4.1.3 Lähdeluettelo

kirjoittaja

Kaikki tekstissä viitatut lähteet luetellaan lähdeluettelossa. Lähdeluettelo antaa lukijalle kuvan kirjoittajan teoreettisista lähtökohdista ja auttaa lukijaa löytämään lähteen. Lähteet erotetaan toisistaa 1,5 rivivälein toisistaan.

Lähdeluettelomerkinnän yleisrakenne voidaan jakaa neljään osaan: Kuka? Milloin? Mitä? Missä? Toisin sanoen käytetyistä lähteistä mainitaan kirjoittajan nimi ja etukirjain, julkaisuvuosi, teoksen nimi ja kustantaja. Lähteet kirjoitetaan aakkosjärjestykseen ensimmäisen tekijän sukunimen mukaan. Jos tekijää ei ole merkitty, aakkostetaan lähde nimikkeen mukaan. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut järjestetään aakkosiin keskenään ja erotetaan ilmestymisvuoteen liitetyllä pikkukirjaimella toisistaan esimerkiksi (2026a, 2026b).

Kirja, e-kirja tai aikausilehtiartikkeli

Kirjan nimi kursivoidaan. E-kirja merkitään samalla tavalla kuin painettu kirja. Jos e-kirjalla on doi-tunnus (Digital Object Identifier), se lisätään viitetietoihin.

  • Mitchell, D. (2014). WHAT REALLY WORKS in Special and Inclusive Education. Using evidence based teaching strategies. Routledge.
  • Tirri, K., & Kuusisto, E. (2020). Opettajan ammattietiikkaa oppimassa. Gaudeamus.
  • Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. (2015). Johdatus kasvatustieteisiin (8. uudistettu painos) Ps-kustannus. E-kirja (Ellibs).
  • WWW-sivustolla sijaitseva html-dokume

Aikakauslehtiartikkelista merkitään artikkelin kirjoittaja, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, vuosikerta (volyymi), lehden numero ja artikkelin sivunumerot. E-lehdissä toimitaan kuten e-kirjoissa. Jos kyse on PDF-muodossa olevasta artikkelista, verkko-osoitetta ei tarvita. Doi-tunnus merkitään, jos se on tiedossa. Aikakauslehden nimi ja sen perässä ilmoitettava lehden vuosikerta eli volyymi (vol.) kursivoidaan.

  • Vanttaja, M., Nori, H. & Kinnari, H. (2024). Kykyjensä epäilijät: Yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooman yhteys luokkataustaan, sukupuoleen ja ikään, Kasvatus, 55(3), 239–255. https://doi.org/10.33348/kvt.145789
  • Heikkinen, H. L.T., Kiilakoski, T., Kaukko, M. & Kemmis, S. (2023): Miten muuttaa käytäntöjä ihmisen ja luonnon kannalta kestäviksi? Ekososiaalinen sivistys käytäntöarkkitehtuuriteorian valossa. Kasvatus, 54 (1), 64–76. https://doi.org/10.33348/kvt.127187
  • Opiskelijavalintojen ensikertalaiskiintiöiden poliittinen oikeutus ja kritiikki. Hal­tia, isopahkala-Bouret, U.  & Peura, M. (2022). Kasvatus & Aika (Verkkolehti) 16, 5–21.

Toimitettu teos

Teoksen tekijöiden nimen jälkeen merkitään (toim).Teoksen nimi kursivoidaan ja artikkelin sivunumerot merkitään sulkuihin teoksen nimen jälkeen. Lopuksi tulee kustantaja.

  • Hirvonen, I., Siivonen, P. and Komulainen, K.  (2023). Finnish University Students Constructing Their Ideal Employable Identities: A Case Study of Top Performing Experts. Teoksessa Rethinking Graduate Employability in  Context. Discourse, Policy and Practice. Spriger Education eBooks. Rethinking Graduate Employability in Context: Discourse, Policy and Practice | SpringerLink
  • Aho­nen, K. (2011). Ai­kui­set opin­tiel­lä. Va­paan si­vis­tys­työn oppi­lai­tok­set ja am­ma­til­li­set kurs­sit. Te­ok­ses­sa A. Heik­ki­nen & P. Lei­no-Kau­ki­ai­nen (toim.) Va­lis­tus ja kou­lun­penk­ki. Kas­va­tus ja kou­lu­tus Suo­mes­sa 1860-lu­vul­ta 1960-lu­vul­le (s. 430–454). SKS.
  • Isopahkala-Bouret, U. & Siivonen, P. (2025). Accounts of Occupational Prestige in the Discursive Context of the Knowledge Economy. Teoksessa M. C. Pantea, K. Roberts, D-C Dabija, (toim.), Higher Education and Work in the Knowledge Economy (s. 247–271). Springer Nature Switzerland.

Verkkolähde

Sanomalehtiartikkeli

Verkkoartikkeli:

  • Virtanen, M. (2026, toukokuu 22). Suuri tekoälytutkimus julkaistiin tänään. Helsingin Sanomat, hs.fi

Painettu lehti:

  • Virtanen, M. (2026, toukokuu 22). Suuri tekoälytutkimus julkaistiin tänään. Helsingin Sanomat, A 12, 8.

Sarjajulkaisu ja tutkimusraportti

Paikkakuntien ja instituutioiden nimiä ei lisätä erikseen, jos ne selviävät muutoin lähdeviittauksesta.

  • Syrjäläinen, E. (2002). Eikö opettaja saisi jo opettaa? Koulun kehittämisen paradoksi ja opettajan työuupumus. Tampereen yliopisto.

 

Dokumentti ilman henkilötekijää

Ilman henkilötekijää lainattavat lähteet voidaan korvata merkinnällä Anon (anonyymi). Tekstiviitteeksi merkitään tällöin esim. Anon.1976b. Tällaiset julkaisut sijoitetaan kronologiseen järjestykseen (ilmestymisajankohdan mukainen järjestys). Toinen vaihtoehto on merkitä lähde nimikkeen mukaan.

  • Anon. 1976b. Perhekasvatustoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1976: 42. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
  • Tutkimus Oulun koululaisista ja koululaisten päihteiden käytöstä 1972. Oulun evankelisluterilaiset seurakunnat. Nuorisotoimisto. Moniste.

Lait

    • Eduskunta. (1998). Perusopetuslaki (628, 21. elokuuta 1998). https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa
    • Valtioneuvosto (2018). Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta (810/2018)

 

Arkistolähde

  • Elinikäinen oppiminen tietoyhteiskunnassa. Komiteanmietintö 1995:13. Valtion painatuskeskus.

Julkaisematon lähde, esim. luento, luentotallenne tai haastattelu

  • Alho-Malmelin, M. & Tuomisto, H. (2002). Avoimen yliopisto-opiskelijan muotokuva. Avoimen yliopiston neuvottelupäivät 22.–23.5.2002.

Teoksen suomentaja

  • Piaget, J. & Inhelder, B. (1977). Lapsen psykologia. Suomentaja Mirja Rutanen. Gummerus.

Jos käännös on julkaistu vuosikymmeniä alkuperäistä teosta myöhemmin, mainitaan alkuperäisen julkaisun vuosi kustantajatietojen jälkeen.

  • Freire, P. (2005). Sorrettujen pedagogiikka. Suomentaja J. Kurtti.  Vastapaino (Alkuperäisjulkaisu 1970).