3. Suoritustapa ja kirjallisuus

Essee

Kas­va­tus- ja kou­lu­tus­so­si­o­lo­gi­an opin­to­jak­soon si­säl­tyy kuu­si oppi­tun­tia lu­en­to­ja ja yh­dek­sän oppi­tun­tia opin­to­ryh­mä- ja verk­ko-työs­ken­te­lyä. Opin­to­ryh­mä­ta­paa­mi­sia omas­sa oppi­lai­tok­ses­sa on yh­teen­sä kak­si.

Essee

Opin­to­jak­so suo­ri­te­taan kir­joit­ta­mal­la es­see 2–4 opis­ke­li­jan pien­ryh­mäs­sä ja osal­lis­tu­mal­la es­see­työs­ken­te­lyyn verk­ko-op­pi­mis­ym­pä­ris­tös­sä ja opin­to­ryh­mäs­sä.

Es­seen laa­juus on 7–9 si­vua (teks­ti­si­vut joh­dan­nos­ta poh­din­ta­lu­vun lop­puun). Ai­het­ta tu­lee kä­si­tel­lä An­ti­kai­sen ym. te­ok­sen ”Kas­va­tus­so­si­o­lo­gia” poh­jal­ta moni­puo­li­ses­ti vii­ta­ten. Li­säk­si tu­lee käyt­tää vä­hin­tään yhtä kir­jal­li­suus­lis­tas­sa mai­nit­tua ar­tik­ke­lia. Yksi pien­ryh­män jä­sen pa­laut­taa val­miin es­seen verk­ko-op­pi­mis­ym­pä­ris­töön. Muis­tat­han jät­tää it­sel­le­si ko­pio es­sees­tä. Tuu­to­ri il­moit­taa kou­lu­tus­sih­tee­ril­le es­see­työs­ken­te­lyyn (ver­tais­ar­vi­oin­ti & pa­lau­te­kes­kus­te­lu) osal­lis­tu­neet opis­ke­li­ja kou­lu­tus­sih­tee­ril­le.

Ylei­set es­seen ar­vi­oin­ti­pe­rus­teet löy­ty­vät Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta. Opin­to­jen en­sim­mäi­sen es­seen ar­vi­oin­nis­sa kiin­ni­te­tään eri­tyi­ses­ti huo­mi­o­ta ai­heen ra­jauk­seen, läh­de­kir­jal­li­suu­den hyö­dyn­tä­mi­seen ja muo­to­seik­koi­hin, ku­ten esi­mer­kik­si läh­de­viit­tei­den mer­kit­se­mi­seen. Läh­de­viit­tei­den mer­kit­se­mi­nen on hyvä ope­tel­la nyt heti opin­to­jen alus­sa, jot­ta seu­raa­vis­sa suo­ri­tuk­sis­sa voi kes­kit­tyä enem­män si­säl­tö­ky­sy­myk­siin, ra­jauk­seen jne.

Esseen aiheet

Ai­heen va­lin­taan voi orien­toi­tua lu­ke­mal­la Kas­va­tus­so­si­o­lo­gia -te­os­ta ja ar­tik­ke­lei­ta. Pien­ryh­mä va­lit­see kuu­des­ta ai­hees­ta kiin­nos­ta­vim­man. Jo­kai­nen aihe tar­jo­aa usei­ta eri mah­dol­li­suuk­sia kä­si­tel­lä ai­het­ta. Ryh­mä ra­jaa es­seen­sä kir­jal­li­suu­den ja ai­heen sal­li­mis­sa ra­jois­sa ja ot­si­koi es­seen sen si­säl­lön mu­kai­ses­ti. Es­seen aihe (1–6) mer­ki­tään es­seen ot­sik­koon nu­me­rol­la.

1. Kou­lu­tus on niin Suo­mes­sa kuin muu­al­la­kin maa­il­mas­sa jat­ku­vas­ti laa­jen­tu­nut ja ylei­nen kou­lu­tus­taso on nous­sut voi­mak­kaas­ti. Poh­di es­sees­sä­si kou­lu­tus­eks­pan­si­oon joh­ta­nei­ta syi­tä ja sen seu­rauk­sia esi­mer­kik­si työ­e­lä­män kou­lu­tus¬inf­laa­ti­oon, yli­kou­lut­ta­mi­seen, sta­tus­kil­pai­luun tai yk­si­löi­den hy­vin­voin­tiin.

2. Suo­ma­lai­set us­ko­vat kou­lu­tuk­seen, vaik­ka kor­kea kou­lu­tus­kaan ei ta­kaa työl­lis­ty­mis­tä tai py­sy­vää koko­päi­väis­tä työ­suh­det­ta. Pät­kä­työt, työt­tö­myys­jak­sot ja uu­del­leen opis­ke­lu mää­rit­tä­vät yhä use­am­man työ­uraa. Löy­tyy­kö kou­lu­tus­us­kol­le ka­tet­ta? Kä­sit­te­le kou­lu­tuk­sen kan­nat­ta­vuut­ta ja kou­lu­tuk­sen ja työ­mark­ki­noi­den suh­det­ta esi­mer­kik­si tar­kas­te­le­mal­la kor­ke­a­kou­lu­tuk­sen mer­ki­tys­tä työ­mark­ki­noil­la me­nes­ty­mi­seen.

