Suoritustapa

Kou­lu­tus­po­li­tii­kan opin­to­jak­son suo­ri­tuk­set:

1. Mood­le­tent­ti yk­si­lö­työ­nä

2. Osal­lis­tu­mi­nen väit­te­lyyn opin­to­ryh­mäs­sä (moni­muo­to-opin­not) tai verk­ko­työs­ken­te­lys­sä (verk­ko-opin­not) TAI kor­vaa­va kir­jal­li­set vas­ti­neet -teh­tä­vä

Opin­to­jak­son ten­tin voi teh­dä mood­le­tent­ti­nä. Mood­le­tent­tien ajan­koh­dat näet aika­tau­lus­ta. Yli­o­pis­ton­leh­to­ri Tii­na Tui­ju­la ar­vi­oi ten­tin nu­mee­ri­ses­ti as­tei­kol­la 0–5.

Har­joi­tus­työ to­teu­te­taan tuu­to­rei­den joh­dol­la väit­te­ly­nä opin­to­ryh­mäs­sä (moni­muo­to-opin­not) tai verk­ko­työs­ken­te­ly­nä (verk­ko-opin­not) ja sii­nä hyö­dyn­ne­tään opis­ke­lu­op­paan väit­te­ly­ai­hei­den ma­te­ri­aa­lia.  Verk­ko­työs­ken­te­lys­sä so­vel­le­taan alla ole­via väit­te­ly­oh­jei­ta ja tar­kem­pi oh­jeis­tus tu­lee myö­hem­min Mood­leen. Ell­et pys­ty osal­lis­tu­maan opin­to­ryh­mä-/verk­ko­työs­ken­te­lyyn, tee kor­vaa­va­na teh­tä­vä­nä kir­jal­li­set vas­ti­neet -teh­tä­vä. Väit­te­ly­har­joi­tus tai kor­vaa­va teh­tä­vä ar­vi­oi­daan as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty–hy­lät­ty.

Moodletentti

Lu­en­to­jen li­säk­si ten­ti­tään:

Var­jo, J. Kau­ko, J. & Sil­ven­noi­nen, H. (toim.). 2021. Kou­lu­tuk­sen po­li­tii­kat. Jy­väs­kylä: Kas­va­tus­so­si­o­lo­gi­an vuo­si­kir­ja 3. Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia 83. Suo­men kas­va­tus­tie­teel­li­sen seu­ra. (lu­vut 1–3, 5–6, 8–9 ja 11–12).

Mood­le­ten­tis­sä tent­ti teh­dään ko­to­na omal­ta tie­to­ko­neel­ta ja ky­sy­myk­set tu­le­vat Mood­leen mood­le­tent­ti-lin­kis­sä ko. opin­to­jak­son laa­tik­koon. Mood­le­tent­tiin ei tar­vit­se erik­seen il­moit­tau­tua. Lue tent­ti­oh­jeet huo­lel­la en­nen ten­tin aloit­ta­mis­ta. Vas­taus­ai­kaa on ten­tin avau­tu­mi­ses­ta sen sul­keu­tu­mi­seen kak­si vuo­ro­kaut­ta.

Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­sa on oh­jeet hy­väs­tä tent­ti­vas­tauk­ses­ta sekä oh­jei­ta ja esi­merk­ke­jä läh­de­viit­tei­den mer­kit­se­mi­seen. Ten­tis­sä vas­ta­taan es­see­muo­toi­ses­ti (ei suo­ria lai­nauk­sia). Vas­tauk­ses­sa kan­nat­taa käyt­tää väli­ot­si­koi­ta, mut­ta si­säl­lys­lu­et­te­loa ei tar­vit­se laa­tia. Läh­de­viit­teet mer­ki­tään vas­tauk­seen oi­ke­a­op­pi­ses­ti. Lu­en­toon vii­tat­ta­es­sa vii­ta­taan lu­en­non päi­vä­mää­räl­lä. Läh­de­lu­et­te­loa ei tar­vit­se kir­joit­taa, kos­ka läh­tee­nä käy­te­tään vain opin­to­jak­son tent­ti­ma­te­ri­aa­le­ja (myös lu­en­to­ja voi käyt­tää li­sä­nä). Suo­si­tel­ta­vaa on kir­joit­taa vas­taus en­sin teks­tin­kä­sit­te­ly­oh­jel­mal­la (esim. Word, joka las­kee myös sana­mää­rän) ja sen jäl­keen ko­pi­oi­da ja liit­tää teks­ti vas­tauk­sel­le an­net­tuun lo­ke­roon. Voit muo­ka­ta vas­taus­ta an­ne­tun ajan­koh­dan si­säl­lä niin mon­ta ker­taa kuin ha­lu­at. Vas­tauk­sen tal­len­nus ta­pah­tuu klik­kaa­mal­la ”Lo­pe­ta” -toi­min­toa.  Klik­kaa ”Pa­lau­ta kaik­ki ja lo­pe­ta” –pai­ni­ket­ta, kun teh­tä­vä on val­mis ja ha­lu­at pa­laut­taa sen ar­vi­oi­ta­vak­si. Ten­tin pa­laut­ta­mi­sen tai ten­tin sul­keu­tu­mi­sen jäl­keen tent­tiin ei voi enää vas­ta­ta. Huo­maat­han, että mood­le­ten­tin avaa­mi­nen tent­ti­ai­ka­na tar­koit­taa au­to­maat­ti­ses­ti osal­lis­tu­mis­ta tent­tiin ja yh­den tent­ti­ker­ran käyt­tä­mis­tä.

Harjoitustehtävä: Väittely

Ih­mis­ten vä­li­ses­sä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa väit­te­ly- ja neu­vot­te­lu­tai­dot ovat tär­kei­tä kom­mu­ni­koin­ti­tai­to­ja. Väit­te­ly­tai­dos­sa kes­keis­tä on ar­gu­men­toin­ti eli pe­rus­te­lu, neu­vot­te­lu­tai­dos­sa komp­ro­mis­siin pyr­ki­mi­nen. Väit­te­lys­sä tar­vi­taan loo­gis­ta ja ra­ti­o­naa­lis­ta ajat­te­lua, sekä puhe­tai­toa,  ehkä myös yl­lä­tyk­sel­li­syyt­tä. Ar­gu­ment­ti, se­li­tys ja ku­vaus ovat luon­teel­taan eri­lai­sia eikä nii­tä pidä sot­kea toi­siin­sa: väit­teet, pe­rus­te­lut sekä taus­ta­o­le­tuk­set muo­dos­ta­vat ko­ko­nai­suu­den. Väit­te­lyn ai­ka­na vas­ta­puo­li yri­te­tään saa­da us­ko­maan jo­kin esi­tet­ty väi­te. Pe­rus­te­lut ovat syy, mik­si väi­te tu­li­si us­koa. Pe­rus­te­lu vas­taa ky­sy­myk­seen ’mik­si väi­te tu­li­si hy­väk­syä’ ja pe­rus­te­lun teh­tä­vä­nä on an­taa tu­kea väit­teel­le. Se­li­tys vas­taa ky­sy­myk­seen ’mik­si ta­pah­tui se, mikä ta­pah­tui’. Se­li­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na on teh­dä se­li­tet­tä­vä asia ym­mär­ret­tä­väk­si. Väit­te­ly ke­hit­tää kriit­tis­tä ajat­te­lua ja ta­voit­tee­na on op­pia aka­tee­mis­ta ar­gu­men­taa­ti­o­ta. Väit­te­ly­tai­to voi aut­taa myös neu­vot­te­lu­tai­to­jen ke­hit­ty­mi­seen. Väit­te­ly on ak­tii­vis­ta tie­don työs­tä­mis­tä – sy­vem­pää op­pi­mis­ta?

