4. Esseeohjeet
Pienryhmätyöskentelyä verkossa
Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöjä opetellaan yhteistoiminnallisesti pienryhmissä prosessina, jonka vaiheet ovat seuraavat:
- Ilmoittautuminen pienryhmään: Ilmoittaudu 2–4 opiskelijan esseeryhmään kiinnostavan aiheen mukaan viikon 42 opintoryhmäkokoontumisessa tai Moodlen kautta 16.10. mennessä.
- Aiheen rajaus: Esseeryhmä pohtii esseensä rajausta ja laittaa siitä parin lauseen viestin esseetyöskentely -keskustelualueelle.
- Pienryhmä sopii työskentelystä keskenään. Pienryhmistä muodostetaan noin seitsemän esseen Palauteryhmiä. Ensimmäiseksi pienryhmä pohtii aiheensa rajausta ja laittaa siitä muutaman lauseen tiedoksi palauteryhmän keskustelualueelle 23.10. mennessä.
- Esseen palautus: Pienryhmä kirjoittaa esseen ja palauttaa sen väliarviointia varten 6.11. mennessä Palauteryhmän –keskustelualueelle. Aiheena esseen nimi. Esseen ei tarvitse olla valmis mutta vertaispalaute hyödyttää sitä enemmän mitä pidemmällä essee on. Esseessä tulee olla kansilehti, johdanto, vähintään muutama sivu ns. ”leipätekstiä”, johon on merkitty lähdeviitteitä. Tuutori jakaa vertaispalauteryhmät.
- Pienryhmä antaa vertaispalautetta yhdestä toisesta esseestä 10.11. mennessä Vertaispalaute –ohje mukaisesti ja palauttaa palautteen Moodleen vastaamalla viestiin, jossa arvioitavan essee on. Myös tuutori ja opettaja antavat palautetta esseistä. Esseetyöpajassa viikolla 47 käsitellään esseitä, palautteita ja opiskelijoiden kysymyksiä ja kommentteja.
- Pienryhmä viimeistelee, kirjoittaa oman arvion essestä ja sen tekoprosessista ja palauttaa esseen Kasvatus- ja koulutussosiologian esseen palautus -kohtaan 27.11. mennessä.



Aiheen rajaus
Aiheen rajauksen lähtökohtana on tehtävänanto ja esseen otsikko. Kiinnitä huomiota, onko sisällössä pysytty aiheessa, jätetty jotakin olennaista pois tai painotettu liikaa otsikosta sivuun meneviä asiakokonaisuuksia. Kaikkea aiheesta kirjoitettua ei yhdessä esseessä voi käsitellä. Arvioi, ovatko tehdyt valinnat otsikon ja aiheen kannalta olennaisia ja perusteltavissa. Hyvässä johdannossa on kuvattu ja perusteltu lyhyesti kysymys, johon esseessä tullaan vastaamaan, näkökulma ja päälinjat.
Rakenne
Otsikointiin, jäsentelyyn, käsittelyn etenemiseen ja sen myötä tehtävän kokonaisuuden arviointiin ei voi antaa kovin tarkkoja ohjeita. Tekstiä tulisi lukea asennoituen siihen kuin täysin uuteen asiaan, josta saa tietoa ensimmäistä kertaa. Hyvin otsikoitu, jäsennelty ja johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus on helppolukukuinen, se johdattaa lukijaa vaivattomasti eteenpäin.
Kielellinen ilmaisu
Esseissä käytetään selkeää ja tarkkaa yleiskieltä. Asiat kannattaa ilmaista mahdollisimman yksinkertaisesti, sillä vaikeat lauserakenteet ja monimutkaiset ilmaisut yleensä vain vaikeuttavat kirjoittajan ajatuskulkujen ymmärtämistä.
