3. Suoritustapa ja kirjallisuus

kirjoittaja

A) Esseetyöskentelyä korvaava tehtävä (täy­den­net­tä­vä–hy­väk­syt­ty)

An­nat pa­lau­tet­ta kah­des­ta es­sees­tä ja lai­tat oman es­see­si  (kes­ken­e­räi­nen vä­hin­tään 3 si­vua) ver­tais­ar­vi­oi­ta­vak­si Mood­leen. Ar­vi­oi es­see­tä esim. avoi­men pa­lau­te­lo­ma­ket­ta hyö­dyn­tä­en ja anna sa­nal­lis­ta pa­lau­tet­ta. Sekä ar­vi­oi­ta­vat es­seet että pa­laut­teen­anto ta­pah­tuu Es­see­työs­ken­te­lyn kor­vaa­va teh­tävä -keskustelualueella Moodlessa.

 

B) Essee (arviointiasteikko 0-5)

Laa­di 7–9 si­vun laa­jui­nen es­see 2–4 hen­ki­lön ryh­mäs­sä tai it­se­näi­ses­ti, ja pa­lau­ta es­see Mood­leen kas­va­tus- ja kou­lu­tus­so­si­o­lo­gi­an loh­koon. Oh­jei­ta es­seen kir­joit­ta­mi­seen löy­dät Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta. Ai­het­ta tu­lee kä­si­tel­lä An­ti­kai­sen ym. te­ok­sen ”Kas­va­tus­so­si­o­lo­gia” poh­jal­ta moni­puo­li­ses­ti vii­ta­ten. Li­säk­si tu­lee käyt­tää vä­hin­tään yhtä kir­jal­li­suus­lis­tas­sa mai­nit­tua ar­tik­ke­lia. Lo­pul­li­nen es­see ar­vi­oi­daan nu­mee­ri­ses­ti as­tei­kol­la täy­den­net­tä­vä/ 1–5, sekä li­säk­si opet­ta­ja an­taa es­sees­tä pa­lau­tet­ta ar­vi­oin­ti­lo­mak­keen ruu­du­kol­la. Es­sei­den ylei­set ar­vi­oin­ti­pe­rus­teet löy­ty­vät Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta. Esseet arvioi tuntiopettaja Kristiina Ojala. Es­see­tä kir­joit­ta­es­sa kan­nat­taa kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta juu­ri ai­heen ra­jauk­seen, läh­de­kir­jal­li­suu­den hyö­dyn­tä­mi­seen ja muo­to­seik­koi­hin, ku­ten esi­mer­kik­si teks­ti­viit­tei­den mer­kit­se­mi­seen.

Lii­tä es­seen lop­puun oma ar­vi­o­si (laa­juus 1⁄2–1 si­vua) teko­pro­ses­sis­ta, työs­tä­mi­sen su­ju­mi­ses­ta, on­gel­mis­ta ja nii­den rat­kai­suis­ta sekä omas­ta suo­riu­tu­mi­ses­ta­si.

 

Esseen aiheet

Aiheen valintaan voi orientoitua lukemalla Kasvatussosiologia -teosta ja artikkeleita. Jokainen aihe tarjoaa useita eri mahdollisuuksia käsitellä aihetta. Ryhmä rajaa esseensä kirjallisuuden ja aiheen sallimissa rajoissa ja otsikoi esseen sen sisällön mukaisesti. Esseen aihe (1–6) merkitään esseen otsikkoon numerolla.