Väit­te­lys­sä on vas­tak­kain vä­hin­tään kak­si mie­li­pi­det­tä ja sii­nä pe­rus­tel­laan oman kan­nan pa­rem­muut­ta, esi­te­tään vas­ta­väit­tei­tä ja nii­den pe­rus­te­lui­ta tois­ten kan­nan­ot­to­ja vas­taan. Väit­te­lys­sä py­ri­tään rat­kai­suun eikä lop­pu­tu­lok­se­na voi olla komp­ro­mis­si. Pyr­ki­myk­se­nä ei ole vai­kut­taa vas­ta­väit­te­li­jöi­den vaan kol­man­nen osa­puo­len asen­tei­siin. Väit­te­ly ei ole kui­ten­kaan kiis­te­lyä tai ki­naa­mis­ta. Väit­te­lys­sä voi jou­tua myös pe­rus­te­le­maan mie­li­pi­tei­tä, jot­ka ei­vät vas­taa omia mie­li­pi­tei­tä. Tämä väit­te­lyn piir­re voi aut­taa väit­te­li­jää ym­mär­tä­mään eri­lai­sia  mie­li­pi­tei­tä/ar­vo­ja/asen­tei­ta sekä eläy­ty­mään toi­sen ih­mi­sen ase­maan, jot­ka ovat­kin kriit­ti­sen ajat­te­lun tär­keim­piä ele­ment­te­jä. Tä­män vuok­si väit­te­lyn ai­heet ovat sel­lai­sia, ett­ei väit­te­lyn tee­mas­ta ole mah­dol­lis­ta löy­tää ab­so­luut­tis­ta to­tuut­ta. Väit­te­ly­har­joi­tuk­ses­sa ei siis ole tar­koi­tus löy­tää voit­ta­jaa eikä sen osa­puo­lia voi­da ju­lis­taa ole­van oi­ke­as­sa tai vää­räs­sä.

Väit­te­ly­har­joi­tuk­ses­sa yh­teen ai­hee­seen pe­reh­tyy kak­si pa­ria (tai vä­hin­tään kak­si opis­ke­li­jaa opin­to­ryh­män koos­ta riip­pu­en), joi­den teh­tä­vä­nä on pe­reh­tyä ai­hee­seen kir­jal­li­suu­den avul­la niin hy­vin, että he pys­ty­vät väit­te­lys­sä esit­tä­mään ai­hee­seen liit­ty­viä nä­ke­myk­siä ja ar­gu­ment­te­ja. Ar­vi­oi­kaa löy­tä­mään­ne läh­de­ma­te­ri­aa­lia mm. seu­raa­vis­ta näkö­kul­mis­ta:

• Kuin­ka vir­hee­tön­tä ja luo­tet­ta­vaa si­säl­tö on? Onko si­säl­tö ar­vi­oi­tua tai toi­mi­tet­tua?
• Onko si­säl­tö puo­lu­ee­ton­ta vai yrit­tää­kö kir­joit­ta­ja vai­kut­taa lu­ki­jan mie­li­pi­tei­siin? Onko si­säl­tö tasa­puo­lis­ta, ob­jek­tii­vis­ta?
• Min­kä ikäis­tä tie­to on? Onko jul­kai­su­ajan­koh­ta hel­pos­ti löy­det­tä­vis­sä?
• Kuin­ka sy­väl­li­ses­ti ai­het­ta kä­si­tel­lään?

Ai­hee­seen pe­reh­ty­mis­tä aut­taa myös tu­tus­tu­mi­nen ai­hees­ta käy­tyyn kes­kus­te­luun me­di­as­sa. Poh­di väit­te­lyyn val­mis­tau­tu­es­sa­si, mitä väi­tät ja mil­lä pe­rus­teel­la? Mis­tä väit­teel­le löy­tyy tu­kea (te­o­ria, do­ku­men­tit, auk­to­ri­tee­tit)? Mit­kä pe­rus­te­lut ovat us­kot­ta­via? Mis­sä koh­din omis­sa pe­rus­te­luis­sa­si on auk­ko­ja? En­na­koi myös mah­dol­li­set vas­ta­väit­teet ja va­rau­du puo­lus­ta­maan omaa näkö­kan­taa­si.

