Suoritustapa

Kuva: Pi­xa­bay

Eri­tyis­pe­da­go­gii­kan pe­rus­teet -opin­to­jak­so koos­tuu:

• lu­en­nois­ta (osa tal­len­tee­na),
• opin­to­ryh­mä­ko­koon­tu­mi­sis­ta (moni­muo­to-opin­not, osa­suo­ri­tuk­sia kä­si­tel­tä­es­sä osal­lis­tu­mis­vel­vol­li­suus) TAI verk­ko­työs­ken­te­lys­tä (verk­ko-opin­not, osal­lis­tu­mis­vel­vol­li­suus),
• har­joi­tus­teh­tä­vis­tä (3 kpl): val­mis­tel­tu tu­tus­tu­mis­käyn­ti JA ca­se­teh­tä­vä ja nii­den ra­por­toin­ti  opin­to­ryh­mäs­sä/verk­ko­työs­ken­te­lys­sä SEKÄ
• väit­te­ly­har­joi­tus in­kluu­si­os­ta opin­to­ryh­mäs­sä/verk­ko­työs­ken­te­lys­sä TAI in­kluu­si­oon liit­ty­vän leh­ti­ar­tik­ke­lin kir­jal­li­set vas­ti­neet puo­les­ta ja vas­taan,
• es­see yk­si­lö- tai 2–3 opis­ke­li­jan ryh­mä­työ­nä.

Opin­to­jak­son suo­rit­ta­mi­nen edel­lyt­tää osal­lis­tu­mis­ta opin­to­ryh­mä­ko­koon­tu­mi­siin/verk­ko­työs­ken­te­lyyn tai tar­vit­ta­es­sa kor­vaa­vien teh­tä­vien te­ke­mis­tä. Ca­se­teh­tä­vän ja tu­tus­tu­mis­käyn­nin voi teh­dä yk­si­lö-, pari- tai pien­ryh­mä­työ­nä. Mo­lem­mis­sa teh­tä­vis­sä edel­ly­te­tään pe­reh­ty­mis­tä lain­sää­dän­töön ja sen hyö­dyn­tä­mis­tä teh­tä­vän si­säl­lös­sä va­li­tun tu­tus­tu­mis­koh­teen tai ta­paus­esi­mer­kin mu­kaan. Opin­to­ryh­män tuu­to­ri ar­vi­oi ryh­mä­teh­tä­vät as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty/täy­den­net­tä­vä.

Essee

Esseen tavoite?

Es­see on mah­dol­li­suus sy­ven­tyä opin­to­jak­son laa­jois­ta tee­mois­ta it­se­ä­si eni­ten kiin­nos­ta­vaan ai­hee­seen. Es­seen tar­koi­tuk­se­na on ke­hit­tää:

• val­miuk­sia it­se­näi­seen tie­don­han­kin­taan ja kriit­ti­seen ajat­te­luun,
• tie­teel­li­sen kir­joit­ta­mi­sen tai­to­ja ja
• ky­kyä so­vel­taa eri­tyis­pe­da­go­gii­kan näkö­kul­mia va­lit­tuun tee­maan.

Esseen aihe

• Va­lit­se yksi an­ne­tuis­ta es­see­ai­heis­ta (lis­ta alla). Ra­jaa näkö­kul­ma­si an­ne­tun ot­si­kon puit­teis­sa sel­ke­äs­ti ja pe­rus­tel­lus­ti.
• Tar­kas­te­le ai­het­ta esi­mer­kik­si tie­tyn tuen tar­peen, ikä­kau­den tai ryh­män näkö­kul­mas­ta (esim. ais­ti­vam­mai­set, tark­kaa­vuu­den pul­mat, kie­len ke­hi­tyk­sen vai­keu­det).
• Anna es­seel­le­si oma ot­sik­ko, joka ku­vas­taa te­ke­mää­si ra­jaus­ta.

Esseeaiheet lv. 2026–2027 (valitse yksi)

• Eri­tyis­o­pet­ta­jan roo­li eri­lai­sia kou­lu­tus­pol­ku­ja tu­ke­mas­sa
• Op­pi­jan yk­si­löl­li­set tar­peet var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ja pe­rus­kou­lu­po­lun alus­sa
• Op­pi­mi­sen tuki suo­ma­lai­ses­sa pe­rus­kou­lus­sa 1–9 -luo­kil­la
• Eri­tyis­pe­da­go­giik­kaa toi­sel­la as­teel­la ja/tai kor­ke­a­kou­lu­tuk­ses­sa
• Vam­mai­suus yh­teis­kun­nas­sa ja kou­lu­tuk­ses­sa
• Eri­tyis­pe­da­go­giik­ka, etiik­ka ja eri­lai­set op­pi­jat suo­ma­lai­ses­sa kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä

Laajuus ja tekniset ohjeet

• Laa­juus: 10–12 si­vua var­si­nais­ta teks­tiä (ei si­säl­lä kan­si­leh­teä, si­säl­lys­lu­et­te­loa, läh­de­lu­et­te­loa, ir­se­ar­vi­oin­tia).
• Es­see suo­ri­te­taan oman va­lin­nan mu­kaan yk­si­lö­työ­nä tai 2–3 hen­gen ryh­mäs­sä. Mi­kä­li kir­joi­tat­te es­seen ryh­mäs­sä es­seen, pi­tuus on 12–15 si­vua.
• Muo­to: rivi­väli 1,15, font­ti­koko 12.
• Käy­tä Mood­leen la­dat­tua es­see­mal­li­poh­jaa, jos ha­lu­at (vah­va suo­si­tus).
• Pa­lau­ta es­see Mood­leen Tur­ni­tin-pa­lau­tus­lin­kin kaut­ta.

