Suoritustapa
Sosiaalisemotionaalisen kehityksen ja käyttäytymisen tukeminen -opintojakson 4 op opiskelu koostuu seuraavista osasuorituksista:
- oppimispäiväkirja luentotallenteista (23 t) ensisijaisesti ryhmätyönä
- kirjallisuuteen perehtyminen, kirjallisuusreferaatti sekä alustus ja osallistuminen verkossa toteutettavaan lukupiirityöskentelyyn ja kirjallisuusesitysten valmisteluun ja esittämiseen. Lukupiirissä jokainen pitää alustuksen valitsemastaan kirjasta, jonka jälkeen lukupiirissä käydään yhteinen keskustelu kirjan teemojen ja sen herättämien ajatusten pohjalta. Lukupiirityöskentelyn jälkeen lukupiirit valmistelevat omatoimisesti kirjallisuusesityksen muille lukupiireille esitettäväksi.
Oppimispäiväkirja arvioidaan asteikolla 0–5 ja verkkotyöskentely hyväksytty–täydennettävä. Tuutori arvioi verkkotyöskentelyn sisältäen kirjallisuusreferaatin, lukupiirityöskentelyn ja kirjallisuusesityksen, yliopisto-opettaja Marianna Heinonen arvioi oppimispäiväkirjat.
Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirja laaditaan 3–4 opiskelijan ryhmässä luentotallenteista ja ryhmän valinnan mukaan luennoilla mainitusta kirjallisuudesta. Tehtävän avulla pyrimme tukemaan opiskelijoiden sosiaalista oppimista ja yhteistyötä, joka on tällä opintojaksolla erityisen tärkeä substanssin kannalta.
Kirjallisuuden käyttö on vapaaehtoista, mutta sitä käytettäessä merkitään viittaukset asianmukaisesti ja kirjallisuuden käyttö voidaan huomioida arvioinnissa arvosanaa korottavasti (ks. arvosanan 4 ja 5 kuvaukset). Kun käytät tehtävässä luentomateriaalin ohella muita lähteitä, merkitse käyttämäsi lähteet tekstiin lähdeviittein ja laita tehtävän loppuun lähdeluettelo. Oppimispäiväkirjan laajuus on 20–25 sivua laskettuna ilman kansilehteä ja sisällystä. Oppimispäiväkirjassa tuot esille ja määrittelet luennon keskeiset käsitteet ja asiat sekä pohdit niitä oman kokemuksesi ja ajatustesi pohjalta esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun näkökulmasta. Kaikki luennot huomioidaan oppimispäiväkirjassa mutta painotus voi vaihdella, jonkin luennon teemoihin voi keskittyä laajemmin kuin toisen. Päätä oppimispäiväkirja yhteenvetoon ja arvioikaa myös ryhmän oppimista. Tee kansilehti yleisten esseen kirjoitusohjeiden mukaan ja laita kansilehteen opiskelijoiden nimet, opintojakson nimi ja laajuus. Palauta mieleesi myös oppimispäiväkirjan yleiset ohjeet Opiskelijan yleisoppaasta.
Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on hyvä aloittaa heti kurssin alussa. Luentotallenteita kuunnellessa on suositeltavaa tehdä muistiinpanoja vaikkapa ranskalaisin viivoin, jotta omat luentojen aikana heränneet ajatukset muistuvat mieleen jälkikäteen. On olennaista, että kaikki ryhmän jäsenet kuuntelevat kaikki luennot, jolloin yhteinen reflektointi ja aiheen tarkastelu mahdollistavat laajemman pohdinnan useasta erilaisesta näkökulmasta, ts. yhteisen ymmärryksen löytäminen.
Oppimispäiväkirja on reflektoiva ja pohdiskeleva kokonaisuus, jonka tukena käytetään luentoja. Oppimispäiväkirjassa saa käyttää ajattelun ja pohdinnan tukena myös muuta luennoilla esille tullutta kirjallisuutta tai erilaisia blogeja ja julkisuudessa käytyjä keskusteluja sekä kytkeä niitä tieteelliseen kirjallisuuteen. Oppimispäiväkirjan teemoja voi lähestyä esimerkiksi pohtimalla, mitä opin, mikä jäi epäselväksi ja mitä ajattelen. Oppimispäiväkirjassa ei ole tarkoitus analysoida sitä, mistä opintojaksolla piti ja mistä ei, tai kertoa mielipiteitään opintojaksoon tai sen sisältöön liittyen.
