2. Suoritustapa

Opin­to­jak­so suo­ri­te­taan tent­ti­mäl­lä lu­en­to ja kir­jal­li­suus joko a) yk­si­lö- tai ryh­mä­ten­tis­sä Yli­o­pis­ton­mä­el­lä TAI b) Moodlessa. Tent­tiin val­mis­tau­du­taan osal­lis­tu­mal­la lu­en­nol­le, lu­ke­mal­la kir­jal­li­suut­ta ja te­ke­mäl­lä tent­ti­vas­tauk­sia tent­ti­vas­taus­pank­kiin. Mui­den vas­tauk­sia voit käyt­tää apu­na val­mis­tau­tu­es­sa­si tent­tiin, mut­ta nii­den va­raan ei val­mis­tau­tu­mis­ta kan­na­ta jät­tää.

 Kirjallisuus

1. Leh­ti­nen, E., Kuu­si­nen, J. & Vau­ras, M. 2007 uu­dis­tet­tu pai­nos. Kas­va­tus­psy­ko­lo­gia. Hel­sin­ki: WSOY.

JA

1. Nur­mi, J.-E., Aho­nen, T., Lyy­ti­nen, H., Lyy­ti­nen, P., Pulk­ki­nen, L & Ruoppila, I. 2006. Ih­mi­sen psy­ko­lo­gi­nen ke­hi­tys. Hel­sin­ki: WSOY.

A) Yksilö- tai ryhmätentti

Ten­tin voi teh­dä joko 2–3 opis­ke­li­jan ryh­mäs­sä tai it­se­näi­ses­ti. Lue oh­jei­ta tent­ti­mi­ses­tä, ryh­mä­ten­tis­tä, tent­tiin val­mis­tau­tu­mi­ses­ta ja hy­vän tent­ti­vas­tauk­sen omi­nai­suuk­sis­ta Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta. Il­moit­tau­du tent­tiin Nettiopsussa.

 B) Moodletentti

Voit teh­dä moodletentin koti­ko­neel­ta­si jak­son aika­tau­lus­sa mai­nit­tui­na tent­ti­päi­vä­nä. Moodletentti on yk­si­lö­tent­ti, jo­hon val­mis­tau­du­taan nor­maa­lin ten­tin ta­paan hy­vis­sä ajoin etu­kä­teen. Moodletenttiin ei tar­vit­se il­moit­tau­tua. Huo­maat­han, että moodletentin avaa­mi­nen tent­ti­ai­ka­na kat­so­taan yh­dek­si suo­ri­tus­ker­rak­si.

Tent­ti­vas­tauk­set kir­joi­te­taan es­see-muo­dos­sa, eikä käy­te­tä suo­ria lai­nauk­sia (teks­tiä, ku­via, kaa­vi­oi­ta). Läh­tee­nä käy­te­tään vain kurs­sin tent­ti­kir­jo­ja ja lu­en­toa. Teks­tin si­säi­set lähdeviiteet mer­ki­tään: te­ki­jä(t), vuo­si­luku ja sivu­nu­me­rot, esim. (Leh­ti­nen ym. 2006, 12–14, 114-116; Nur­mi ym. 2010, 100–105.) Läh­de­viit­tei­siin ei mer­ki­tä te­ok­sen ni­meä tai kus­tan­ta­jaa, eikä läh­tei­tä mer­ki­tä vas­tauk­sen lop­puun. Tent­ti­vas­tauk­sis­sa on käy­tet­tä­vä mo­lem­pia tent­ti­kir­jo­ja. Käy­tön tu­lee il­me­tä vas­tauk­ses­ta, esim. vii­te­mer­kin­tö­jä käyt­tä­mäl­lä. Yh­den vas­tauk­sen mak­si­mi­pi­tuus on 500 sa­naa (yh­teen­sä 1000–1500 sa­naa per tent­ti), teh­tä­vän pe­rään mer­ki­tään käy­tet­ty sana­mää­rä (esim. Word –oh­jel­ma las­kee au­to­maat­ti­ses­ti sana­mää­rän ja voit ha­lu­tes­sa­si kir­joit­taa vas­tauk­sen en­sin sen avul­la ja ko­pi­oi­da siel­tä Moodleen). Läh­de­viit­tei­tä ei las­ke­ta sana­mää­rään.