Esseen kirjallisuus

Es­see pe­rus­tuu kir­jal­li­suu­teen ja lu­en­toi­hin:

Jah­nu­kai­nen, M. & Har­ri­kari, T. (toim.) 2024. Las­ten eri­tyis­huol­to ja -ope­tus Suo­mes­sa. Tam­pe­re: Vas­ta­pai­no. (myös e-kir­ja­na, ei van­hem­pia pai­nok­sia)

Mo­berg ym. 2015. Eri­tyis­pe­da­go­gii­kan pe­rus­teet. Jy­väs­kylä: PS-kus­tan­nus. (myös e-kir­ja­na, ei van­hem­pia pai­nok­sia)

Oheis­kir­jal­li­suus:

Ki­vi­rau­ma, J. (toim.) 2015. Vam­mais­ten elä­mä ja elä­mä­ker­ta: Tul­kin­to­ja vam­mai­suu­des­ta 1900-lu­vun Suo­mes­sa. Hel­sin­ki: Kyn­nys.

Määt­tä, P. & Ran­ta­la, A. 2016 tai uu­dem­pi pai­nos. Ta­val­li­sen eri­tyi­nen lap­si. Jy­väs­kylä: PS-Kus­tan­nus. (myös e-kir­ja­na)

Ta­ka­la, M., Äi­käs, A. & Lak­ka­la, S. 2020. Mah­do­ton in­kluu­sio?: Tun­nis­ta haas­teet ja mah­dol­li­suu­det. Jy­väs­kylä: PS-kus­tan­nus. (myös e-kir­ja­na)

• Li­säk­si käy­tä muu­ta ai­hee­see­si so­pi­vaa tie­teel­lis­tä kir­jal­li­suut­ta (ensi­si­jai­ses­ti 2010-lu­vul­ta tai uu­dem­paa) ja tar­vit­ta­es­sa ar­tik­ke­lei­ta.
• Läh­teet mer­ki­tään asi­an­mu­kai­sin viit­tauk­sin Opis­ke­li­jan yleis­op­paan oh­jeen mu­kaan (ohje pe­rus­tuu kas­va­tus­tie­teel­li­sen tie­de­kun­nan oh­jeis­tuk­seen).

Esseen rakenne

1️ Kan­si­leh­ti (nimi, opis­ke­li­ja­nu­me­ro, es­see­aihe, ot­sik­ko, päi­vä­mää­rä)
2️ Si­säl­lys­lu­et­te­lo
3️ Joh­dan­to (ai­heen esit­te­ly, es­seen ky­sy­myk­sen esit­te­ly (mi­hin tut­ki­muk­sel­li­seen on­gel­maa/tee­maan es­see vas­taa?), ra­jaus ja ta­voit­teet)
4️ Kä­sit­te­ly­osa (ai­heen sy­väl­li­nen tar­kas­te­lu ja poh­din­ta kir­jal­li­suu­teen poh­ja­ten)
5️ Poh­din­ta ja joh­to­pää­tök­set (yh­teen­veto, ke­hit­tä­mis­näkö­kul­mia, oma kriit­ti­nen poh­din­ta)
6️ Läh­de­lu­et­te­lo
7️ Itse­ar­vi­oin­ti (½–1 si­vua)

Itsearviointi

Lii­tä es­see­si lop­puun ½–1 si­vun itse­ar­vi­oin­ti. Vas­taa esim. seu­raa­viin ky­sy­myk­siin:

• Mit­kä ovat es­seen vah­vim­mat puo­let? Entä ke­hit­tä­mis­koh­teet?
• Mitä haas­tei­ta koh­ta­sit ja mi­ten rat­kai­sit ne?
• Mi­ten hyö­dyit es­seen ver­tais­ar­vi­oin­nis­ta?
• Mi­ten voit hyö­dyn­tää op­pi­maa­si käy­tän­nös­sä?
• Min­kä arvo­sa­nan an­tai­sit es­seel­le­si ja mik­si?

Jos es­see on ryh­mä­työ:

• Jo­kai­nen kir­joit­taa hen­ki­lö­koh­tai­sen itse­ar­vi­oin­nin yllä ole­van oh­jeen mu­kaan ja ku­vaa li­säk­si omaa roo­lia ryh­mäs­sä (mi­ten osal­lis­tuit työs­ken­te­lyyn, mi­ten työt ja­et­tiin, mi­ten pro­ses­si su­jui).

Arviointi

Es­see ar­vi­oi­daan as­tei­kol­la 0–5. Li­säk­si saat ly­hy­en kir­jal­li­sen pa­laut­teen. Es­seen ar­vi­oi Hen­na Pir­ho­nen. Ar­vi­oin­ti­pe­rus­teet:

• Ai­heen ra­jaus ja kä­sit­te­lyn sy­vyys
• Läh­tei­den käyt­tö ja kriit­ti­syys
• Ra­ken­ne ja sel­keys
• Tie­teel­li­nen kir­joit­ta­mi­nen ja läh­de­viit­tei­den oi­keel­li­suus
• Itse­ar­vi­oin­tia ei ar­vi­oi­da, mut­ta sen laa­ti­mi­nen on hy­väk­sy­tyn es­seen edel­ly­tys

Huo­maa: es­seen ar­vi­oin­ti pe­rus­tuu tie­teel­li­sen teks­tin ar­vi­oon, eikä si­ten ole ar­vio esi­mer­kik­si osaa­mi­ses­ta, työ­ko­ke­muk­ses­ta tai arki­tie­dos­ta ai­heen ää­rel­lä. On tär­ke­ää myös muis­taa, että ky­sees­sä on en­sim­mäi­sen opin­to­jak­son en­sim­mäi­nen es­see – tääl­lä har­joi­tel­laan tie­teel­li­sen teks­tin kir­joit­ta­mis­ta, mi­kä­li se ei vie­lä ole it­sel­le tut­tua. Mi­kä­li tie­teel­li­nen teks­ti tun­tuu täl­lä kurs­sil­la haas­ta­val­ta, kan­nus­tan luot­ta­maan sii­hen, että se tu­lee kyl­lä tu­tuk­si opin­to­jen ede­tes­sä.