- Mitä asioita opin? Kerrotaan omin sanoin keskeiset opitut asiat. Kaikkia luennoilla olleita asioita ei tarvitse ottaa esille, vaan voi keskittyä olennaisiin. Ei ole tarkoituksenmukaista suoraan referoida, vaan rakentaa oma näkemys asiasta.
- Mikä jäi epäselväksi? Tämän kysymyksen kohdalla joutuu ensimmäistä kysymystä syvällisemmin pohtimaan luennoilla esille tulleita asioita ja miettimään, onko ymmärtänyt oikein tai onko jokin asia jäänyt epäselväksi.
- Mitä pohdin ja mitä oppimani tieto merkitsee itselleni? Tähän kysymykseen vastaaminen tähtää siihen, että opintojaksolla käsitellyt asiat muodostuvat osaksi omaa käsitys- ja merkitysjärjestelmää. Tällöin tieto ei jää irralliseksi ja ulkokohtaiseksi.
Ks. lisää oppimispäiväkirjasta esim. https://www.jyu.fi/fi/opiskelijalle/avoimen-yliopiston-aineistot-moodlessa/kirjoittaminen-oppimispaivakirjan-ohje
Oppimispäiväkirjan arviointi
Oppimispäiväkirja arvioidaan tarkastelemalla pohdintaa ja sen syvyyttä. Tarkoituksena on oppia esittämään asioita omin sanoin, yhdistelemään opintojaksolla opittua aiempaan tietoon sekä sen myötä oppia soveltamaan, analysoimaan ja arvioimaan tietoa. Osoita työssäsi, että tiedät, ymmärrät, kykenet käyttämään (soveltamaan) oppimaasi, löytämään olennaiset asiat, luomaan ajatuksia ja kokonaisuuksia etkä vain toista kuulemaasi, sekä kykenet arvioimaan esitettyä tietoa, menettelytapoja ja ratkaisuja ajatellen (erityis)opettajan ja asiantuntijatyötä.
Oppimispäiväkirjan arvioinnissa otetaan huomioon mm. seuraavat seikat:
Syvällinen ymmärtäminen (5)
- sijoittaa uuden asian laajempaan yhteyteen ja aikaisempiin tietoihinsa
- osoittaa pystyvänsä tiedon soveltamiseen ja arvioimaan ratkaisujaan
- on muodostanut oman käsityksensä asiakokonaisuudesta ja kykenee tarkastelemaan ilmiöitä uusista näkökulmista
- osaa tarkastella kriittisesti sosiaalisemotionaalisen kehitykseen ja oppimiseen liittyviä toimintatapoja, asenteita ja käytänteitä sekä kykenee luomaan ja esittämään uudenlaisia ratkaisumalleja teoreettisen tiedon valossa
- työssä on hyödynnetty tieteellisiä lähteitä tai kirjallisuutta
Asioiden välisten suhteiden ymmärtäminen (4)
- esittää asiasta yhtenäisen kokonaiskuvan sekä aiheisiin liittyvät olennaiset asiat
- työssä on esitetty joitakin uuden tiedon soveltamisen ja uusien ratkaisujen luomisen piirteitä/tapoja
- työssä on hyödynnetty tieteellisiä lähteitä tai kirjallisuutta
Asioiden ymmärtäminen (3, 2)
- osoittaa ymmärtävänsä erillisiä asioita ja kykenee pohtimaan niitä, mutta ei kuitenkaan vielä muodostunut kokonaiskuvaa opiskeltavista asioista
- tiedon soveltaminen ja uudet näkökulmat puuttuvat
Niukka ymmärtäminen (1)
- osoittaa oppineensa käsitteitä ja määritelmiä
- väärinkäsitykset haittaavat asioiden ymmärtämistä.