Vas­taus­ai­kaa on ten­tin avau­tu­mi­ses­ta sen sul­keu­tu­mi­seen kak­si vuo­ro­kaut­ta. Opis­ke­li­jat ei­vät näe tois­ten­sa Moodleen pa­laut­ta­mia tent­ti­vas­tauk­sia. Vas­tauk­sen tal­len­nus ja pa­lau­tus ta­pah­tuu klik­kaa­mal­la ”Seu­raa­va” -toi­min­toa. Tal­len­na vas­tauk­se­si usein, esi­mer­kik­si noin 10–15 min. vä­lein, jot­ta var­mis­tut teks­tin tal­len­tu­mi­ses­ta myös mah­dol­li­sen verk­ko­kat­kon va­ral­ta. Var­muus­ko­pi­on voit teh­dä myös va­lit­se­mal­la ja ko­pi­oi­mal­la teks­tin väli­ai­kai­ses­ti ”työ­pöy­däl­le”. Voit myös teh­dä tent­ti­vas­tauk­sia teks­tin­kä­sit­te­ly­oh­jel­mas­sa ja liit­tää ne Moodleen vas­ta val­mii­na. Voit muo­ka­ta vas­taus­ta niin mon­ta ker­taa kuin ha­lu­at ja pois­tua vä­lil­lä Moodlesta, kun­han muis­tat tal­len­taa vas­tauk­se­si. Huom. ”Pa­lau­ta kaik­ki ja lo­pe­ta” kun tent­ti­vas­tauk­se­si on val­mis ja ha­lu­at pa­laut­taa kaik­ki vas­tauk­set ar­vi­oi­ta­vak­si. Huo­mio, että vain oh­jei­den mu­kai­set ja ajois­sa pa­lau­te­tut tent­ti­vas­tauk­set ar­vi­oi­daan.

Tenttikysymykset

Tent­tei­hin tu­lee alla ole­vis­ta ky­sy­myk­sis­tä 2–3. Ten­taat­to­ri­na toi­mii yli­o­pis­to-opet­ta­ja Ma­ri­ta Neitola, joka ar­vi­oi ten­tit nu­mee­ri­ses­ti as­tei­kol­la 1–5 / hy­lät­ty. Hy­väk­syt­ty tent­ti edel­lyt­tää mo­lem­pien kir­jo­jen osaa­mis­ta.

Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­sa on oh­jei­ta tent­ti­mi­ses­tä, ryh­mä­ten­tis­tä, tent­tiin val­mis­tau­tu­mi­ses­ta ja hy­vän tent­ti­vas­tauk­sen omi­nai­suuk­sis­ta.