Mi­kä­li es­see on hy­lät­ty (0) pa­lau­tuu es­see täy­den­net­tä­väk­si.

💡 Vink­ki: Tu­tus­tu Opis­ke­li­jan yleis­op­paa­seen ja esi­mer­kik­si Hirs­jär­vi, Re­mes & Sa­ja­vaa­ra: Tut­ki ja kir­joi­ta -te­ok­seen tie­teel­li­sen kir­joit­ta­mi­sen tu­ek­si. Jos olet käyt­tä­nyt teko­älyä es­seen te­os­sa tu­lee es­sees­sä ker­toa, mi­ten olet sitä hyö­dyn­tä­nyt. Oh­jei­ta löy­tyy yli­o­pis­ton kir­jas­ton teko­äly­op­paas­ta. Vah­vas­ti suo­si­tel­ta­vaa on myös osal­lis­tua es­sei­den ver­tais­ar­vi­oin­tiin Mood­les­sa en­nen es­seen pa­lau­tus­ta!

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Hen­ki­lö­koh­tai­nen opin­to­suun­ni­tel­ma eli HOPS on hyvä laa­tia heti opin­to­jen alku­vai­hees­sa. HOPS aut­taa opin­to­jen suun­nit­te­lua, ko­ko­nai­suu­den hah­mot­ta­mis­ta, aika­tau­lut­ta­mis­ta, ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mis­ta ja opis­ke­luun si­tou­tu­mis­ta. HOPS aut­taa hal­lit­se­maan opis­ke­lu­pro­ses­sia. Hops -link­ki löy­tyy Mood­le­a­lu­een en­sim­mäi­ses­tä osi­os­ta (ot­si­kon Oh­jei­ta opis­ke­luun -aloi­ta täs­tä! alta). HOP­Sis­sa voit poh­tia esi­mer­kik­si:

• Mitä odo­tat tu­le­vil­ta opin­noil­ta?
• Mitä ta­voit­tei­ta si­nul­la on opin­to­jen suh­teen? Entä mit­kä ovat pi­dem­män täh­täi­men suun­ni­tel­ma­si?
• Mitä vah­vuuk­sia si­nul­la on op­pi­ja­na? Mil­lai­sia opis­ke­lu­tai­to­ja ha­lu­ai­sit ke­hit­tää?
• Mil­lä ta­val­la opis­ke­let mie­lui­ten?
• Pal­jon­ko si­nul­la on ai­kaa opis­ke­luun?
• Mil­lais­ta tu­kea tai oh­jaus­ta tar­vit­set?

Verk­ko-opin­not koos­tu­vat lu­en­nois­ta, verk­ko­työs­ken­te­lys­tä ryh­mäs­sä ja it­se­näi­ses­tä opis­ke­lus­ta. Moni­muo­toi­nen opis­ke­lu tuo jous­ta­vuut­ta ajan ja pai­kan suh­teen, mut­ta su­ju­va yli­o­pis­to-opis­ke­lu edel­lyt­tää opin­to­jen ja ajan­käy­tön suun­nit­te­lua. Jo­kai­nen opis­ke­li­ja op­pii omal­la ta­val­laan, jo­hon moni­muo­toi­nen opis­ke­lu an­taa mah­dol­li­suu­den. Jot­kut opis­ke­lu­muo­dot saat­ta­vat olla si­nul­le uu­sia, ja nii­den opet­te­luun­kin kan­nat­taa va­ra­ta ai­kaa. HOP­Sin laa­din­nas­sa voit huo­mi­oi­da esi­mer­kik­si, kuin­ka pal­jon eri opis­ke­lu­muo­dot edel­lyt­tä­vät oman ajan­käy­tön suun­nit­te­lua, si­tou­tu­mis­ta ryh­män toi­min­taan tai läs­nä­oloa ope­tus­ti­lan­teis­sa.

HOP­Sin te­ke­mi­sen tär­keä läh­tö­koh­ta on oma elä­män­ti­lan­ne. HOPS on ensi­si­jai­ses­ti so­pi­mus it­sen­sä kans­sa; mitä, mi­ten ja mil­loin aiot opis­kel­la? Poh­di, mikä on si­nul­le pa­ras­ta opis­ke­lu­ai­kaa, kuin­ka pal­jon päi­väs­sä, vii­kos­sa ja kuu­kau­des­sa voit käyt­tää opis­ke­luun ja muun­na se opin­to­pis­teik­si (1 op = 27 tun­tia) ja ver­taa ajan­käyt­töä­si opin­to­suun­ni­tel­maan. Yli­o­pis­to-opis­ke­lul­le on tyy­pil­lis­tä opis­ke­li­jan va­paus suun­ni­tel­la, oh­ja­ta ja ar­vi­oi­da omaa opis­ke­lua. Kes­kei­nen osa HOP­Sia on itse­ar­vi­oin­ti omas­ta osaa­mi­ses­taan ja sen tu­le­vis­ta op­pi­mis­ta­voit­teis­ta sekä kei­nois­ta saa­vut­taa ne. HOPS tu­kee ajan­käy­tön hal­lin­taa ja opin­to­jen pit­kä­jän­teis­tä suun­ni­tel­mal­li­suut­ta sekä oman osaa­mi­sen ke­hit­ty­mi­sen ar­vi­oin­tia. Sinä vas­taat pit­käl­le omaan opis­ke­luu­si liit­ty­vis­tä va­lin­nois­ta ja opin­to­je­si ete­ne­mi­ses­tä, mut­ta älä epä­röi pyy­tää apua tuu­to­ril­ta tai avoi­men yli­o­pis­ton hen­ki­lö­kun­nal­ta sil­loin, kun sitä tar­vit­set. Voit käyt­tää esi­mer­kik­si op­pi­mis­päi­vä­kir­jaa hen­ki­lö­koh­tais­ten ta­voit­tei­den to­teu­tu­mi­sen seu­ran­ta­vä­li­nee­nä. HOPS on jous­ta­va suun­ni­tel­ma, jota ar­vi­oi­daan ja päi­vi­te­tään läpi opis­ke­lu­ajan.

