohjeita opiskeluun -aloita tästä! alta). HOPSissa voit pohtia esimerkiksi:
- Mitä odotat tulevilta opinnoilta?
- Mitä tavoitteita sinulla on opintojen suhteen? Entä mitkä ovat pidemmän tähtäimen suunnitelmasi?
- Mitä vahvuuksia sinulla on oppijana? Millaisia opiskelutaitoja haluaisit kehittää?
- Millä tavalla opiskelet mieluiten?
- Paljonko sinulla on aikaa opiskeluun?
- Millaista tukea tai ohjausta tarvitset?
Verkko-opinnot koostuvat luennoista, verkkotyöskentelystä ryhmässä ja itsenäisestä opiskelusta. Yhteistyöoppilaitoksessa järjestettävissä monimuoto-opinnoissa pienryhmäopetus tuutorin johdolla tukee yhteistoiminnallista opiskelua ja opiskelun etenemistä. Monimuotoinen opiskelu tuo joustavuutta ajan ja paikan suhteen, mutta sujuva yliopisto-opiskelu edellyttää opintojen ja ajankäytön suunnittelua. Jokainen opiskelija oppii omalla tavallaan, johon monimuotoisuus antaa mahdollisuuden. HOPSin laadinnassa voit huomioida esimerkiksi, kuinka paljon eri opiskelumuodot edellyttävät oman ajankäytön suunnittelua, sitoutumista ryhmän toimintaan tai läsnäoloa opetustilanteissa.
HOPSin tekemisen tärkeä lähtökohta on oma elämäntilanne. HOPS on ensisijaisesti sopimus itsensä kanssa; mitä, miten ja milloin aiot opiskella? Pohdi, mikä on sinulle parasta opiskeluaikaa, kuinka paljon päivässä, viikossa ja kuukaudessa voit käyttää opiskeluun ja muunna se opintopisteiksi (1 op = 27 tuntia) ja vertaa ajankäyttöäsi opintosuunnitelmaan. Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä opiskelijan vapaus suunnitella, ohjata ja arvioida omaa opiskelua. Keskeinen osa HOPSia on itsearviointi omasta osaamisestaan ja sen tulevista oppimistavoitteista sekä keinoista saavuttaa ne. HOPS tukee ajankäytön hallintaa ja opintojen pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta sekä oman osaamisen kehittymisen arviointia. Sinä vastaat pitkälle omaan opiskeluusi liittyvistä valinnoista ja opintojesi etenemisestä, mutta älä epäröi pyytää apua tuutorilta tai avoimen yliopiston henkilökunnalta silloin, kun sitä tarvitset. Voit käyttää esimerkiksi oppimispäiväkirjaa henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisen seurantavälineenä. HOPS on joustava suunnitelma, jota arvioidaan ja päivitetään läpi opiskeluajan.




Kuva: TY/viestintä