1. Mit­kä ovat ke­hi­tys- ja kas­va­tus­psy­ko­lo­gi­an alo­jen kes­kei­set tut­ki­mus-koh­teet ja mi­ten näi­tä il­mi­öi­tä tut­ki­taan?
2. Mi­ten ai­kuis­o­pis­ke­li­jan op­pi­mi­nen poik­ke­aa nuo­ren op­pi­mi­ses­ta? Poh­di, mitä ai­kuis­ten op­pi­mi­nen ja opet­ta­mi­nen edel­lyt­tä­vät opet­ta­jal­ta ja op­pi­mis­ym­pä­ris­töl­tä.
3. Mää­rit­te­le, mitä tar­koi­te­taan mo­ti­vaa­ti­ol­la. Esit­te­le kes­kei­set mo­ti­vaa­tio-te­o­ri­at ja mo­ti­vaa­ti­on la­jit.
4. Se­li­tä, mi­ten mo­ti­vaa­tio vai­kut­taa op­pi­mi­seen.
5. Mitä tar­koi­te­taan motivationaalisilla orien­taa­ti­oil­la? Mil­lä ta­voin motivationaaliset orien­taa­ti­ot il­me­ne­vät op­pi­mis­ti­lan­teis­sa ja eri­lai­sis­sa suo­ri­tuk­sis­sa?
6. Mi­ten op­pi­mis­tai­to­ja voi­daan opet­taa?
7. Ku­vai­le te­os­ten pe­rus­teel­la ih­mi­sen mi­nän ke­hit­ty­mi­nen eri ikä­vai­heis­sa ja sii­hen vai­kut­ta­vat te­ki­jät.
8. Se­li­tä ja ku­vai­le, mi­ten koti, per­he ja van­hem­mat vai­kut­ta­vat lap­sen ja nuo­ren so­si­aa­li­seen ja emo­ti­o­naa­li­seen ke­hi­tyk­seen.
9. Mää­rit­te­le, mitä ovat meta­kog­ni­tio ja op­pi­mis­stra­te­gi­at? Voi­ko nii­tä opet­taa? Mi­ten em. te­ki­jät kyt­key­ty­vät op­pi­mis­vai­keuk­siin?
10. Van­huus ja elä­män­laa­tu – esit­te­le kes­kei­set elä­män­laa­tuun vai­kut­ta­vat te­ki­jät.
11. Mi­ten van­he­ne­mi­nen vai­kut­taa ih­mi­sen kog­ni­tii­vi­siin toi­min­toi­hin?
12. Ku­vai­le muis­tin ke­hi­tys ja sen muu­tok­set ih­mi­sen elin­kaa­res­sa.
13. Se­li­tä, mi­ten muis­ti vai­kut­taa ih­mi­sen op­pi­mi­seen
14. Ku­vai­le asi­an­tun­ti­jak­si ke­hit­ty­mi­nen ja sen eh­dot. Poh­di yh­tei­sön mer­ki­tys­tä asi­an­tun­ti­juu­den ra­ken­tu­mi­ses­sa.
15. Per­heen ja van­hem­pien mer­ki­tys ja teh­tä­vät lap­sen, nuo­ren, ai­kui­sen ja van­he­ne­van ih­mi­sen elä­mäs­sä.
16. Ku­vai­le lei­kin ke­hi­tys ja se­li­tä lei­kin mer­ki­tys ih­mi­sen ke­hi­tyk­ses­sä.
17. Van­huus ja vii­saus–onko näin ja mil­lä eh­doil­la? Poh­di, mitä on vii­saus, mi­ten se ero­aa älyk­kyy­des­tä,  ja mi­ten se il­me­nee
18. Esit­te­le kes­kei­set ih­mi­sen ke­hi­tys­tä se­lit­tä­vät te­o­ri­at ja te­o­ria-suun­tauk­set. Ku­vai­le te­o­ri­oi­den olen­nai­sim­mat piir­teet ja ver­tai­le eri te­o­ri­oi­ta toi­siin­sa ih­mi­sen ke­hi­tyk­sen se­lit­tä­ji­nä. Mikä te­o­ria ku­vaa mie­les­tä­si par­hai­ten ih­mi­sen ke­hi­tys­tä ja mik­si?
19. Ku­vai­le kie­len ke­hi­tyk­sen kes­kei­set vai­heet varhais- ja keski-lap­suu­des­sa. Poh­di li­säk­si mo­to­rii­kan ja kie­len ke­hi­tyk­sen vä­lis­tä yh­teyt­tä.
20. Ver­tais­suh­tei­den mer­ki­tys ih­mi­sen ke­hi­tyk­sel­le ja hy­vin­voin­nil­le eri
ikä­vai­heis­sa.
21. Op­pi­mis­vai­keuk­sien il­me­ne­mi­nen lap­sen ja nuo­ren elä­mäs­sä. Mi­ten ne vai­kut­ta­vat tu­le­vai­suu­teen? Poh­di myös on­gel­mien syn­tyyn vai­kut­ta­via te­ki­jöi­tä lap­sen ja nuo­ren ke­hi­tyk­sen ja kas­va­tuk­sen näkö­kul­mas­ta.
22. Mää­rit­te­le, mitä on äly­käs toi­min­ta? Mi­ten älyk­kyyt­tä on tut­kit­tu?