Väittelyaihe 1. ”Suomessa tarvitaan varhaiskasvatuskentällä lisää yksityisiä päiväkoteja”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
• julkisiin ja yksityisiin palveluihin liittyviä erityispiirteitä
• markkinoitumispolitiikkaa
• kokemuksia yksityisistä/julkisista palveluista
• päivähoidon hintaa
• tasa-arvokysymyksiä
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
– Riitakorpi, J., Alila, K. & Kahiluoto, T. 2017. Varhaiskasvatuksen yksityiset palvelut. Valtakunnallinen selvitys 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:3
– Puroila A-M. & Kinnunen S. 2017. Selvitys varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 78/2017.
– Ruutiainen, V., Alasuutari, M. & Karila, K. 2018. Markkinoistuvat varhaiskasvatuspalvelut. Yhteiskuntapolitiikka 83 (4), 441–447.
– Yksityinen päivähoito voi tulla kunnallista halvemmaksi – kasvaako suosio? Taloussanomat 30.4.2016.
– EPSI Rating Yksityinen päivähoito 2018.
Väittelyaihe 2: ”Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu hyvin suomalaisessa koulutuksessa”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
• erilaisia tulkintoja tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta
• mitä laki sanoo aiheesta?
• naisten ja miesten koulutustasoa
• oppimistuloksia sukupuolen näkökulmasta
• sukupuolieroja koulutukseen osallistumisessa
• työmarkkinoihin liittyviä kysymyksiä
• Suomen tilannetta verrattuna muihin maihin
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
– Alasaari, N. & Katainen, R. 2016. Selvitys sukupuolten tasa-arvon edistämisestä varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
– Arnesen, A.-L., Lahelma, E. & Öhrn, E. 2008. Travelling discourses on gender and education. The case of boys’ underachievement. Nordisk Pedagogik 28 (1), 1–14.
– Brunila, K. 2009. Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:51.
– Europa 2008. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
– Kantola, J., Nousiainen, K. & Saari, M. 2012. Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Helsinki: Gaudeamus.
– Kuusi, H., Jakku-Sihvonen, R. & Koramo, M. 2009. Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:52.
– Laiho, A. 2013. Sukupuolten tasa-arvo koulutuspoliittisena tavoitteena ja käsitteenä – erityistarkastelussa 2000-luvun politiikkadokumentit. Kasvatus & Aika 7 (4) 2013, 27–44.
– Tasa-arvotiedon keskuksen sivusto.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2010. Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:18.
– Tasa-arvo naisten ja miesten välillä.
– Tasa-arvolaki ja sen tulkinta ja valvonta.
– Tilastokeskus.
Väittelyaihe 3: ”Suomessa tulisi siirtyä maksulliseen yliopistokoulutukseen”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
• lukukausimaksujen hyötyjä ja haittoja eri tahojen näkökulmasta (yhteiskunta, oppilaitostaso, yksilötaso)
• millä tavalla lukukausimaksut muuttaisivat yliopistokoulutuksen kustannusmallia
• kansainvälisiä kokemuksia maksullisesta yliopistokoulutuksesta
• millä tavalla yliopistokoulutuksen maksullisuus liittyy koulutuksen laatuun ja sen arviointiin
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
– Kantola, R. Tie maksulliseen korkeakoulutukseen. Laajempi versio Talouselämä-lehdessä 23.11.2007 ilmestyneestä jutusta.
– Dearden, L., Fitzsimons, E., Goodman, A., & Kaplan, G. 2008. Higher Education Funding Reforms in England: The Distributional Effects and the Shifting Balance of Costs. Economic Journal. Royal Economic Society, vol. 118(526), pages F100-F125, 02. Katso myös.