3. Pe­rus­o­pe­tus­lais­sa to­de­taan, että ope­tuk­sen tu­lee edis­tää tasa-ar­voi­suut­ta yh­teis­kun­nas­sa. Li­säk­si ope­tuk­sen ta­voit­tee­na on tur­va­ta riit­tä­vä yh­den­ver­tai­suus kou­lu­tuk­ses­sa. Lain to­teu­tu­mi­seen vai­kut­ta­vat kui­ten­kin use­at te­ki­jät mm. kou­lu­tuk­sen yh­teis­kun­nal­li­set teh­tä­vät, kou­lun käy­tän­nöt ja pii­lo-ope­tus­suun­ni­tel­ma. Tar­kas­te­le ja ar­vi­oi tasa-ar­voi­suu­den ja yh­den­ver­tai­suu­den to­teu­tu­mis­ta eri suku­puol­ten, so­si­o­e­ko­no­mis­ten ryh­mien tai maa­han­muut­ta­ja­op­pi­lai­den näkö­kul­mas­ta.

4. Kou­lu­tuk­ses­ta ja opis­ke­lus­ta on tul­lut lä­hes it­ses­tään­sel­vyyk­siä nyky-yh­teis­kun­nas­sa. Kaik­ki ei­vät kui­ten­kaan suo­ri­ta pe­rus­kou­lua lop­puun tai ha­keu­du sen jäl­kei­seen kou­lu­tuk­seen. Mi­ten kas­va­tus­so­si­o­lo­gia on pyr­ki­nyt se­lit­tä­mään tätä il­mi­ö­tä? Onko ky­sees­sä yk­si­lön va­lin­ta vai ovat­ko syyt yh­teis­kun­nal­li­sis­sa ra­ken­teis­sa? Mi­ten täl­lai­nen va­lin­ta vai­kut­taa yk­si­lön elä­mään osa­na kou­lu­tus­kes­keis­tä yh­teis­kun­taa? Onko kou­lut­tau­tu­mi­nen to­del­la aina vält­tä­mä­tön­tä? Muis­ta ra­ja­ta aihe hy­vin ja liit­tää poh­din­ta läh­tei­den an­ta­maan tie­toon.

5. Mik­si elin­i­käi­nen op­pi­mi­nen ja ai­kuis­kou­lu­tus ko­e­taan tä­män päi­vän yh­teis­kun­nas­sa ja työ­e­lä­mäs­sä tär­keik­si? Tar­kas­te­le ky­sy­mys­tä esi­mer­kik­si kou­lu­tuk­sen yh­teis­kun­nal­lis­ten teh­tä­vien tai elin­i­käi­sen op­pi­mi­sen avain­tai­to­jen (http://www.oph.fi Elin­i­käi­sen op­pi­mi­sen avain­tai­dot) näkö­kul­mas­ta ja ar­vi­oi, mi­ten ai­kuis­kou­lu­tus on on­nis­tu­nut teh­tä­vis­sään. Ra­jaa ai­hee­si esi­mer­kik­si kou­lu­tus­muo­don, iän ja/tai suku­puo­len avul­la.

6. Tar­kas­te­le iden­ti­teet­tiä, kas­va­tus­ta ja/tai kou­lu­tus­ta itse ra­jaa­mas­ta­si kas­va­tus- ja kou­lu­tus­so­si­o­lo­gi­ses­ta näkö­kul­mas­ta.

Esseen pohjana käytettävä kirjallisuus

Kir­ja: An­ti­kai­nen, A., Rin­ne, R. & Kos­ki, L. 2006 (3. uu­dis­tet­tu pai­nos tai uu­dem­mat pai­nok­set). Kas­va­tus­so­si­o­lo­gia. Hel­sin­ki: WSOY, lu­vut 1–9

ja seu­raa­vat ar­tik­ke­lit:

Aro, M. 2009. Kou­lu­tus ja hy­vin­voin­ti­puut­teet. Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 74 (5), 497–508. http://www.stakes.fi/yp/2009/5/aro.pdf (1. es­see­aihe)
Hä­mä­läi­nen, K. & Väli­jär­vi, J. 2006. Työ­e­lä­män tar­peet, si­vis­tys ja elä­män laa­tu – mah­do­ton yh­tä­lö Eu­roo­pan kou­lu­tus­jär­jes­tel­mien ke­hit­tä­jil­le? Ai­kuis­kas­va­tus 26 (4), 329–335. (5. es­see­aihe, Nelliportaali: Doria)
Illeris, K. 2006. Elin­i­käi­nen op­pi­mi­nen ja ma­ta­las­ti kou­lu­te­tut. Ai­kuis­kas­va­tus 26 (1), 4–13. (4. es­see­aihe, Nelliportaali: Doria)
Juu­ti­lai­nen P-K. 2007. Suku­puo­li lu­ki­on opinto-oh­jaus­kes­kus­te­luis­sa. Kas­va­tus 38 (2), 134–143. (3. es­see­aihe, Nelliportaali: Doria)
Kuurme, T.; Carls­son, A. 2011. Kou­lu iden­ti­tee­tin muo­dos­tu­mi­sen tu­ke­na. Kas­va­tus 42 (3), 232–242. (6. es­see­aihe, Nelliportaali: Doria)
Rau­ta­kil­pi, S. & Rouhelo, A. 2005. Suu­ret odo­tuk­set vai tur­hat toi­veet? Aka­tee­mi­set generalistit vuo­si­tu­han­nen vaih­teen kou­lu­tus­mark­ki­noil­la. Ai­kuis­kas­va­tus 25 (1), 36–46. (2. es­see­aihe, Nelliportaali: Doria)

Oheis­lu­ke­mis­to­lis­ta löy­tyy verk­ko­a­lu­eel­ta. Myös in­ter­ne­tis­tä löy­tyy käyt­tö­kel­pois­ta tie­toa mm. seu­raa­vis­ta osoit­teis­ta: www.minedu.fi/opm, www.stat.fi ja http://oph.fi

Ko­pio: Kas­va­tus- ja kou­lu­tus­so­si­o­lo­gia 4 opLv. 2015–16, Moni­muo­to-opin­not