Väittelyn kulku ja arviointi

Kuva: Pi­xa­bay.

En­nen väit­te­lyn al­ka­mis­ta va­li­taan pu­heen­joh­ta­ja, ar­vo­taan puo­les­ta ja vas­taan ase­tel­mat sekä so­vi­taan tuo­ma­ris­to, jon­ka teh­tä­vä­nä on lo­puk­si ar­vi­oi­da ja an­taa pa­lau­tet­ta väit­te­lys­tä. Etu­kä­teen ei siis ole tie­dos­sa, jou­dut­ko puo­lus­ta­maan vai vas­tus­ta­maan ai­het­ta kos­ke­vaa väi­tet­tä. Pu­heen­joh­ta­ja avaa väit­te­lyn il­moit­ta­mal­la ai­heen ja esit­te­le­mäl­lä väit­te­li­jät. Väit­te­lyn alus­sa ai­het­ta vas­tus­ta­va pari saa noin kah­den mi­nuu­tin avaus­pu­heen­vuo­ron ja tä­män jäl­keen vuo­ro siir­tyy puo­lus­ta­val­le pa­ril­le. Avaus­pu­heen­vuo­ro­jen jäl­keen mie­li­pi­tei­tä pe­rus­te­lui­neen vaih­de­taan va­paa­seen tah­tiin ja pu­heen­joh­ta­ja val­voo väit­te­lyn edis­ty­mis­tä, mut­ta ei jaa enää pu­heen­vuo­ro­ja va­paan väit­te­lyn ku­lu­es­sa. Tar­vit­ta­es­sa pu­heen­joh­ta­ja voi huo­maut­taa esi­mer­kik­si lii­an pit­käs­tä pu­heen­vuo­ros­ta, pääl­le pu­hu­mi­ses­ta tai muus­ta so­pi­mat­to­mas­ta kom­mu­ni­koin­nis­ta. Lo­puk­si myös ylei­sö voi osal­lis­tua kes­kus­te­luun ja esit­tää ky­sy­myk­siä väit­te­li­jöil­le. So­pi­va pari­väit­te­lyn kes­to on noin 10 mi­nuut­tia.

Vä­lit­tö­mäs­ti väit­te­li­jöi­den pu­heen­vuo­ro­jen jäl­keen tuo­ma­ris­to ve­täy­tyy miet­ti­mään omaa pa­lau­tet­taan. Tuo­ma­reil­la on 5–10 mi­nuut­tia ai­kaa val­mis­tel­la pa­laut­teen­sa, jos­sa esi­te­tään ar­vio väit­te­lyn ku­lus­ta ja jouk­ku­ei­den väit­te­lyn hy­vät ja huo­not puo­let ra­ken­ta­vas­sa hen­ges­sä. Tuo­ma­rit voi­vat tuo­da esiin myös sen, oli­vat­ko toi­sen jouk­ku­een pe­rus­te­lut ko­ko­nai­suu­des­saan pa­rem­mat kuin toi­sen. Täl­löin hei­dän tu­lee eri­tel­lä ne syyt, jot­ka joh­ti­vat tä­hän nä­ke­myk­seen. Tuo­ma­ris­ton pu­heen­joh­ta­ja esit­te­lee pa­laut­teen väit­te­li­jöil­le ja ylei­söl­le. Väit­te­lyn ar­vi­oin­ti on sekä tär­keä että herk­kä vai­he. Väit­te­li­jät pys­ty­vät ke­hit­tä­mään it­se­ään väit­te­li­jöi­nä ja kes­kus­te­li­joi­na saa­man­sa pa­laut­teen poh­jal­ta. Väit­te­lyä ar­vi­oi­daan si­säl­tö- ja pro­ses­si­kri­tee­reil­lä.

