Suoritustapa

Johdatus kasvatusfilosofiaan -opintojakso suoritetaan 1. kirjaesseellä ja 2. osallistumisella viikoilla 2–5 opintoryhmätyöskentelyyn (momimuoto-opinnot) tai verkkotyöskentelyyn (verkko-opinnot).  Opintoryhmä- tai verkkotyöskentelyn vaihtoehtoisena tehtävänä on luentopäiväkirja, jonka voi tehdä myös viikkojen 2-5 ulkopuolella tallenteiden pohjalta.

1. Kirjaessee Värrin kirjasta Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään (Moodlessa)

Kirjaessee Johdatus kasvatusfilosofiaan -opintojaksolla on eräänlainen pohdiskeleva kirjoitelma, jossa yhden kirjan pohjalta pyritään kehittämään omaa ajattelua ja maailmankuvaa. Kirjaessee ei ole kirjareferaatti (lyhennelmä kirjasta) kirjasta, jossa vain tekstiä siirretään kirjasta esseeseen. Essee on itseopiskelun muoto, joka tarjoaa tilaisuuden hankkia uutta tietoa ja syventää omaa ymmärrystään.

Ohjepituus 5-7 sivua, mutta saa kirjoittaa pidemmänkin esseen. Tekstiviitteitä ei vaadita tässä esseessä, mutta hyvä on välillä laittaa sulkuihin kirjan sivunumero varsinkin, kun kyse on Värrin jostain tietystä väitteestä. Kirjaessee arvioidaan numeerisesti asteikolla täydennettävä/1-5.

Arvioinnissa otetaan positiivisesti huomioon oma argumentoiva pohdinta. Jos pystyy jollain esimerkillä havainnollistamaan (vaikka oma kohtainen kokemus dialogisesta suhteessa opetustilanteessa) jotain Värrin esittämää asiaa, se on myös plussaa. Esseessä saa kertoa, mitä asioita ei ole ymmärtänyt tai mitkä teemat jäivät hämäräksi. Filosofisissa kirjoissa niitä on paljon ja filosofista kirjaa lukiessa täytyy sietää ”vierautta” ja yrittää ottaa esseeseen pohdittavaksi sitä, mitä on ymmärtänyt.

Essee on hyvä jäsennellä lukuihin, jotka otsikoidaan esim. näin:

1.  Johdantoluku (1/2 sivua), jossa johdatellaan aiheeseen (mitä, missä, milloin)
2.  Käsittelyosa, joka voi koostus alaluvuista (2.1, 2.2 tai sitten ne voivat olla myös pääluku).  Käsittelyosassa voit pohtia mm. seuraavia seikkoja (kaikkia tai vaan osaa; tila ei saata riittää kaikkien alla esitettyjen teemojen käsittelyyn) tai voit jäsentää esseen myös muulla tavoin:

• • Mitä ovat hyvän kasvatuksen elementit? Mikä taas tekee kasvatuksesta huonoa tai suorastaan vahingollista?
  • Mitä tarkoittaa kasvatuksen projektiivisuus ja teleologisuus?
  • Miten Värri hahmottaa kasvatuksen perimmäiset päämäärät? Mitä näiden päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan eli mitä Värri ajattelee kasvatuksen ehdoista. Mitä itse ajattelet näiden ehtojen toteutettavuudesta, jossain itsellesi tutussa kasvatuksen kontekstissa (varhaiskasvatus, koulu, kotikasvatus, ammatillinen aikuiskasvatus ym.)
  • Mitä on Menonin paradoksi ja miksi se on merkityksellinen kasvatuksen kannalta?
  • Mitä elementtejä kuuluu kasvatussuhteeseen. Mikä merkitys Mitweltillä (”yhteismaailmalla”) on tässä kasvatussuhteessa?
  • Mitä on dialogisuus Martin Buberin filosofiassa? Mitä Minä-se -suhde ja Minä-Sinä -suhde tarkoittavat? Mikä nämä suhde-käsitteet ovat merkityksellisiä kasvatuksen kannalta? Miksi käsite Umfassung (”kattava käsittäminen”) on tärkeä asia dialogisessa suhteessa? Mitä ovat dialogisuus ja monologisuus kasvatuksessa? Anna näistä esimerkkejä? Miksi Buberin mukaan kasvatus ei voi perusta Erokseen? Mitä Värri tarkoittaa sillä, että ”kasvatus on kohtaamista kapealla rajalla”?
  • Mitä Värri pitää vanhemmuuden välittömänä perustana? Mikä merkitys tunteilla on vanhemman ja lapsen suhteessa? Mitkä kuuluvat vanhemmuuden velvoitteisiin? Mitä Värri tarkoittaa kasvatushuolella ja mitä elementtejä kuuluu vanhempien lapsesta huolehtimiseen? Miten pienen lapsen ruumiillisuus on otettava huomioon kasvatuksessa?