Harjoitustehtävä 1: Casetehtävä

Ca­se­teh­tä­vän ta­voit­tee­na on hah­mot­taa pal­ve­lu­ja ja nii­tä oh­jaa­vaa lain­sää­dän­töä yk­si­lön näkö­kul­mas­ta. Tar­kas­tel­ta­va ta­paus voi olla to­del­li­nen, jo­hon olet tu­tus­tu­nut esi­mer­kik­si vie­rai­lu­käyn­nil­lä, työs­sä­si tai lähi­pii­ris­sä­si, tai ku­vit­teel­li­nen alla ole­va ta­paus, jo­hon so­vel­lat lain­sää­dän­nön suo­mia tuki­mah­dol­li­suuk­sia yk­si­lön ja hä­nen per­heen­sä kan­nal­ta. Lain­sää­dän­nön löy­dät esi­mer­kik­si in­ter­ne­tis­tä Fin­lex – Val­ti­on sää­dös­tie­to­pan­kis­ta (suo­mek­si ja ruot­sik­si) osoit­tees­ta http://www.fin­lex.fi. Esi­merk­ki­ta­paus voi olla lap­si, nuo­ri tai ai­kui­nen hen­ki­lö.

Esi­merk­ki­ta­paus:
Olet moni­am­ma­til­li­sen tii­min jä­sen. Teh­tä­vä­nän­ne on hoi­taa pit­kä­jän­tei­ses­ti eräs­tä moni­on­gel­mais­ta per­het­tä. Mika on 5-vuo­ti­aan Je­ren yk­sin­huol­ta­ja. Mika on kou­lu­tuk­sel­taan suur­ta­lous­kok­ki, joka on val­mis­tu­mi­sen­sa jäl­keen ol­lut kol­me vuot­ta työ­e­lä­mäs­sä. Pian Je­ren syn­ty­män jäl­keen hän jäi työt­tö­mäk­si ja sa­maan ai­kaan Je­ren äi­din al­ko­ho­lin käyt­tö kar­ka­si hal­lin­nas­ta. Äiti on muut­ta­nut pois yh­tei­ses­tä ko­dis­ta ja hän on työ­tön al­ko­ho­lis­ti eikä ky­ke­ne huo­leh­ti­maan po­jas­taan. Jere on ke­hi­tys­vam­mai­nen, rei­pas, pyö­rä­tuo­lia käyt­tä­vä poi­ka. Mi­kal­la on nyt il­men­nyt mie­len­ter­veys­on­gel­mia ja hä­nen mie­li­a­lan­sa vaih­te­le­vat kau­sit­tain. Hy­vä­nä ai­ka­na Mika jak­saa huo­leh­tia Je­res­tä hy­vin, mut­ta huo­noi­na ai­koi­na on hoi­dos­sa sel­viä puut­tei­ta. Su­ku­lai­set asu­vat etääl­lä ja tuki­verk­koa ei ole ra­ken­tu­nut naa­pu­ris­tos­ta­kaan.

Mil­lai­sia tuki­muo­to­ja ja pal­ve­lu­ja Mika ja Jere saa­vat ja mitä he jat­kos­sa tu­le­vat tar­vit­se­maan?
Mitä la­ke­ja so­vel­lat tä­hän ta­pauk­seen?
Poh­di myös Je­ren tu­le­vai­suut­ta, kou­lu­tus­ta ja työ­e­lä­mä­mah­dol­li­suuk­sia.
Älä unoh­da miet­tiä myös äi­din ja isän tuki­mah­dol­li­suuk­sia.
Mi­ten eri hal­lin­non­a­lo­jen (so­si­aa­li­huol­to, ter­vey­den­huol­to, ope­tus­toi­mi) näkö­kul­mat pai­not­tu­vat Je­ren koko­nais­kun­tou­tuk­ses­sa?

Ca­se­teh­tä­vät ra­por­toi­daan ja ko­ke­muk­set pu­re­taan opin­to­ryh­mä- tai verk­ko­työs­ken­te­lys­sä (ks. aika­tau­lu). Tar­kem­mat oh­jeet saat ope­tuk­sen yh­tey­des­sä. Ell­et pys­ty pe­rus­tel­lus­ta syys­tä osal­lis­tu­maan teh­tä­vien yh­tei­seen kä­sit­te­lyyn, voit kor­va­ta pois­sa­olon te­ke­mäl­lä kak­si kir­jal­lis­ta ca­se­teh­tä­vää. Ca­set tu­lee va­li­ta si­ten, että niis­sä tu­lee pe­reh­dyt­tyä eri pal­ve­lu­ko­ko­nai­suuk­sien lain­sää­dän­töön. Tee kum­mas­ta­kin ca­se­teh­tä­väs­tä tii­vis ra­port­ti, jon­ka pi­tuus on noin 2 lius­kaa/case. Ra­por­teis­sa esit­te­let ca­set ja so­vel­lat nii­hin lain­sää­dän­nön oi­keut­ta­mia pal­ve­lu- ja tuki­mah­dol­li­suuk­sia yk­si­lön ja hä­nen per­heen­sä kan­nal­ta. Lain­sää­dän­töä tu­lee hyö­dyn­tää teh­tä­vis­sä moni­puo­li­ses­ti ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti. Ker­ro myös ovat­ko ca­set ku­vit­teel­li­sia tai to­del­li­sia sekä pe­rus­te­lut nii­den va­lin­nal­le. Pa­lau­ta ca­se­teh­tä­vät Mood­leen yh­te­nä tie­dos­to­na kor­vaa­van teh­tä­vän pa­lau­tus­lin­kin kaut­ta. Teh­tä­vät ar­vi­oi Satu Jär­vi­nen as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty–täy­den­net­tä­vä.