Si­säl­löl­li­siä kri­tee­re­jä ovat:

• ai­hei­den esil­le ot­ta­mi­nen ja olen­nais­ten ky­sy­mys­ten tun­nis­ta­mi­nen
•  kes­kei­sen ja re­le­van­tin tie­don hyö­dyn­tä­mi­nen
•  taus­ta­tie­to­jen täs­mäl­li­syys
•  to­te­a­mus­ten ja kan­nan­ot­to­jen pe­rus­te­lu­tapa
•  joh­don­mu­kai­suus
• ar­vo­jen ja arvo­ris­ti­rii­to­jen tun­nis­ta­mi­nen

Po­si­tii­vi­sia pro­ses­si­kri­tee­re­jä ovat:

• esi­tet­ty­jen nä­ke­mys­ten tark­kuus, loo­gi­suus ja sel­keys
• kyky tii­vis­tää ja teh­dä pää­tel­miä
• kyky näh­dä yh­tei­siä ja eri­lai­sia piir­tei­tä eri osa­puol­ten nä­ke­myk­sis­sä
• kyky kuun­nel­la tois­ta osa­puol­ta
• tar­ken­ta­vien ky­sy­mys­ten esit­tä­mi­nen
• roh­keus osal­lis­tua, ot­taa kan­taa ja puo­lus­taa sitä

Ne­ga­tii­vi­sia pro­ses­si­kri­tee­re­jä ovat:

• asi­an vie­res­tä pu­hu­mi­nen, ir­re­le­van­tit to­te­a­muk­set
• vir­heel­li­nen ja epä­loo­gi­nen päät­te­ly­tapa
• ve­täy­ty­mi­nen ja osal­lis­tu­mat­to­muus
• heik­ko kes­kit­ty­mi­nen ti­lan­tee­seen
• mui­den kes­keyt­tä­mi­nen
• ti­lan­teen mo­no­po­li­soin­ti ja do­mi­noin­ti
• hen­ki­lö­koh­tai­nen hyök­käys

Tuo­ma­ris­ton teh­tä­vä­nä on poh­tia mm. seu­raa­via ky­sy­myk­siä:

• Mi­ten väit­te­li­jä on ra­ken­ta­nut ko­ko­nai­suu­den?
• Mi­ten väit­te­li­jä on ym­mär­tä­nyt ai­heen ja mää­ri­tel­lyt sii­hen liit­ty­vät kes­kei­set kä­sit­teet?
• Kuin­ka moni­puo­li­ses­ti väit­te­li­jä on pe­rus­tel­lut kan­taan­sa?
• Ovat­ko pe­rus­te­lut ol­leet to­sia vai kek­sit­ty­jä?
• Ovat­ko esi­te­tyt pe­rus­te­lut ol­leet olen­nai­sia?
• Kuin­ka luo­va väit­te­li­jä on ol­lut?
• Mi­ten väit­te­li­jä on ot­ta­nut huo­mi­oon tois­ten väit­te­li­jöi­den pe­rus­te­lut?
• Mi­ten väit­te­li­jä on suh­tau­tu­nut ylei­söön?
• Mi­ten väit­te­li­jä on osan­nut käyt­tää hy­väk­seen elei­tä, il­mei­tä ja ään­tään eli onko esi­tys ol­lut luon­te­vaa?
• Kuin­ka hy­vin väit­te­li­jä on nou­dat­ta­nut väit­te­lyn peli­sään­tö­jä: ol­lut kes­keyt­tä­mät­tä mui­ta, py­sy­nyt aika­tau­lus­sa jne.?