3. lopetus, jossa kirjoittaja kokoaa keskeisiä näkökulmia, mahdollisesti kehittää omia ajatuksia kirjan teemoista ja kertoo esim. mitkä seikat kirjasta jäivät hämäriksi ja mitkä seikat taas olivat inspiroivia.

2. Opintoryhmä- tai verkkotyöskentely viikoilla 2-5

Hyväksyttyyn suoritukseen sisältyy monimuoto-opinnoissa osallistuminen keskusteluihin opintoryhmissä viikoilla kaksi, neljä ja viisi, verkko-opiskelijoilla osallistuminen verkkotyöskentelyyn viikoilla 2-5.  Kuhunkin teemaan liittyvä artikkeli luetaan etukäteen ja työskentelyyn osallistutaan sen ohjeiden mukaisesti. Tuutori laittaa merkinnän hyväksytystä osallistumisesta Peppiin.

• Opintoryhmä / verkko-opiskelu I: Mikä on kasvatusfilosofian tärkein tehtävä?
  •  Valmistaudu etukäteen opintoryhmään lukemalla Värrin neljäsivuinen artikkeli nimeltään Kasvatusfilosofian tärkein tehtävä. Lue artikkeli ajatuksella ja kirjaa ylös asioita, mitä nousee mieleesi lukiessa.
  • Opintoryhmässä käytävä teemakeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi keskustelemalla ensin pareittain noin 15 minuuttia ja kirjata samalla ylös kaksi parin tärkeimmäksi katsomaa asiaa perusteluineen, jonka jälkeen parien pohdinnat ja jaetaan koko ryhmälle tuutorin määrittelemällä tavalla.
  • Verkko-opinnoissa keskustelualueella käydään 1. lisäämällä sanapilveen vähintään yksi tehtävä, ja 2. avaamaalla perustellen sanapilveen kirjattua tehtävää tai perusteluja tehtävän puuttumiselle noin 100 sanan keskusteluviestissä. Oma tehtävä/ei tehtävää voi olla aikaisemmin mainittu (kirjoitat sanan uudestaan) perustelujen täytyy olla omia.
• Opintoryhmä / verkko-opiskelu II: Mikä on tai voisi olla opettajien, kasvattajien ja kasvatustieteilijöiden rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja ekokatastrofin välttämisessä?
  
  • Valmistaudu etukäteen opintoryhmään / verkkokeskusteluun lukemalla Huttusen, Kakkorin & Värrin artikkeli  Ekokatastrofi ja kasvatuksen uusi imperatiivi ( löytyy Moodlesta, KASVATUS 5/2021, artikkeli linkitetään helmikuussa kun se tulee luettavaksi journal.fi -portaalista) ja kuuntelemalla/kertaamalla  kolmas luentokerta,  jossa Huttunen käsittelee teemaa moraalifilosofian (etiikan) yhteydessä.
  • Opintoryhmässä teemakeskustelu voidaan toteuttaa esim.  Learning Cafe työtapaa mukaillen:  Ensin ryhmä jaetaan kolmeen pienempään ryhmään, joista yksi pohtii opettajien, toinen kasvattajien ja kolmas kasvatustieteilijöiden roolia kestävän kehityksen edistämisessä ja ekokatastrofin välttämisessä. Ryhmä laatii posterin pohdinnoistaan ja valitsee keskuudestaan jonkun, joka valmistautuu selittämään ryhmän pohdinnat seuraavalla ryhmälle. Sitten vaihdetaan ryhmiä: opettajan roolia pohtineet siirtyvät pohtimaan kasvattajien roolia mutta yksi opettajien roolia pohtineista jää posterin luokse selittämään ryhmän aikaansaannoksia. Uusi ryhmä kirjaa kysymykset, uudet ajatukset jne.  posteriin ja samalla tavalla ryhmä vaihtuu vielä kerran.
  • Verkko-opinnoissa kukin opiskelija valitsee, mistä rooleista (opettajat, kasvattajat tai kasvatustieteilijät) haluaa asiaa tarkastella (kuitenkin niin, että jokaisesta roolista olisi tehty suurin piirtein saman verran) ja tekee siitä puolen sivun laajuisen alustuksen, jossa yhdistelee artikkelin ajatuksia ja omaa pohdintaa. Lisäksi kukin kommentoi vähintään yhtä  alustusta, myös kommentissa tulee olla viittaus/viittauksia artikkeliin.