Lähdekirjallisuuden käyttö ja lähdeviitteet
Tekstistä tulee näkyä selkeästi, että lähteenä on käytetty opetussuunnitelmassa mainittua kirjallisuutta sekä mahdollisesti oman valinnan mukaan muita lähteitä. Lähdeviitteiden avulla lukija tietää, mistä tekstissä olevat tiedot ovat peräisin ja näin ollen voi erottaa lainatut ajatukset kirjoittajan omista ajatuksista. Monesti koetaan ongelmana se, missä kulkee oman ajattelun ja kirjoista lainatun välinen raja. Usein sitä onkin vaikea erottaa, sillä oman ajattelun aineksina on aina jotakin kuultua tai luettua. Yleensä kirjoittaja tekee omia synteesejään ja analyysejään siitä, mitä on omaksunut. Tällaisen ajattelun tulos on juuri sitä omaa pohdintaa, jota tehtävässä odotetaan. Suoria lainauksia (lähteen tekstin sanatarkkaa toistoa) on syytä välttää ja ilmaista lähteessä oleva ajatus omin sanoin. Plagiointi (kirjallinen varkaus, muiden tekstin esittäminen omanaan) on kokonaan kiellettyä. Omin sanoin muotoiltu teksti myös osoittaa, että kirjoittaja osaa soveltaa lukemaansa käsittelemiinsä aiheisiin.
Opiskelijan yleisoppaassa on esitetty pääsäännöt sekä lähdeviitteiden merkitsemiseen että lähdeluettelon laatimiseen. Vertaa niitä kirjoittajan merkintöihin. Tehtävän oikeaoppinen ulkoasu ei ole tärkeintä, mutta omalta osaltaan helpottaa lukijaa. Ongelmakohdissa kannattaa kääntyä tuutorin puoleen.
Vertaispalaute -ohje
Vertaispalauteryhmä lukee toisen pienryhmän esseen ja antaa siitä palautetta yhden sivun verran käyttämällä yllä mainittuja (aiheen rajaus, rakenne, kielellinen ilmaisu, lähdekirjallisuuden käyttö ja lähdeviitteet) sekä Opiskelijan yleisoppaassa olevia ohjeita esseen kirjoittamisesta. Yleisoppaasta löytyy myös esseen arviointilomake, jonka kohtia voi hyödyntää. Vertaispalaute viedään Moodleen Esseetyöskentely –keskustelualueelle vastauksena arvioitavaan esseeseen.
Palaute kirjoitetaan perustellen aiheen rajauksesta, lähdekirjallisuuden käytöstä ja lähdeviitteiden merkitsemisestä, esseen rakenteesta ja kielellisestä ilmaisusta. Palautteessa nostetaan esiin mikä esseessä oli onnistunutta? Missä olisi kehitettävää? Kirjatkaa ylös myös muita mieleesi tulevia kommentteja ja kysymyksiä yhteistä palautekeskustelua varten. Jokainen opiskelija lukee ryhmän muut esseet ja niiden arvioinnit ja esittää vähintään yhden kommentin per essee.
Esseen arviointi
Esseetyöskentelyä ohjaavat ja esseitä arvioivat tutkijatohtori Nina Haltia, yliopisto-opettaja Tiina Tuijula sekä tutkija Katariina Löfblom ja suunnittelija Eija Siltari. Lopullinen essee arvioidaan numeerisesti asteikolla täydennettävä/ 1–5, sekä lisäksi opettaja antaa esseestä palautetta arviointilomakkeen ruudukolla. Esseiden yleiset arviointiperusteet löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta. Opintojen ensimmäistä esseetä kirjoittaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota juuri aiheen rajaukseen, lähdekirjallisuuden hyödyntämiseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi tekstiviitteiden merkitsemiseen. Tuutori ilmoittaa verkko-työskentelyyn osallistuneet opiskelijat avoimen yliopiston kurssisihteerille.
Kopio: Kasvatus- ja koulutussosiologia 4 opLv. 2015–16, Monimuoto-opinnot