Johdatus kasvatusfilosofiaan -opintojakso suoritetaan 1) kirjaesseellä ja 2) osallistumisella viikoilla 32–37 verkkotyöskentelyyn. Verkkotyöskentelyn vaihtoehtoisena tehtävänä on luentopäiväkirja, jonka voi tehdä myös viikkojen 32-37 ulkopuolella tallenteiden pohjalta.
1. Kirjaessee Värrin kirjasta Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään (Moodlessa)
Kirjaessee Johdatus kasvatusfilosofiaan -opintojaksolla on eräänlainen pohdiskeleva kirjoitelma, jossa yhden kirjan pohjalta pyritään kehittämään omaa ajattelua ja maailmankuvaa. Kirjaessee ei ole kirjareferaatti (lyhennelmä kirjasta) kirjasta, jossa vain tekstiä siirretään kirjasta esseeseen. Essee on itseopiskelun muoto, joka tarjoaa tilaisuuden hankkia uutta tietoa ja syventää omaa ymmärrystään.
Ohjepituus 5-7 sivua, mutta saa kirjoittaa pidemmänkin esseen. Tekstiviitteitä ei vaadita tässä esseessä, mutta hyvä on välillä laittaa sulkuihin kirjan sivunumero varsinkin, kun kyse on Värrin jostain tietystä väitteestä. Kirjaessee arvioidaan numeerisesti asteikolla täydennettävä/1-5.
Arvioinnissa otetaan positiivisesti huomioon oma argumentoiva pohdinta. Jos pystyy jollain esimerkillä havainnollistamaan (vaikka oma kohtainen kokemus dialogisesta suhteessa opetustilanteessa) jotain Värrin esittämää asiaa, se on myös plussaa. Esseessä saa kertoa, mitä asioita ei ole ymmärtänyt tai mitkä teemat jäivät hämäräksi. Filosofisissa kirjoissa niitä on paljon ja filosofista kirjaa lukiessa täytyy sietää ”vierautta” ja yrittää ottaa esseeseen pohdittavaksi sitä, mitä on ymmärtänyt.
Essee on hyvä jäsennellä lukuihin, jotka otsikoidaan esim. näin:
- Johdantoluku (1/2 sivua), jossa johdatellaan aiheeseen (mitä, missä, milloin)
- Käsittelyosa, joka voi koostus alaluvuista (2.1, 2.2 tai sitten ne voivat olla myös pääluku). Käsittelyosassa voit pohtia mm. seuraavia seikkoja (kaikkia tai vaan osaa; tila ei saata riittää kaikkien alla esitettyjen teemojen käsittelyyn) tai voit jäsentää esseen myös muulla tavoin:
-
- Mitä ovat hyvän kasvatuksen elementit? Mikä taas tekee kasvatuksesta huonoa tai suorastaan vahingollista?
- Mitä tarkoittaa kasvatuksen projektiivisuus ja teleologisuus?
- Miten Värri hahmottaa kasvatuksen perimmäiset päämäärät? Mitä näiden päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan eli mitä Värri ajattelee kasvatuksen ehdoista. Mitä itse ajattelet näiden ehtojen toteutettavuudesta, jossain itsellesi tutussa kasvatuksen kontekstissa (varhaiskasvatus, koulu, kotikasvatus, ammatillinen aikuiskasvatus ym.)
- Mitä on Menonin paradoksi ja miksi se on merkityksellinen kasvatuksen kannalta?
- Mitä elementtejä kuuluu kasvatussuhteeseen. Mikä merkitys Mitweltillä (”yhteismaailmalla”) on tässä kasvatussuhteessa?
- Mitä on dialogisuus Martin Buberin filosofiassa? Mitä Minä-se -suhde ja Minä-Sinä -suhde tarkoittavat? Mikä nämä suhde-käsitteet ovat merkityksellisiä kasvatuksen kannalta? Miksi käsite Umfassung (”kattava käsittäminen”) on tärkeä asia dialogisessa suhteessa? Mitä ovat dialogisuus ja monologisuus kasvatuksessa? Anna näistä esimerkkejä? Miksi Buberin mukaan kasvatus ei voi perusta Erokseen? Mitä Värri tarkoittaa sillä, että ”kasvatus on kohtaamista kapealla rajalla”?
- Mitä Värri pitää vanhemmuuden välittömänä perustana? Mikä merkitys tunteilla on vanhemman ja lapsen suhteessa? Mitkä kuuluvat vanhemmuuden velvoitteisiin? Mitä Värri tarkoittaa kasvatushuolella ja mitä elementtejä kuuluu vanhempien lapsesta huolehtimiseen? Miten pienen lapsen ruumiillisuus on otettava huomioon kasvatuksessa?
3. lopetus, jossa kirjoittaja kokoaa keskeisiä näkökulmia, mahdollisesti kehittää omia ajatuksia kirjan teemoista ja kertoo esim. mitkä seikat kirjasta jäivät hämäriksi ja mitkä seikat taas olivat inspiroivia.
2. Verkkotyöskentely viikoilla 32-37
Hyväksyttyyn suoritukseen sisältyy osallistuminen verkkotyöskentelyyn viikoilla 32–37 ohjeiden mukaisesti. Kuhunkin teemaan liittyvä artikkeli luetaan työskentelyn pohjaksi. Tuutori laittaa merkinnän hyväksytystä osallistumisesta Peppiin.