Ei ymmärtämistä (hylätty)
- ei lainkaan panostusta tehtävään ja oppimispäiväkirjassa on perustavanlaatuisia väärinkäsityksiä
Kirjallisuusreferaatti, lukupiiri ja kirjallisuusesitys
VAIHE 1: Kirjallisuusreferaatti
Jokainen opiskelija tekee yksilötyönä lyhyen kirjallisuusreferaatin (pituus noin 2 sivua) yhdestä opintojakson kirjallisuuslistan kirjasta. Referaatin näkökulman voi päättää itse, mutta työn tulee perustua opintojakson opetussuunnitelmassa määriteltyihin sisältöihin. Lukupiiri järjestetään verkko-opinnoissa verkkotyöskentelynä Zoomissa ja referaatti tulee palauttaa ennen sitä Moodlessa olevan palautuslinkin kautta.
Mikä on referaatti?
”Referaatti on minkä tahansa kirjallisen tai suullisen esityksen lyhennelmä. Referoija selostaa jonkun toisen esitystä – joskus myös omaansa. Referaatti on sisällöltään ja muodoltaan tiivistelmää väljempi ja sitä laajempi. Referaatteja ovat esimerkiksi radion ja television uutiset. Vaikka referaatti edellyttää selostavaa otetta, se ei ole yhtä vapaamuotoinen kuin selostus. ”
- Poimi kirjasta pääkohdat, oivallukset, tulokset ja niiden perustelut
”Referoija tarjoaa vastaanottajalle alkuperäistekstin uudessa muodossa, lyhennettynä. Referoija ei saa ujuttaa referaattiin omia mielipiteitään eikä päätelmiään. Referaatissa esitetään vain tosiasioita. Subjektiiviset kannanotot – ”kirjoittaja väittää”, ”kirjoittaja luulee”, ”kirjoittaja toteaa aivan oikein”, – eivät sovi referaattiin. Neutraaleja sanontoja ovat esim. sellaiset kuin ”kirjoittaja toteaa” ja ”kirjoittaja sanoo”.
Referaattiin tulee liittää otsake, josta käy ilmi, että kyseessä on referaatti: esim. Referaatti teoksesta…Nimiöön, tekstin yläosaan, on merkittävä referoijan nimi, koulutusohjelma, päivämäärä ja opiskelupaikka. Valitun teoksen referoinnin voi tehdä ilman viitemerkintöjä, kuten on referaateille tyypillistä.
”Referaatin tarkoitus on säästää lukijan tai kuulijan aikaa. Niinpä referaatti on rakennettava sekä kielellisesti että teknisesti mahdollisimman helposti omaksuttavaksi. Ilmaisussa on vältettävä laveutta, mutta luettavuutta ei silti saa heikentää ylenmääräisellä tiiviydellä. Epähavainnollista abstraktisuutta on vältettävä, samoin pyöreitä yleistyksiä. Ei pidä kirjoittaa sähkösanomatyyliin eikä käyttää lyhenteitä enemmän kuin asiaproosassa yleensä. Sen sijaan voidaan käyttää havainnollistavia porrastuksia ja ryhmittelyjä sekä väliotsikoitakin. ”
- Kirjoita selkeästi ja hyvällä suomen kielellä, täydellisiä virkkeitä, jotka muotoilet itse.
- Älä käytä sitaatteja.
”Lue lähtöteksti huolellisesti. Kirjoita siitä referaatti omin sanoin muistellen lukemaasi. Tarkasta sitten yksityiskohdat alkutekstistä ja muotoile ne omaan tekstiisi sopiviksi. Korjaa lopuksi kieliasu. Referaatti ei saa olla pelkkä luettelo. Tarvittaessa voi perustellusti käyttää luetelmia tai numerointia, mutta referaatin ei pitäisi rakentua tällaisen varaan.”
Lähde: Kirjoittajan ABC-kortti.
Kirjallisuus:
Luennoitsijan antamat teokset ja muu materiaali. Huom! Valitse kirja, jota et ole aiemmin lukenut.
- Ahtola, A-R. (toim.) 2016. Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Aro, T. & Laakso, M-L. (toim.) 2011tai uudempi. Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: NMI.