• Opintoryhmä / verkko-opiskelu: III: Oma ihmis/kasvatuskäsitykseni
  • Valmistaudu opintoryhmään tai verkkokeskusteluun perehtymällä Skinnarin Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen tavoitteet.
  • Opintoryhmän teemakeskustelussa voitte pohtia Skinnari artikkelin, luentojen ja materiaalien pohjalta
    • Minkälaista on kasvatus, jonka taustalla ei ole arvo- ja kasvatusfilosofista jäsentelyä tai tiedostettua ihmiskäsitystä?
    • Miksi kasvatus ja opetus näyttäytyvät monta kertaa ensisijaisena, vaikka primaaria on kasvu ja oppiminen?
    • Onko ihmisen elämänkulun ymmärtäminen kasvutapahtumana perusteltua?
    • Millä tavoin aikuinen ihminen voisi kehittyä ihmisyydessä nykyistä paremmin? Vai onko tämä tarpeen?
    • Mihin sinä kasvatat itseäsi ja muita?
      

Tuokaa lisäksi keskusteluun ryhmäläisten esille nostamia aiheita. Halutessanne voitte ottaa keskustelun pohjaksi esimerkiksi verkkomateriaalissa esitettyjä pohdintakysymyksiä tai itsenäisesti kirjoitetut lyhyet kirjoitelmat omasta ihmiskäsityksestä ja/tai kasvatusfilosofiasta.

• • Verkko-opinnoissa kirjoitetaan edellä mainituin Skinnarin artikkelin, luentojen ja materiaalien pohjalta noin 400 sanan kirjoitelma aiheesta oma ihmis/kasvatuskäsityksestäni ja se palautetaan Moodlen palautuslaatikkoon sekä keskustelualueelle (keskustelualueelle palauttaminen on vapaaehtoista ja toivottavaa).

tai

Luentopäiväkirja

Luentopäiväkirja palautetaan Moodleen kirjaesseen kanssa. Luentopäiväkirjan ohjeet on muokattu Lindblom-Ylänteen ym. (2003) oppimispäiväkirjan ohjeita hyödyntäen.  Luentopäiväkirjaa voidaan kuvata ohjeistetuksi kirjoittamisprosessiksi, jossa keskeistä on analyyttinen ja pohtiva ote. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan tietopohjan rakentamista ja kokonaiskuvan muodostamista opiskeltavista asioista. Kun opiskelija kirjoittaa luentopäiväkirjaa, hän samalla luo henkilökohtaisen näkemyksen kurssin sisällöistä, jolloin asioiden muistaminen ja ymmärtäminen helpottuvat.

Luentopäiväkirjan kirjoittaminen on hyvä aloittaa mahdollisimman pian luennon jälkeen. Luentopäiväkirjaa kirjoitetaan  omin sanoin sen sijaan, että vain referoidaan tai kopioidaan opettajan dioja. Luentopäiväkirjan tulee olla pohdiskeleva ja reflektoiva unohtamatta, että se on samalla myös filosofinen kirjoitelmaharjoitus. Valmiin luentopäiväkirjan laajuus on 5–6 tekstisivua. Voi olla hyödyllistä kirjoittaa aluksi itseä varten pidempi luentopäiväkirja, josta lopuksi tiivistää palautettavan luentopäiväkirjan.

Luentopäiväkirjan teemoja voi lähestyä esimerkiksi seuraavin kysymyksin:

1. Mitä opin?
Kerrotaan omin sanoin keskeiset opitut asiat. Kaikkia luennoilla tai kirjallisuudessa olleita asioita ei tarvitse ottaa esille, vaan voi keskittyä olennaisiin. Ei ole tarkoituksenmukaista suoraan referoida, vaan rakentaa oma näkemys asiasta.
2. Mikä jäi epäselväksi?
Tämän kysymyksen kohdalla joutuu ensimmäistä kysymystä syvällisemmin pohtimaan luennoilla sekä kirjallisuudessa esille tulleita asioita ja miettimään, onko ymmärtänyt oikein tai onko jokin asia jäänyt epäselväksi.
3. Mitä pohdin ja mitä oppimani tieto merkitsee itselleni?
Tähän kysymykseen vastaaminen tähtää siihen, että kurssilla käsitellyt asiat muodostuvat osaksi omaa käsitys- ja merkitysjärjestelmää. Tällöin tieto ei jää irralliseksi ja ulkokohtaiseksi. Voit yhdistää tietoja, toteamuksia, kokemuksia, tunteita ja ymmärrystä. Voit myös analysoida asioiden pohdinnan herättämiä tunteita ja reaktioita.