Väit­te­ly­har­joi­tus to­teu­te­taan so­vel­ta­en myös verk­ko­työs­ken­te­ly­nä (verk­ko-opin­not). Tar­kem­mat oh­jeet tu­le­vat Mood­leen hy­vis­sä ajoin en­nen verk­ko­työs­ken­te­lyn al­kua.

Väittelyn korvaava tehtävä – kirjalliset vastineet

Va­lit­se väit­te­ly­ai­heis­ta it­se­ä­si kiin­nos­ta­va aihe ja pe­reh­dy sen ma­te­ri­aa­liin. Kir­joi­ta kak­si ly­hyt­tä vas­ti­net­ta va­lit­se­maa­si väit­tee­seen, mak­si­mi oh­jeel­li­nen pi­tuus on noin 250–300 sa­naa/vas­ti­ne eli yh­teen­sä noin 500–600 sa­naa. Vas­ti­neet tu­lee kir­joit­taa sa­mas­ta väit­tees­tä, jot­ta väit­tä­män ai­het­ta tu­lee kat­sot­tua mo­lem­mis­ta eri näkö­kul­mis­ta. Toi­ses­sa vas­ti­nees­sa puol­lat väit­teen kan­taa ja toi­ses­sa vas­ti­nees­sa ar­gu­men­toit väit­teen näkö­kul­maa vas­taan. Pe­rus­te­le näkö­kul­ma­si huo­lel­la ja moni­puo­li­ses­ti kurs­sin opis­ke­luop­paas­sa esi­te­tyn kir­jal­li­suu­den avul­la, vä­hin­tään kol­mea eri läh­det­tä käyt­tä­en. Voit myös käyt­tää muu­ta ai­hee­seen so­pi­vaa ma­te­ri­aa­lia. Läh­de­viit­teet ja läh­de­lu­et­te­lo mer­ki­tään tie­teel­li­sen teh­tä­vän ta­paan eli läh­de­viit­teet mer­ki­tään teks­tin jouk­koon oi­ke­a­op­pi­ses­ti. Teh­tä­vän lop­puun tu­le­van läh­de­lu­et­te­lon mal­lin näet Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta koh­das­ta 4.1.1 Ra­ken­ne ja ulko­asu. Läh­de­lu­et­te­loa ei las­ke­ta sana­mää­rään mu­kaan. Teh­tä­vä on yk­si­lö­työ ja se pa­lau­te­taan Mood­len pa­lau­tus­lin­kin kaut­ta. Teh­tä­vät ar­vi­oi yli­o­pis­ton­leh­to­ri Tii­na Tui­ju­la as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty–täy­den­net­tä­vä.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Hen­ki­lö­koh­tai­nen opin­to­suun­ni­tel­ma eli HOPS on hyvä laa­tia heti opin­to­jen alku­vai­hees­sa. HOPS aut­taa opin­to­jen suun­nit­te­lua, ko­ko­nai­suu­den hah­mot­ta­mis­ta, aika­tau­lut­ta­mis­ta, ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mis­ta ja opis­ke­luun si­tou­tu­mis­ta. HOPS aut­taa hal­lit­se­maan opis­ke­lu­pro­ses­sia. Hops -link­ki löy­tyy Mood­le­a­lu­een en­sim­mäi­ses­tä osi­os­ta (ot­si­kon Oh­jei­ta opis­ke­luun -aloi­ta täs­tä! alta). HOP­Sis­sa voit poh­tia esi­mer­kik­si:

• Mitä odo­tat tu­le­vil­ta opin­noil­ta?
• Mitä ta­voit­tei­ta si­nul­la on opin­to­jen suh­teen? Entä mit­kä ovat pi­dem­män täh­täi­men suun­ni­tel­ma­si?
• Mitä vah­vuuk­sia si­nul­la on op­pi­ja­na? Mil­lai­sia opis­ke­lu­tai­to­ja ha­lu­ai­sit ke­hit­tää?
• Mil­lä ta­val­la opis­ke­let mie­lui­ten?
• Pal­jon­ko si­nul­la on ai­kaa opis­ke­luun?
• Mil­lais­ta tu­kea tai oh­jaus­ta tar­vit­set?