  1. Miten julkisen koulun syntyä voidaan selittää funtionalistisesti? Mitä on funktionalismi? Mitä on representaatio-ongelma ja miten funtionalistinen selitys vastaa siihen? Miten modernin koulutuksen synty liittyy sosiaaliseen kontrolliin?
  2. Tieto ja opetussuunnitelma. Mitä on tieteellinen tieto? Miten tieteellisen tiedon synty liittyy valistukseen? Miten tieto kytkeytyy valtaan? Mitä on opetussuunitelma? Miten opetussuunnitelma liittyy yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja arvoihin? Miten opetussuunnitelmalla ohjataan, jaetaan ja uusinnetaan tietoa? (Miten peruskoulun uusi OPS valikoi, luokittelee, siirtää ja arvioi tietoa?)
  3. Suomalaiset viettävät suuren osan elämästään koulussa. Tarkastele koulun jokapäiväisiä käytäntöjä ja koulua toimintaympäristönä esimerkiksi sukupuolen, sosiaaliluokan, piilo-opetussuunnitelman tai erilaisten oppilas/opiskelijaryhmien näkökulmasta.
  4.  Koulutustason noususta huolimatta lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta, esimerkiksi akateeminen koulutus periytyy Suomessa edelleen. Tarkastele tätä ilmiötä ja siihen vaikuttavia sosiologisia tekijöitä.
  5. Mitkä asiat vaikuttavat koulutusalan ja -paikan valintaan? Voit käsitellä aihetta esimerkiksi koulutuksen ja työn, koulutusalan arvostuksen ja ammattien statuksen tai nykyisen (ja tulevan) työelämän edellyttämien kvalifikaatioiden näkökulmasta.
  6.  Tarkastele identiteettiä, kasvatusta ja/tai koulutusta itse rajaamastasi kasvatus- ja koulutussosiologisesta näkökulmasta. Voit tarkastella esimerkiksi, mikä merkitys koulutuksella on yksilön identiteetin kehitykselle tai millainen on koulutuksen vallankäytön ja yksilöllisen identiteetin kehittymisen suhde. Muita mahdollisia näkökulmia ovat myös yhteisöllinen ja yksilöllinen identiteetti, koulun piilo-opetussuunnitelma ja identiteetti. Voit tarkastella oppilaan lisäksi asiaa myös  opettajan ammatillisen identiteetin kehittymisen kannalta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esseen pohjana käytettävä kirjallisuus

Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. Helsinki: PS-kustannus, luvut 1–9. Saatavana e-kirjana Ellibsistä.

ja seuraavat artikkelit/katsaukset/luvut:

Ahola, S. & Tolonen, J. 2013. Katsaus koulutusalan periytymiseen suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla. Tiedepolitiikka 38 (2013) : 3, s. 47-56

Souto, A-M, 2014. ”Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu” Koulutuksen keskeyttäjät ja ammatilliseen koulutukseen kuulumisen ehdot.  Nuorisotutkimus 32 (4), 19–35. Saatavana Finnasta.

Tolonen, T. 2010. Yhteiskuntaluokan ja paikallisuuden merkitys nuorten ryhmien ja tyylien muotoutumisessa. Nuorisotutkimus 28 (2), 3–22. Saatavana Finnasta.

Kalliomeri, H. 2006. Opetussuunnitelma symbolisen vallankäytön välineenä. Kriittinen katsaus poliittisen curriculum-teorian pohjalta. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Luvut 3.1. ja 4.3.  Saatavana https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93216/gradu00924.pdf?sequence=1

Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. 2012. Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Yhteiskuntapolitiikka 77 (5), 559–566. http://www.julkari.fi/handle/10024/103027

Kuurme, T.; Carlsson, A. 2011. Koulu identiteetin muodostumisen tukena. Kasvatus 42 (3), 232–242.  Saatavana Finnasta.

Käyhkö, M. 2014. Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko? Työläistaustaiset naiset, yliopisto-opiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia-lehti 1/2014. Saatavana Finnasta.

Lappalainen, S., Mietola, R. ja Lahelma, E. 2010. Hakemisen pakkoa, tiedonmuruja ja itseymmärrystä: nuorten koulutusvalinnat ja oppilaanohjaus. Nuorisotutkimus. Nuorisotutkimus 28 (2010) : 1, s. 39-55.  Saatavana Finnasta.

Lehtinen, E. 2004. Koulutusjärjestelmä suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa. Sitran julkaisu. Artikkelikokoelma tutkimushankkeesta sosiaaliset innovaatiot, yhteiskunnan uudistumiskyky ja taloudellinen menstys. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.  Saatavana Moodlessa.

Salminen, J. & Annevirta Tiina. 2014. Opetussuunnitelman perusteiden väittämä ohjaus – mitä, kenelle ja miksi? Kasvatus 45 (4), 333–348. Saatavana Finnasta.

Internetistä löytyy käyttökelpoista tietoa mm. seuraavista osoitteista: http://www.minedu.fi/OPM/,

http://www.stat.fi/  ja  http://oph.fi