- Becker- Weidman, A. & Shell, D. (toim.) 2008. Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. PT-Kustannus.
- Greene, R.W. 2009. Koulun hukkaamat lapset. Finn Lectura.
- Greene, R.W. 2006. Tulistuva lapsi. Finn Lectura.
- Hughes, D. A. 2011. Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. PT-Kustannus.
- Hurme, K. & Kyllönen, T. 2014. Turvassa! Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta ja varaudu vaaratilanteisiin. PS-kustannus.
- Hurtig, J. & Leppänen, M. (2012). Maijan tarina. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön traumana. Kirjapaja.
- Junttila, N. 2015. Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi.
- Junttila, N. 2017. Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi.
- Junttila,N. 2022. Yksinäisyyden monet kasvot. Tammi.
- Jääskinen, A-M. 2017. Mitä sä rageet? Tunteet sikanolosta sairaan siistiin. Lasten Keskus.
- Jääskinen, A-M. & Pellicioni, S. 2020. Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Lasten Keskus.
- Kähäri, N. 2017. Silta sumusta valoon — Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja siitä selviytyminen. Art House.
- Köngäs, M. 2019. Tunneäly varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Laaksonen, V. 2022. Kaveritaidot varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus.
- Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.). 2014. Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus.
- Matilainen, M. & Puustinen, M. 2021. Maltti ja Sinni. Harjoitteita itsesäätelytaitojen oppimiseen. PS-kustannus.
- Furman, B. 2016. Muksuopin lumous. Lyhytterapiainsituutti.
- Nurmi, P. (toim.) 2013. Lapsen ja nuoren viha. PS-kustannus.
- Furman, B. 2022. Perhosia vatsassa. Apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen. Lyhyterapiainstituutti.
- Pessi, A. ym. 2017. Myötätunnon mullistava voima. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Poijula, S. 2016. Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Helsinki: Kirjapaja.
- Poijula, S. 2020. Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Kirjapaja.
- Puura, K. 2019. Näin kasvatat lapsestasi mukavan aikuisen. WSOY.
- Pöyhönen, V. 2021. Noidankehästä pois. Voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista. Tammi.
- Repo, L. 2013. Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. PS-kustannus.
- Riihonen, R. 2020. Kuinka kiukku kesytetään? Lasten aggressiokasvatus. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Rosenberg, M. B. 2019. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Helsinki: Viisas Elämä.
- Sainio, T. ym. 2020. Näin tuet lapsen itsesäätelyä. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Sajaniemi, N. ym. 2015. Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. PS-kustannus.
- Sinkkonen, J. & Kalland, M. 2011. Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOYpro.
- Kuoppamäki, V. 2022. Sun poika kävi täällä. Kustannusosakeyhtiö Teos.
- Sutela, K. 2022. Näkyväksi tekemisen taito. Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa. PS-kustannus.
- Talala, M. 2019. Psyykkisesti oireileva oppilas. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Trogen, T. 2022. Lempeän kasvattajan opas. Aikuisen itsesäätely ja itsemyötätunto. PS-kustannus.
- Turkka, H. & Saarholm, J. 2021. Lasten ja nuorten konfliktit. Opas haastavien ristiriitojen ratkaisemiseen. PS-kustannus.
- Webster-Stratton, C. 2010. Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille.
- Webster-Stratton, C. 2011. Kuinka edistää sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Profami.
- Sinkkonen, J. 2020. Kiintymyssuhteet elämänkaaressa. Duodecic.
- Furman, B. 2016. Muksuopin lumous. Lyhytterapiainstituutti.
- Foa & Wilson: Kerrasta poikki – vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista.
- Lehtismäki-Hyvönen H. 2016. Anoreksia – pako mielen vankilasta.
- Dolan Y. 2017. Pieni askel. Lyhytterapiainstituutti.
- Nurmi, H. 2020. Työuupumuksen itsehoito. Kuinka kierrän karikot. Duodecim.
- Furman, B. & Valtonen, J. 2000. Jossakin on ilo. Lyhytterapiainstituutti.
- Lipponen, K. 2020. Resilienssi arjessa. Duodecim.
- Malinen, B. 2018. Häpeän monet kasvot. Kirjapaja.