Verk­ko-opin­not koos­tu­vat lu­en­nois­ta, verk­ko­työs­ken­te­lys­tä ryh­mäs­sä ja it­se­näi­ses­tä opis­ke­lus­ta. Yh­teis­työ­oppi­lai­tok­ses­sa jär­jes­tet­tä­vis­sä moni­muo­to-opin­nois­sa pien­ryh­mä­o­pe­tus tuu­to­rin joh­dol­la tu­kee yh­teis­toi­min­nal­lis­ta opis­ke­lua ja opis­ke­lun ete­ne­mis­tä. Moni­muo­toi­nen opis­ke­lu tuo jous­ta­vuut­ta ajan ja pai­kan suh­teen, mut­ta su­ju­va yli­o­pis­to-opis­ke­lu edel­lyt­tää opin­to­jen ja ajan­käy­tön suun­nit­te­lua. Jo­kai­nen opis­ke­li­ja op­pii omal­la ta­val­laan, jo­hon moni­muo­toi­suus an­taa mah­dol­li­suu­den. HOP­Sin laa­din­nas­sa voit huo­mi­oi­da esi­mer­kik­si, kuin­ka pal­jon eri opis­ke­lu­muo­dot edel­lyt­tä­vät oman ajan­käy­tön suun­nit­te­lua, si­tou­tu­mis­ta ryh­män toi­min­taan tai läs­nä­oloa ope­tus­ti­lan­teis­sa.

HOP­Sin te­ke­mi­sen tär­keä läh­tö­koh­ta on oma elä­män­ti­lan­ne. HOPS on ensi­si­jai­ses­ti so­pi­mus it­sen­sä kans­sa; mitä, mi­ten ja mil­loin aiot opis­kel­la? Poh­di, mikä on si­nul­le pa­ras­ta opis­ke­lu­ai­kaa, kuin­ka pal­jon päi­väs­sä, vii­kos­sa ja kuu­kau­des­sa voit käyt­tää opis­ke­luun ja muun­na se opin­to­pis­teik­si (1 op = 27 tun­tia) ja ver­taa ajan­käyt­töä­si opin­to­suun­ni­tel­maan. Yli­o­pis­to-opis­ke­lul­le on tyy­pil­lis­tä opis­ke­li­jan va­paus suun­ni­tel­la, oh­ja­ta ja ar­vi­oi­da omaa opis­ke­lua. Kes­kei­nen osa HOP­Sia on itse­ar­vi­oin­ti omas­ta osaa­mi­ses­taan ja sen tu­le­vis­ta op­pi­mis­ta­voit­teis­ta sekä kei­nois­ta saa­vut­taa ne. HOPS tu­kee ajan­käy­tön hal­lin­taa ja opin­to­jen pit­kä­jän­teis­tä suun­ni­tel­mal­li­suut­ta sekä oman osaa­mi­sen ke­hit­ty­mi­sen ar­vi­oin­tia. Sinä vas­taat pit­käl­le omaan opis­ke­luu­si liit­ty­vis­tä va­lin­nois­ta ja opin­to­je­si ete­ne­mi­ses­tä, mut­ta älä epä­röi pyy­tää apua tuu­to­ril­ta tai avoi­men yli­o­pis­ton hen­ki­lö­kun­nal­ta sil­loin, kun sitä tar­vit­set. Voit käyt­tää esi­mer­kik­si op­pi­mis­päi­vä­kir­jaa hen­ki­lö­koh­tais­ten ta­voit­tei­den to­teu­tu­mi­sen seu­ran­ta­vä­li­nee­nä. HOPS on jous­ta­va suun­ni­tel­ma, jota ar­vi­oi­daan ja päi­vi­te­tään läpi opis­ke­lu­ajan.

Kuva: TY/vies­tin­tä