Opintojaksoon sisältyvä lainsäädäntö

So­si­aa­li­huol­to:
1. So­si­aa­li­huol­to­laki
2. So­si­aa­li­huol­to­a­se­tus
3. Laki toi­meen­tulo­tu­es­ta
4. Ase­tus toi­meen­tulo­tu­es­ta
5. Laki las­ten päi­vä­hoi­dos­ta
6. Ase­tus las­ten päi­vä­hoi­dos­ta
7. Vam­mais­tuki­laki
8. Vam­mais­tuki­a­se­tus
9. Laki vam­mai­suu­den pe­rus­teel­la jär­jes­tet­tä­vis­tä pal­ve­luis­ta ja tuki­toi­mis­ta
10. Ase­tus vam­mai­suu­den pe­rus­teel­la jär­jes­tet­tä­vis­tä pal­ve­luis­ta ja tuki­toi­mis­ta
11. Laki ke­hi­tys­vam­mais­ten eri­tyis­huol­los­ta
12. Ase­tus ke­hi­tys­vam­mais­ten eri­tyis­huol­los­ta
13. Päih­de­huol­to­laki
14. Päih­de­huol­to­a­se­tus

Ter­vey­den­huol­to ja kun­tou­tus:
1 Kan­san­ter­veys­laki
1. Kan­san­ter­veys­a­se­tus
2. Eri­kois­sai­raan­hoi­to­laki
3. Mie­len­ter­veys­laki
4. Mie­len­ter­veys­a­se­tus
5. Laki kun­tout­ta­vas­ta työ­toi­min­nas­ta
6. Laki kun­tou­tuk­sen asi­a­kas­pal­ve­lu­yh­teis­työs­tä
7. Laki kan­san­e­lä­ke­lai­tok­sen jär­jes­tä­mäs­tä kun­tou­tuk­ses­ta
8. Ase­tus kan­san­e­lä­ke­lai­tok­sen jär­jes­tä­mäs­tä kun­tou­tuk­ses­ta
9. Ase­tus lää­kin­näl­li­ses­tä kun­tou­tuk­ses­ta

Si­vii­li­oi­keus:
10. Las­ten­suo­je­lu­laki
11. Las­ten­suo­je­lu­a­se­tus
12. Laki nuo­ris­ta ri­kok­sen­te­ki­jöis­tä
13. Ase­tus nuo­ris­ta ri­kok­sen­te­ki­jöis­tä

Kou­lu­lait:
14. Pe­rus­o­pe­tus­laki
15. Pe­rus­o­pe­tus­a­se­tus

Var­hais­kas­va­tus:
16. Var­hais­kas­va­tus­laki

Harjoitustehtävä 2: Tutustumiskäynti

Opin­to­jak­soon si­säl­tyy käy­tän­nön eri­tyis­pe­da­go­gi­sen toi­min­nan tu­tus­tu­mis­käyn­ti. Ta­voit­tee­na on pe­reh­tyä, mi­ten lain­sää­dän­tö oh­jaa eri­tyis­kas­va­tuk­sen pal­ve­lu­jen tuot­ta­mis­ta jul­ki­sel­la ja yk­si­tyi­sel­lä sek­to­ril­la sekä tun­nis­taa eri­tyi­sen tuen yk­si­löl­li­siä tar­pei­ta ja sel­vit­tää mi­ten pal­ve­lu­jär­jes­tel­mä vas­taa yk­si­lön tar­pei­siin käy­tän­nös­sä. Tu­tus­tu­mis­koh­de va­li­taan oman kiin­nos­tuk­sen ja paik­ka­kun­nan mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan mut­ta si­ten, että se on ensi­si­jai­ses­ti it­sel­le uusi koh­de. Koh­tees­ta riip­pu­en tu­tus­tu­mis­käyn­nin voi teh­dä yk­sin, pa­rin tai ryh­män kans­sa.

Jo­kai­nen opis­ke­li­ja te­kee tu­tus­tu­mis­käyn­nin itse va­lit­se­maan­sa ja jär­jes­tä­mään­sä eri­tyis­pe­da­go­gi­seen koh­tee­seen (esi­mer­kik­si eri­tyis­kou­lu tai -luok­ka, in­teg­roi­tu ryh­mä päi­vä­ko­dis­sa tai kou­lus­sa). Tu­tus­tu­mis­käyn­nin koke­muk­sia, he­rän­nei­tä aja­tuk­sia ja ha­vain­to­jasi voit ja kan­nat­taa­kin hyö­dyn­tää es­sees­sä. Poh­di, mi­ten te­o­ria ja käy­tän­tö koh­taa­vat, vai koh­taa­vat­ko? Tu­tus­tu­mis­käyn­nil­lä tu­lee koh­dis­taa huo­mio ko­ko­nai­suu­teen, ei ai­no­as­taan pie­niin yk­si­tyis­koh­tiin. Tu­tus­tu lain­sää­dän­töön ja koh­tee­seen etu­kä­teen ja mie­ti, mi­hin kaik­keen voit kiin­nit­tää huo­mi­o­ta ja mitä ky­sy­myk­siä esi­tät. Pyri ole­maan en­nak­ko­luu­lo­ton ja ak­tii­vi­nen vie­rai­lu­si ai­ka­na, ky­se­le ja osal­lis­tu toi­min­taan mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan.