- Verkkotyöskentely I: Mikä on kasvatusfilosofian tärkein tehtävä?
- Valmistaudu verkkotyöskentelyyn lukemalla Värrin neljäsivuinen artikkeli nimeltään Kasvatusfilosofian tärkein tehtävä. Lue artikkeli ajatuksella ja kirjaa ylös asioita, mitä nousee mieleesi lukiessa.
- Verkkotyöskentely I keskustelualueella 1) jokainen opiskelija käy lisäämässä sanapilveen (linkki tulee lähempänä viikkoa 32) vähintään yhden tehtävän ja 2. avaa perustellen sanapilveen kirjattua tehtävää noin 100 sanan keskusteluviestissä. Oma tehtävä voi olla aikaisemmin mainittu (kirjoitat sanan uudestaan) mutta perustelujen täytyy olla omia.
- Verkkotyöskentely II: Mikä on tai voisi olla opettajien, kasvattajien ja kasvatustieteilijöiden rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja ekokatastrofin välttämisessä?
- Valmistaudu verkkokeskusteluun lukemalla Huttusen, Kakkorin & Värrin artikkeli Ekokatastrofi ja kasvatuksen uusi imperatiivi ( löytyy Moodlesta, KASVATUS 5/2021 artikkeli linkitetään kun se tulee luettavaksi journal.fi -portaalista) ja kuuntelemalla/kertaamalla kolmas luentokerta, jossa Huttunen käsittelee teemaa moraalifilosofian (etiikan) yhteydessä.
- Valitse, mistä rooleista (opettajat, kasvattajat tai kasvatustieteilijät) haluat asiaa tarkastella (kuitenkin niin, että jokaisesta roolista olisi tehty suurin piirtein saman verran) ja tee siitä puolen sivun laajuisen alustus, jossa yhdistelet artikkelin ajatuksia ja omaa pohdintaasi. Lisäksi kukin kommentoi vähintään yhtä alustusta, myös kommentissa tulee olla viittaus/viittauksia artikkeliin.
- Verkko-työskentely III: Oma ihmis/kasvatuskäsitykseni
- Valmistaudu verkkokeskusteluun perehtymällä Skinnarin Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen tavoitteet.
- Kirjoita edellä mainituin Skinnarin artikkelin, luentojen ja materiaalien pohjalta noin 400 sanan kirjoitelma aiheesta oma ihmis/kasvatuskäsityksestäni ja se palauta Moodlen palautuslaatikkoon sekä keskustelualueelle (keskustelualueelle palauttaminen on vapaaehtoista ja toivottavaa).
tai
Luentopäiväkirja
Luentopäiväkirja palautetaan Moodleen kirjaesseen kanssa. Luentopäiväkirjan ohjeet on muokattu Lindblom-Ylänteen ym. (2003) oppimispäiväkirjan ohjeita hyödyntäen. Luentopäiväkirjaa voidaan kuvata ohjeistetuksi kirjoittamisprosessiksi, jossa keskeistä on analyyttinen ja pohtiva ote. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan tietopohjan rakentamista ja kokonaiskuvan muodostamista opiskeltavista asioista. Kun opiskelija kirjoittaa luentopäiväkirjaa, hän samalla luo henkilökohtaisen näkemyksen kurssin sisällöistä, jolloin asioiden muistaminen ja ymmärtäminen helpottuvat.
Luentopäiväkirjan kirjoittaminen on hyvä aloittaa mahdollisimman pian luennon kuuntelemisen jälkeen. Luentopäiväkirjaa kirjoitetaan omin sanoin sen sijaan, että vain referoidaan tai kopioidaan opettajan dioja. Luentopäiväkirjan tulee olla pohdiskeleva ja reflektoiva unohtamatta, että se on samalla myös filosofinen kirjoitelmaharjoitus. Valmiin luentopäiväkirjan laajuus on 5–6 tekstisivua. Voi olla hyödyllistä kirjoittaa aluksi itseä varten pidempi luentopäiväkirja, josta lopuksi tiivistää palautettavan luentopäiväkirjan.
Luentopäiväkirjan teemoja voi lähestyä esimerkiksi seuraavin kysymyksin:
1. Mitä opin?
Kerrotaan omin sanoin keskeiset opitut asiat. Kaikkia luennoilla tai kirjallisuudessa olleita asioita ei tarvitse ottaa esille, vaan voi keskittyä olennaisiin. Ei ole tarkoituksenmukaista suoraan referoida, vaan rakentaa oma näkemys asiasta.
2. Mikä jäi epäselväksi?
Tämän kysymyksen kohdalla joutuu ensimmäistä kysymystä syvällisemmin pohtimaan luennoilla sekä kirjallisuudessa esille tulleita asioita ja miettimään, onko ymmärtänyt oikein tai onko jokin asia jäänyt epäselväksi.
3. Mitä pohdin ja mitä oppimani tieto merkitsee itselleni?
Tähän kysymykseen vastaaminen tähtää siihen, että kurssilla käsitellyt asiat muodostuvat osaksi omaa käsitys- ja merkitysjärjestelmää. Tällöin tieto ei jää irralliseksi ja ulkokohtaiseksi. Voit yhdistää tietoja, toteamuksia, kokemuksia, tunteita ja ymmärrystä. Voit myös analysoida asioiden pohdinnan herättämiä tunteita ja reaktioita.
