Kasvatus- ja koulutussosiologia 4 op

kirjoittaja

Osaamistavoitteet

Opiskelija kiinnostuu pohtimaan kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä yhteiskunnallisina ja kulttuurisina ilmiöinä, hallitsee sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteet, tuntee pääpiirteissään kasvatussosiologian keskeiset teoreettiset lähestymistavat ja tutkimussuuntaukset sekä osaa soveltaa näitä kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisen luonteen hahmottamisessa.

Sisältö
  • sosiologia tieteenä ja ajattelutapana
  • sosiologian ja kasvatussosiologian keskeiset käsitteet ja teoriasuuntaukset
  • koulutuksen historiallinen muotoutuminen ja yhteiskunnalliset tehtävät
  • kasvatuksen ja kasvun yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ehdot ja mahdollisuudet
  • kasvatus, koulutus ja sukupuoli
  • koulutuksen käytännöt ja prosessit
Opettajat

Rauno Huttunen (luennot), Tiina Tuijula, Heikki Kinnari, Kristiina Ojala ja Eija Siltari (esseet)

Aikataulu

Luennot:

  • ke 21.10.2020 klo 17.30–20.00 verkko-oppimisympäristö  (Zoom)
  • ke 28.10.2020 klo 17.30–20.00 verkko-oppimisympäristö (Zoom)

Esseetyöskentelyä korvaavan tehtävän tekeminen ”Esseetyöskentelyä korvaavan tehtävän” -keskustelualueella Moodlessa ja valmiin esseen palautus Moodleen omassa aikataulussa (etukäteen jaksoa suorittavat voivat tehdä korvaavan tehtävän ennen Kasvatus- ja koulutussosiologia -opintojakson alkua tai sen jälkeen, eivät sen aikana).

Suoritustapa

A) Esseetyöskentelyä korvaava tehtävä (täydennettävä–hyväksytty), huom. voit tehdä korvaavan tehtävän ennen tai jälkeen kasvatus- ja koulutussosiologian opintojakson, et sen aikana.

Annat palautetta kahdesta esseestä ja laitat oman esseesi  (keskeneräinen vähintään 3 sivua) vertaisarvioitavaksi Moodleen. Arvioi esseetä esim. avoimen palautelomaketta hyödyntäen ja anna sanallista palautetta. Sekä arvioitavat esseet että palautteenanto tapahtuu Esseetyöskentelyä korvaava tehtävä – suljetulla keskustelualueella Moodlessa. Pyydä opintosihteeriä  lisäämään sinut em. keskustelualueen jäseneksi.

B) Essee (arviointiasteikko: 0–5)

Laadi 7–9 sivun laajuinen essee 2–4 henkilön ryhmässä tai itsenäisesti, ja palauta essee Moodleen kasvatus- ja koulutussosiologian lohkoon. Ohjeita esseen kirjoittamiseen löydät Opiskelijan yleisoppaasta. Opintojen ensimmäisen esseen arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota aiheen rajaukseen, lähdekirjallisuuden hyödyntämiseen ja muotoseikkoihin, kuten esimerkiksi tekstiviitteiden merkitsemiseen. Liitä esseen loppuun oma arviosi (laajuus 1⁄2–1 sivua) tekoprosessista, työstämisen sujumisesta, ongelmista ja niiden ratkaisuista sekä omasta suoriutumisestasi.

Lo­pul­li­nen es­see ar­vi­oi­daan nu­mee­ri­ses­ti as­tei­kol­la täy­den­net­tä­vä/ 1–5, sekä li­säk­si opet­ta­ja an­taa es­sees­tä pa­lau­tet­ta ar­vi­oin­ti­lo­mak­keen ruu­du­kol­la. Es­sei­den ylei­set ar­vi­oin­ti­pe­rus­teet löy­ty­vät Opis­ke­li­jan yleis­op­paas­ta. Opin­to­jen en­sim­mäis­tä es­see­tä kir­joit­ta­es­sa kan­nat­taa kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta juu­ri ai­heen ra­jauk­seen, läh­de­kir­jal­li­suu­den hyö­dyn­tä­mi­seen ja muo­to­seik­koi­hin, ku­ten esi­mer­kik­si teks­ti­viit­tei­den mer­kit­se­mi­seen.

Esseen pohjana käytettävä kirjallisuus:

  1. Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. Helsinki: PS-kustannus, luvut 1–9.

JA seuraavat artikkelit/katsaukset/luvut, joista on käytettävä vähintään yhtä esseessä:

  1. Ahola, S. & Tolonen, J. 2013. Katsaus koulutusalan periytymiseen suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla. Tiedepolitiikka 3/2013.
  2. Kalliomeri, Y. 2006. Opetussuunnitelma symbolisen vallankäytön välineenä. Kriittinen katsaus poliittisen curriculum-teorian pohjalta. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Luvut 3.1. ja 4.3.
  3. Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. 2012. Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Yhteiskuntapolitiikka 77 (5), 559–566.
  4. Kuurme, T.; Carlsson, A. 2011. Koulu identiteetin muodostumisen tukena. Kasvatus 42 (3), 232–242.
  5. Käyhkö, M. 2014. Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko? Työläistaustaiset naiset, yliopisto- opiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia-lehti 1/2014.
  6. Lap­pa­lai­nen, S., Mietola, R. ja La­hel­ma, E. 2010. Ha­ke­mi­sen pak­koa, tie­don­mu­ru­ja ja itse­ym­mär­rys­tä: nuor­ten kou­lu­tus­va­lin­nat ja op­pi­laan­oh­jaus. Nuo­ri­so­tut­ki­mus 28 (2010) : 1, s. 39-55.
  7. Souto, A-M, 2014. ”Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu” Koulutuksen keskeyttäjät ja ammatilliseen koulutukseen kuulumisen ehdot.  Nuorisotutkimus 32 (4), 19–35.
  8. Tolonen, T. 2010. Yhteiskuntaluokan ja paikallisuuden merkitys nuorten ryhmien ja tyylien muotoutumisessa. Nuorisotutkimus 28 (2), 3–22.
  9. Lehtinen, E. 2004. Koulutusjärjestelmä suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa. Sitran julkaisu. Artikkelikokoelma tutkimushankkeesta sosiaaliset innovaatiot, yhteiskunnan uudistumiskyky ja taloudellinen menstys. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.  Saatavana Moodlessa.
  10. Salminen, J. & Annevirta Tiina. 2014. Opetussuunnitelman perusteiden väittämä ohjaus – mitä, kenelle ja miksi? Kasvatus 45 (4), 333–348.