Tu­tus­tu­mis­käyn­nin ko­ke­muk­set tai haas­tat­te­lun si­säl­tö ra­por­toi­daan ja pu­re­taan opin­to­ryh­mä- tai verk­ko­työs­ken­te­lys­sä (ks. aika­tau­lu). Tar­kem­mat oh­jeet saat ope­tuk­sen yh­tey­des­sä. Ell­et pys­ty pe­rus­tel­lus­ta syys­tä osal­lis­tu­maan teh­tä­vien yh­tei­seen kä­sit­te­lyyn, voit kor­va­ta pois­sa­olon te­ke­mäl­lä kir­jal­li­sen kor­vaa­van teh­tä­vän.  Ker­ro tu­tus­tu­mis­käyn­nin ra­por­tis­sa myös koh­tei­den taus­ta­tie­to­ja, mi­hin tu­tus­tuit, mil­loin, kuin­ka kau­an, kuka oh­ja­si tai esit­te­li koh­tei­ta jne. sekä omis­ta ko­ke­muk­sis­ta­si ja tun­te­muk­sis­ta­si. Kor­vaa­van teh­tä­vän laa­juus on noin 4 si­vua. Pa­lau­ta teh­tä­vä Mood­leen kor­vaa­van teh­tä­vän pa­lau­tus­lin­kin kaut­ta. Teh­tä­vät ar­vi­oi Satu Jär­vi­nen as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty–täy­den­net­tä­vä.

Harjoitustehtävä 3: Väittely

Väit­te­ly­har­joi­tuk­sen ai­hee­na on in­kluu­sio ja onko se mah­dol­li­suus tai mah­dot­to­muus ja mil­lä pe­rus­tein. Val­mis­tau­du väit­te­ly­har­joi­tuk­seen poh­ti­mal­la ky­sy­mys­tä eri näkö­kul­mis­ta (yk­si­lö, yh­tei­sö, yh­teis­kun­ta) ja sekä puo­les­ta että vas­taan pe­rus­te­luin. Hyö­dyn­nä poh­din­nois­sa opin­to­jak­son ai­ka­na ope­tuk­ses­ta ja kir­jal­li­suu­des­ta op­pi­maa­si, ajan­koh­tai­sia ar­tik­ke­lei­ta tai kes­kus­te­lua me­di­ois­sa, verk­ko­ma­te­ri­aa­lia jne. ja val­mis­tau­du niin hy­vin, että pys­tyt  väit­te­lys­sä esit­tä­mään ai­hee­seen liit­ty­viä nä­ke­myk­siä ja ar­gu­ment­te­ja mo­lem­mis­ta näkö­kan­nois­ta. Poh­di väit­te­lyyn val­mis­tau­tu­es­sa­si, mitä väi­tät ja mil­lä pe­rus­teel­la? Mis­tä väit­teel­le löy­tyy tu­kea (te­o­ria, do­ku­men­tit, auk­to­ri­tee­tit)? Mit­kä pe­rus­te­lut ovat us­kot­ta­via? Mis­sä koh­din omis­sa pe­rus­te­luis­sa­si on auk­ko­ja? En­na­koi myös mah­dol­li­set vas­ta­väit­teet ja va­rau­du puo­lus­ta­maan omaa näkö­kan­taa­si.

Ih­mis­ten vä­li­ses­sä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa väit­te­ly- ja neu­vot­te­lu­tai­dot ovat tär­kei­tä kom­mu­ni­koin­ti­tai­to­ja. Väit­te­ly­tai­dos­sa kes­keis­tä on ar­gu­men­toin­ti eli pe­rus­te­lu, neu­vot­te­lu­tai­dos­sa komp­ro­mis­siin pyr­ki­mi­nen. Väit­te­lys­sä tar­vi­taan loo­gis­ta ja ra­ti­o­naa­lis­ta ajat­te­lua, sekä puhe­tai­toa,  ehkä myös yl­lä­tyk­sel­li­syyt­tä. Ar­gu­ment­ti, se­li­tys ja ku­vaus ovat luon­teel­taan eri­lai­sia eikä nii­tä pidä sot­kea toi­siin­sa: väit­teet, pe­rus­te­lut sekä taus­ta­o­le­tuk­set muo­dos­ta­vat ko­ko­nai­suu­den. Väit­te­lyn ai­ka­na vas­ta­puo­li yri­te­tään saa­da us­ko­maan jo­kin esi­tet­ty väi­te. Pe­rus­te­lut ovat syy, mik­si väi­te tu­li­si us­koa. Pe­rus­te­lu vas­taa ky­sy­myk­seen ’mik­si väi­te tu­li­si hy­väk­syä’ ja pe­rus­te­lun teh­tä­vä­nä on an­taa tu­kea väit­teel­le. Se­li­tys vas­taa ky­sy­myk­seen ’mik­si ta­pah­tui se, mikä ta­pah­tui’. Se­li­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na on teh­dä se­li­tet­tä­vä asia ym­mär­ret­tä­väk­si. Väit­te­ly ke­hit­tää kriit­tis­tä ajat­te­lua ja ta­voit­tee­na on op­pia aka­tee­mis­ta ar­gu­men­taa­ti­o­ta. Väit­te­ly­tai­to voi aut­taa myös neu­vot­te­lu­tai­to­jen ke­hit­ty­mi­seen. Väit­te­ly on ak­tii­vis­ta tie­don työs­tä­mis­tä – sy­vem­pää op­pi­mis­ta?

