Yleinen

Periaatteessa kasvatuspsykologinen tutkimus käyttää hyväksi niitä samoja yleisiä tutkimusmetodologisia lähestymistapoja, kuin yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet ylipäätänsä. Toisaalta kasvatuspsykologisessa tutkimuksessa käytetään myös metodeita, jotka muistuttavat lääketieteellistä ja luonnontieteellistä tutkimusta (erilaiset testit ja tutkimusten kokeelliset asetelmat). Testien avulla voidaan tavoittaa suuriakin joukkoja tai suhteuttaa yksilötutkimuksessa saadut tulokset laajempiin tausta-aineistoihin. Yleisimmin tunnettuja kasvatuspsykologian metodeja ovat erilaiset testit, joilla on … Lue lisää

Periaatteessa kasvatuspsykologinen tutkimus käyttää hyväksi niitä samoja yleisiä tutkimusmetodologisia lähestymistapoja, kuin yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet ylipäätänsä. Toisaalta kasvatuspsykologisessa tutkimuksessa käytetään myös metodeita, jotka muistuttavat lääketieteellistä ja luonnontieteellistä tutkimusta (erilaiset testit ja tutkimusten kokeelliset asetelmat). Testien avulla voidaan tavoittaa suuriakin joukkoja tai suhteuttaa yksilötutkimuksessa saadut tulokset laajempiin tausta-aineistoihin. Yleisimmin tunnettuja kasvatuspsykologian metodeja ovat erilaiset testit, joilla on … Lue lisää

Periaatteessa kasvatuspsykologinen tutkimus käyttää hyväksi niitä samoja yleisiä tutkimusmetodologisia lähestymistapoja, kuin yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet ylipäätänsä. Toisaalta kasvatuspsykologisessa tutkimuksessa käytetään myös metodeita, jotka muistuttavat lääketieteellistä ja luonnontieteellistä tutkimusta (erilaiset testit ja tutkimusten kokeelliset asetelmat). Testien avulla voidaan tavoittaa suuriakin joukkoja tai suhteuttaa yksilötutkimuksessa saadut tulokset laajempiin tausta-aineistoihin. Yleisimmin tunnettuja kasvatuspsykologian metodeja ovat erilaiset testit, joilla on … Lue lisää

Kasvatuspsykologian peruskysymyksenä voidaan ylipäätään pitää sitä, missä määrin ja millä tavoin ihmisen kehitykseen ja oppimiseen voidaan vaikuttaa. Perustavana erona ihmisten ja muiden elollisten olentojen välillä on nähty tietoisuus siitä, että ihmisellä on oma mieli ja että tämä mieli voi oppia ja kehittyä (The theory of mind, David Olsonin ja Jeromy Brunerin teos v. 1996). Kasvatuspsykologian … Lue lisää

Kasvatuspsykologian peruskysymyksenä voidaan ylipäätään pitää sitä, missä määrin ja millä tavoin ihmisen kehitykseen ja oppimiseen voidaan vaikuttaa. Perustavana erona ihmisten ja muiden elollisten olentojen välillä on nähty tietoisuus siitä, että ihmisellä on oma mieli ja että tämä mieli voi oppia ja kehittyä (The theory of mind, David Olsonin ja Jeromy Brunerin teos v. 1996). Kasvatuspsykologian … Lue lisää

Kasvatuspsykologian peruskysymyksenä voidaan ylipäätään pitää sitä, missä määrin ja millä tavoin ihmisen kehitykseen ja oppimiseen voidaan vaikuttaa. Perustavana erona ihmisten ja muiden elollisten olentojen välillä on nähty tietoisuus siitä, että ihmisellä on oma mieli ja että tämä mieli voi oppia ja kehittyä (The theory of mind, David Olsonin ja Jeromy Brunerin teos v. 1996). Kasvatuspsykologian … Lue lisää

Kasvatuspsykologian peruskysymyksenä voidaan ylipäätään pitää sitä, missä määrin ja millä tavoin ihmisen kehitykseen ja oppimiseen voidaan vaikuttaa. Perustavana erona ihmisten ja muiden elollisten olentojen välillä on nähty tietoisuus siitä, että ihmisellä on oma mieli ja että tämä mieli voi oppia ja kehittyä (The theory of mind, David Olsonin ja Jeromy Brunerin teos v. 1996). Kasvatuspsykologian … Lue lisää

Kasvatuspsykologian peruskysymyksenä voidaan ylipäätään pitää sitä, missä määrin ja millä tavoin ihmisen kehitykseen ja oppimiseen voidaan vaikuttaa. Perustavana erona ihmisten ja muiden elollisten olentojen välillä on nähty tietoisuus siitä, että ihmisellä on oma mieli ja että tämä mieli voi oppia ja kehittyä (The theory of mind, David Olsonin ja Jeromy Brunerin teos v. 1996). Kasvatuspsykologian … Lue lisää

Mitä kehitys- ja kasvatuspsykologia on? Opintojakson kuluessa on tavoitteena tarkastella ihmisen koko elämänkaaren aikaista oppimista ja kehittymistä.  Elämänkaarinäkökulma keskittyy tutkimaan ihmisen koko elämänkaarta varhaislapsuudesta vanhuuteen.  Sosiaalisaatioteoreettisen näkökulma korostaa ympäristön; perheen, ikätoverien, opettajien ja työyhteisön merkitystä yksilön kehityksessä.  Elämänkulkunäkökulma huomioi myös yksilön vaikutusta ympäristöönsä. Teemme elämämme aikana monenlaisia päätöksiä ja valintoja, jotka vaikuttavat myöhempään kehitykseemme ja elämäämme. … Lue lisää

Mitä kehitys- ja kasvatuspsykologia on? Opintojakson kuluessa on tavoitteena tarkastella ihmisen koko elämänkaaren aikaista oppimista ja kehittymistä.  Elämänkaarinäkökulma keskittyy tutkimaan ihmisen koko elämänkaarta varhaislapsuudesta vanhuuteen.  Sosiaalisaatioteoreettisen näkökulma korostaa ympäristön; perheen, ikätoverien, opettajien ja työyhteisön merkitystä yksilön kehityksessä.  Elämänkulkunäkökulma huomioi myös yksilön vaikutusta ympäristöönsä. Teemme elämämme aikana monenlaisia päätöksiä ja valintoja, jotka vaikuttavat myöhempään kehitykseemme ja elämäämme. … Lue lisää