– Hauhia, M. 2015. Korkeakoulutus sanomalehden kielipeleissä. Aamulehden lukukausimaksu-uutisoinnin diskurssianalyyttinen tarkastelu julkisen pedagogiikan näkökulmasta. Acta Universitatis Tamperensis 2047.Tampere University Press. (löytyy verkosta googlaamalla)
– Saarenmaa, K., Saari, K. & Virtanen, V. Opiskelijatutkimus 2010. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:18.
– Viren, M. 2011. Kuka maksaa ”ilmaisen” yliopisto-opetuksen? Yhteiskuntapolitiikka 76 (3), 333–338. (Finnassa)
– Viren, M. Ilmainen yliopisto-opetus tiensä päässä. Tieteessä tapahtuu 6/20.
– Kaivo-Oja, J. & Karppinen, A. 2014. Lukukausimaksut ja yliopistojen houkuttelevuus. Mitä tilastot ja kansainväliset tutkimukset kertovat? Vai kertovatko mitään suomalaisesta perspektiivistä? Tiedepolitiikka 39 (1) s. 53–64;
– Hirvonen, R.-S. 2013. Keppi vai porkkana? Argumentteja lukukausimaksujen puolesta ja vastaan. Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Maaliskuu 2013.
Väittelyaihe 4: ”Oppivelvollisuutta tulisi Suomessa pidentää”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
• oppivelvollisuuden pidentämistä alusta/lopusta ja niiden erilaisia vaikutuksia
• rahoituskysymyksiä
• kokemuksia muista maista
• koulutuksen nivelvaiheen kysymyksiä
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
– Euroopan komissio. 2017. Compulsory education in Education 1017/18. Eurydice facts and figures.
– Kuosmanen, I. & Moisio, A. 2014. Oppivelvollisuusiän pidentämisen kustannusvaikutukset. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
– Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus vuoden 2015 valtion talousarvioon.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 8.5.2014. Oppivelvollisuusiän nostamista koskeva lakiesitys lausuntokierrokselle.
Väittelyaihe 5: ”Koulutustasoa tulisi jatkuvasti nostaa suomalaisessa yhteiskunnassa”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
• koulutusekspansion ja koulutusinflaation yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia
• vaikutuksia työllistymiseen, tutkintojen arvoihin ja arvostamiseen
• vaikutuksia työelämän muutokseen sekä koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
– Aro, M. 2014. Koulutusinflaatio. Koulutusekspansio ja koulutuksen arvo Suomessa 1970–2008. Turun yliopiston julkaisuja. C 376. (Finnassa)
– Elinkeinoelämän keskusliitto. 2014. TEM: Työ muuttuu, mutta ei häviä.
– Jauhiainen, A. & Alho-Malmelin, M. 2003. Aikuisopiskelu – uskonasiako? Aikuiskasvatus 23 (1), 37–48. (Finnassa)
– Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. 2007. From elite university to mass higher education. Educational expansion, equality of opportunity and returns to university education. Acta Sociologica 50 (3), 231–247. (Finnassa)
– Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2014. Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970–2030. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:1.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Miten tohtorit työllistyvät? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:3.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen: Laadullinen työllistyminen korkeakoulujen rahoituksen kriteeriksi.
– Puhakka, A., Rautopuro, J. & Tuominen, V. 2010. Employability and Finnish university graduates. European Educational Research Journal 9 (1), 45–55. (Finnassa)
– Pyöriä, P. & Ojala, S. 2016. Prekaarin palkkatyön yleisyys: liioitellaanko työelämän epävarmuutta? Sosiologia 53 (1), 45–63. (Finnassa)
– Tuominen, V. 2013. Maistereiden työllistyvyys. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in social sciences and business studies No 57.
– Valtioneuvosto. 2016. Osaaminen ja koulutus.
Väittelyaihe 6: ”Koulutusvientiin on panostettava entistä enemmän”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi mitä uusi opetussuunnitelma merkitsee:
- koulutusviennin mahdollisuuksia ja rajoituksia
- millaisia erityispiirteitä koulutuksella on vientitavarana
- koulutusviennin yhteyttä kehitysyhteistyöhön
- koulutusvienti vs. sivistyksen perusarvot
Aiheeseen liittyvää materiaalia
– Jaakkola, F. 2017. Asiantuntijoiden näkemyksiä koulutusviennistä. Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto.