Väit­te­lys­sä on vas­tak­kain vä­hin­tään kak­si mie­li­pi­det­tä ja sii­nä pe­rus­tel­laan oman kan­nan pa­rem­muut­ta, esi­te­tään vas­ta­väit­tei­tä ja nii­den pe­rus­te­lui­ta tois­ten kan­nan­ot­to­ja vas­taan. Väit­te­lys­sä py­ri­tään rat­kai­suun eikä lop­pu­tu­lok­se­na voi olla komp­ro­mis­si. Pyr­ki­myk­se­nä ei ole vai­kut­taa vas­ta­väit­te­li­jöi­den vaan kol­man­nen osa­puo­len asen­tei­siin. Väit­te­ly ei ole kui­ten­kaan kiis­te­lyä tai ki­naa­mis­ta. Väit­te­lys­sä voi jou­tua myös pe­rus­te­le­maan mie­li­pi­tei­tä, jot­ka ei­vät vas­taa omia mie­li­pi­tei­tä. Tämä väit­te­lyn piir­re voi aut­taa väit­te­li­jää ym­mär­tä­mään eri­lai­sia  mie­li­pi­tei­tä/ar­vo­ja/asen­tei­ta sekä eläy­ty­mään toi­sen ih­mi­sen ase­maan, jot­ka ovat­kin kriit­ti­sen ajat­te­lun tär­keim­piä ele­ment­te­jä. Tä­män vuok­si väit­te­lyn ai­heet ovat sel­lai­sia, ett­ei väit­te­lyn tee­mas­ta ole mah­dol­lis­ta löy­tää ab­so­luut­tis­ta to­tuut­ta. Väit­te­ly­har­joi­tuk­ses­sa ei siis ole tar­koi­tus löy­tää voit­ta­jaa eikä sen osa­puo­lia voi­da ju­lis­taa ole­van oi­ke­as­sa tai vää­räs­sä.

Väittelyn kulku ja arviointi

Kuva: Pi­xa­bay.

En­nen väit­te­lyn al­ka­mis­ta va­li­taan pu­heen­joh­ta­ja, ar­vo­taan puo­les­ta ja vas­taan ase­tel­mat sekä so­vi­taan tuo­ma­ris­to, jon­ka teh­tä­vä­nä on lo­puk­si ar­vi­oi­da ja an­taa pa­lau­tet­ta väit­te­lys­tä. Etu­kä­teen ei siis ole tie­dos­sa, jou­dut­ko puo­lus­ta­maan vai vas­tus­ta­maan ai­het­ta kos­ke­vaa väi­tet­tä. Pu­heen­joh­ta­ja avaa väit­te­lyn il­moit­ta­mal­la ai­heen ja esit­te­le­mäl­lä väit­te­li­jät. Väit­te­lyn alus­sa ai­het­ta vas­tus­ta­va pari saa noin kah­den mi­nuu­tin avaus­pu­heen­vuo­ron ja tä­män jäl­keen vuo­ro siir­tyy puo­lus­ta­val­le pa­ril­le. Avaus­pu­heen­vuo­ro­jen jäl­keen mie­li­pi­tei­tä pe­rus­te­lui­neen vaih­de­taan va­paa­seen tah­tiin ja pu­heen­joh­ta­ja val­voo väit­te­lyn edis­ty­mis­tä, mut­ta ei jaa enää pu­heen­vuo­ro­ja va­paan väit­te­lyn ku­lu­es­sa. Tar­vit­ta­es­sa pu­heen­joh­ta­ja voi huo­maut­taa esi­mer­kik­si lii­an pit­käs­tä pu­heen­vuo­ros­ta, pääl­le pu­hu­mi­ses­ta tai muus­ta so­pi­mat­to­mas­ta kom­mu­ni­koin­nis­ta. Lo­puk­si myös ylei­sö voi osal­lis­tua kes­kus­te­luun ja esit­tää ky­sy­myk­siä väit­te­li­jöil­le. So­pi­va pari­väit­te­lyn kes­to on noin 10 mi­nuut­tia.

Vä­lit­tö­mäs­ti väit­te­li­jöi­den pu­heen­vuo­ro­jen jäl­keen tuo­ma­ris­to ve­täy­tyy miet­ti­mään omaa pa­lau­tet­taan. Tuo­ma­reil­la on 5–10 mi­nuut­tia ai­kaa val­mis­tel­la pa­laut­teen­sa, jos­sa esi­te­tään ar­vio väit­te­lyn ku­lus­ta ja jouk­ku­ei­den väit­te­lyn hy­vät ja huo­not puo­let ra­ken­ta­vas­sa hen­ges­sä. Tuo­ma­rit voi­vat tuo­da esiin myös sen, oli­vat­ko toi­sen jouk­ku­een pe­rus­te­lut ko­ko­nai­suu­des­saan pa­rem­mat kuin toi­sen. Täl­löin hei­dän tu­lee eri­tel­lä ne syyt, jot­ka joh­ti­vat tä­hän nä­ke­myk­seen. Tuo­ma­ris­ton pu­heen­joh­ta­ja esit­te­lee pa­laut­teen väit­te­li­jöil­le ja ylei­söl­le. Väit­te­lyn ar­vi­oin­ti on sekä tär­keä että herk­kä vai­he. Väit­te­li­jät pys­ty­vät ke­hit­tä­mään it­se­ään väit­te­li­jöi­nä ja kes­kus­te­li­joi­na saa­man­sa pa­laut­teen poh­jal­ta. Väit­te­lyä ar­vi­oi­daan si­säl­tö- ja pro­ses­si­kri­tee­reil­lä.