- Myllyviita, K. 2002. Häpeän hoito. Duodecim.
- Virtanen, T. & Pelkonen, J. (2023). Poissa porukasta: Vahvista kouluun kiinnittymistä ja puutu poissaoloihin. PS-kustannus.
- Lanas, M. & Kiilakoski, T. 2022. Häiriö? – Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa. Vastapain
- Myllyviita, K. 2024. Peace! Selviytymisopas nuorten vanhemmille. Duodecim.
- Matilainen, M. & Hewitt, S. 2024. Neurokirjon lapsi varhaiskasvatuksessa. Santalahti.
- Matilainen, M. 2023. Neurokirjon oppilas. Opettajan ja ohjaajan työkalupaketti. PS-Kustannus.
- Pruuki, H. & Ketola-Huttunen, T. 2024. Viha voimaksi. Vaikeat tunteet ihmissuhteissa. Suomalainen kirjakauppa.
- Salmivalli, C. Kiusaamisväkivalta. 2024. Ymmärrä kiusaamisilmiö ja puutu oikein. Santalahti.
- Furman, B. 2023. Lasten haasteet taidoiksi. Viisas Elämä.
- Myllyviita, K. 2024. Tunne tunteesi. Duodecim.
- Myllyviita, K. 2024. Peace! Selviytymisopas nuorten vanhemmille. Duodecim.
VAIHE 2: Lukupiirityöskentely
Lukupiiri on 3–5 opiskelijan pienryhmä. Lukupiirityöskentely on yhteistoiminnallista oman osaamisen jakamista ja toisilta oppimista. Lukupiiri mahdollistaa omakohtaisen oppimisen syventämisen keskustelun avulla. Jokaisen ryhmän jäsenen aktiivinen osallistuminen on edellytyksenä työskentelyn onnistumiselle. Lukupiirityöskentely toteutetaan verkko-opinnoissa tuutorin johdolla etäopetuksena Zoomissa, jolloin myös lukupiiriryhmät muodostetaan tuutorin ohjeiden mukaan. Monimuoto-opinnoissa lukupiirityöskentely järjestetään lähiopetuksena oppilaitoksessa tai verkossa tuutorin kanssa sovitulla tavalla.
Lukupiirissä jokainen esittelee oman kirjansa muille ryhmäläisille. Alustuksen pituus on noin 20 minuuttia/kirja, jonka jälkeen varataan aikaan yhteiselle keskustelulle ja ajatusten vaihdolle. Näin jokainen osallistuja kuulee ja saa tietoa myös muista kuin itse luetusta kirjasta. Alustuksen tueksi on suositeltavaa laatia lyhyt diaesitys. HUOM! Lukupiirissä tarvitset tietokoneen, jolla pystyt osallistumaan ryhmän keskusteluun puhumalla ja muita kuuntelemalla.
Lukupiirin lopuksi arvioidaan ja pohditaan sekä oppimiskokemuksia että ryhmän työskentelyä. Ryhmässä voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Miten ryhmäläisten valmistautuminen sujui?
- Mikä lukupiirityöskentelyssä koettiin antoisimpana ja miksi?
- Mitä haasteita työskentelyssä ilmeni ja miksi?
- Mitä opimme?
- Mitkä sisällölliset asiat jäivät epäselviksi, joihin tarvitsisit lisävalaistusta?
- Miten ja milloin ryhmä jatkaa kirjallisuusesityksen tekemistä?
VAIHE 3: Kirjallisuusesitykset
Lukupiiriryhmät valmistelevat yhteistyössä kirjallisuusesityksen kirja-alustusten ja lukupiirissä käydyn keskustelun pohjalta. Kirjallisuusesitys esitetään muille pienryhmille tuutorin ohjaamassa verkkotyöskentelyssä. Kirjallisuusesitykset pidetään kahtena arki-iltana ja jokainen ryhmä osallistuu niistä toiseen. Kirjallisuusesitysten ajankohta sovitaan tuutorin kanssa. Monimuoto-opinnoissa kirjallisuusesitykset pidetään oppilaitoksessa tai verkossa tuutorin kanssa sovitulla tavalla.