– Juusola, K. & Nokkala, T. 2019. Katsaus suomalaista koulutusvientiä koskevaan tutkimus- ja selvitys kirjallisuuteen vuosilta 2010-2019.Opetushallituksen raportteja 11:2019.
– Juusola, K. Ajatuksia koulutusviennistä – mahdollisuudet ja riskit vaakakupissa.
– Keto-Tokoi, J. 2016. Puntari: Keskustelu koulutusviennistä on yksipuolista pöhinää. Aviisi.
– Lindberg, M. 2011. Suomalaiskansallisia ja EU-agendojen näkökulmia koulutusvientiin ja liikkuvuuteen. Tiedepolitiikka 3. 29–34.
– Luukkainen, O. 2019. Koulutusviennissä on mahdollisuuksia, mutta laatuun panostamisessa on kehitettävää 18.03.2019 – 12.19 Blogi OAJ.
– Nummela. S. 2018. Akateeminen koulutusvienti: Tarkastelussa Tampereen yliopistossa esiintyvät tulkinnat koulutusviennin tilasta ja tavoitteista. Pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto.
– OKM 2016. Koulutusviennin tiekartta 2016–2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9.
– Sahlberg, P. 2012. Kuka ostaisi suomalaista koulutusosaamista? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 4, 17–27.
– Ulkoministeriö 2018. Kiri, kiri koulutusvienti!
Väittelyaihe 7: ”Korkeakoulujen valintauudistus on hyvä ratkaisu”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
• minkälaisia vaikutuksia pääsykokeista luopumisella tai niiden säilyttämisellä on?
• minkälaisia ovat vaikutukset opintoihin hakemiseen ja pääsemiseen sekä motivaatioon tietylle alalle hakemiseen? Tarkastelkaa vaikutuksia niin hakijoiden kuin oppilaitostenkin näkökulmista.
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
– Ahola, S. Asplund, R. & Vanhala, P. 2018. Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2018.
– Haltia, N. & Lahtomaa, M. 2019. Toinen reitti yliopistoon. Millaisia polkuja aikuisille? Aikuiskasvatus 3/2019.
– Helsingin Sanomat. 2020 Yli 20 000 sai opiskelupaikan ilman pääsykoetta, kilpailluimmille aloille vaadittiin rivi laudatureja – ”Lähtökohtaisesti tosi hyvä konsepti”, oikeustieteelliseen päässyt Joel Rantanen sanoo. Kotimaa. 28.5.2020
– Helsingin Sanomat. 2020. Ylioppilaskirjoitukset eivät kerro kaikkea, ja siksi korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on järjetön. Mielipide, Kolumni. 29.5.2020.
– Kosunen, S., Haltia, N. & Jokila, S. 2015. Valmennuskurssit ja mahdollisuuksien tasa-arvo yliopistokoulutukseen hakeutumisessa. Kasvatus 46 (3), 334–348. (löytyy Utuvolter.fi)
– McGarth, C. H., Henham, M. L., Corbett, A., Durazzi, N., Fearson, M., Janta, B., Kamphuis, B. W., Katashiro, E., Brankovic, N., Guerin, B., Manville, C., Schwartz, I., & Schweppenstedde, D. 2014. Higher Education Entrance Qualifications and Exams in Europe: A Comparison. Policy Department B, European Union.
– OKM 2016. Valmiina valintoihin. Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:37.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti työryhmän kehittämään ylioppilastutkintoa.
– Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. 2016. Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat.
– Viren, M. 2012. Ovatko pääsykokeet pelkkää arpapeliä? Tieteessä tapahtuu 30 (5), 63–65.