Si­säl­löl­li­siä kri­tee­re­jä ovat:

• ai­hei­den esil­le ot­ta­mi­nen ja olen­nais­ten ky­sy­mys­ten tun­nis­ta­mi­nen
•  kes­kei­sen ja re­le­van­tin tie­don hyö­dyn­tä­mi­nen
•  taus­ta­tie­to­jen täs­mäl­li­syys
•  to­te­a­mus­ten ja kan­nan­ot­to­jen pe­rus­te­lu­tapa
•  joh­don­mu­kai­suus
• ar­vo­jen ja arvo­ris­ti­rii­to­jen tun­nis­ta­mi­nen

Po­si­tii­vi­sia pro­ses­si­kri­tee­re­jä ovat:

• esi­tet­ty­jen nä­ke­mys­ten tark­kuus, loo­gi­suus ja sel­keys
• kyky tii­vis­tää ja teh­dä pää­tel­miä
• kyky näh­dä yh­tei­siä ja eri­lai­sia piir­tei­tä eri osa­puol­ten nä­ke­myk­sis­sä
• kyky kuun­nel­la tois­ta osa­puol­ta
• tar­ken­ta­vien ky­sy­mys­ten esit­tä­mi­nen
• roh­keus osal­lis­tua, ot­taa kan­taa ja puo­lus­taa sitä

Ne­ga­tii­vi­sia pro­ses­si­kri­tee­re­jä ovat:

• asi­an vie­res­tä pu­hu­mi­nen, ir­re­le­van­tit to­te­a­muk­set
• vir­heel­li­nen ja epä­loo­gi­nen päät­te­ly­tapa
• ve­täy­ty­mi­nen ja osal­lis­tu­mat­to­muus
• heik­ko kes­kit­ty­mi­nen ti­lan­tee­seen
• mui­den kes­keyt­tä­mi­nen
• ti­lan­teen mo­no­po­li­soin­ti ja do­mi­noin­ti
• hen­ki­lö­koh­tai­nen hyök­käys

Tuo­ma­ris­ton teh­tä­vä­nä on poh­tia mm. seu­raa­via ky­sy­myk­siä:

• Mi­ten väit­te­li­jä on ra­ken­ta­nut ko­ko­nai­suu­den?
• Mi­ten väit­te­li­jä on ym­mär­tä­nyt ai­heen ja mää­ri­tel­lyt sii­hen liit­ty­vät kes­kei­set kä­sit­teet?
• Kuin­ka moni­puo­li­ses­ti väit­te­li­jä on pe­rus­tel­lut kan­taan­sa?
• Ovat­ko pe­rus­te­lut ol­leet to­sia vai kek­sit­ty­jä?
• Ovat­ko esi­te­tyt pe­rus­te­lut ol­leet olen­nai­sia?
• Kuin­ka luo­va väit­te­li­jä on ol­lut?
• Mi­ten väit­te­li­jä on ot­ta­nut huo­mi­oon tois­ten väit­te­li­jöi­den pe­rus­te­lut?
• Mi­ten väit­te­li­jä on suh­tau­tu­nut ylei­söön?
• Mi­ten väit­te­li­jä on osan­nut käyt­tää hy­väk­seen elei­tä, il­mei­tä ja ään­tään eli onko esi­tys ol­lut luon­te­vaa?
• Kuin­ka hy­vin väit­te­li­jä on nou­dat­ta­nut väit­te­lyn peli­sään­tö­jä: ol­lut kes­keyt­tä­mät­tä mui­ta, py­sy­nyt aika­tau­lus­sa jne.?

Harjoitustehtävä 3: Kirjalliset vastineet (vaihtoehtoinen väittelyn kanssa)

In­kluu­si­o­ta kos­ke­va väit­te­ly on mah­dol­lis­ta kor­va­ta kir­jal­li­sel­la teh­tä­väl­lä. Etsi leh­ti­ar­tik­ke­li/mie­li­pide­kir­joi­tus, joka kä­sit­te­lee in­kluu­si­o­ta joko kou­lus­sa tai muus­sa ym­pä­ris­tös­sä. Kir­joi­ta kak­si (2) ly­hyt­tä vas­ti­net­ta leh­ti­ju­tul­le, mak­si­mi pi­tuus on enin­tään 300 sa­naa/vas­ti­ne (yh­teen­sä 600 sa­naa). Toi­ses­sa vas­ti­nees­sa puol­lat leh­ti­ju­tun kan­taa ja toi­ses­sa vas­ti­nees­sa ar­gu­men­toit leh­ti­ju­tun näkö­kul­maa vas­taan. Kir­joi­tat teks­tit eri­tyis­pe­da­go­gii­kan asi­an­tun­ti­jana. Pe­rus­te­le näkö­kul­ma­si huo­lel­la lu­en­noil­la ja kurs­sil­la op­pi­ma­si avul­la so­vel­tu­vaa läh­de­kir­jal­li­suut­ta hyö­dyn­tä­en. Läh­de­viit­teet ja läh­de­lu­et­te­lo mer­ki­tään tie­teel­li­sen es­seen ta­paan. Teh­tä­vän hy­väk­syt­ty suo­rit­ta­mi­nen edel­lyt­tää läh­de­viit­tei­den asi­an­mu­kais­ta mer­kit­se­mis­tä. Teh­tä­vä on yk­si­lö­työ ja se pa­lau­te­taan Mood­len pa­lau­tus­lin­kin kaut­ta. Teh­tä­vät ar­vi­oi Hen­na Pir­ho­nen as­tei­kol­la hy­väk­syt­ty–täy­den­net­tä­vä.