Kc/Ec 7 Tutkimusraportti ja arvioinnin perusteet
Tutkimuksesta tehdään raportti, jotta tutkimuksen sisältämä tieto saatetaan muiden luettavaksi. Tutkimusraportista tulee selvitä, mitä, miksi ja miten olet tutkinut sekä mitä olet saanut selville ja miten olet tuloksia tulkinnut. Tutkittava ilmiö tulee liittää laajempaan kontekstiin muun muassa selvittämällä, mitä samasta aiheesta on aikaisemmin tutkittu. Opintojen verkkoalueella on pari esimerkkiä valmiista tutkimusraportista.
Tutkielman voi tehdä yksilö- tai parityönä. Yksilötyönä tehdyn raportin laajuus on 20–25 tekstisivua ja parityönä tehdyn 30–40 sivua. Liitteitä, tiivistelmäsivua, sisällys- ja lähdeluetteloa ei lasketa työn pituuteen. Riviväli on 1,5, fonttimalli Arial tai Times New Roman ja fonttikoko 12. Ohjeita muotoseikkoihin löydät verkkoalueella olevasta proseminaari-oppaasta sekä Hirsjärven ym. (2007 tai uudempi) teoksesta Tutki ja kirjoita.
Valmis työ toimitetaan ennen palauteseminaaria ohjaavan opettajan kanssa sovitulla aikataululla opettajalle, opponentille, tuutorille ja muille ryhmäläisille. Työ laitetaan liitetiedostona proseminaarin ryhmäkohtaiselle keskustelualueelle ainakin keskeisimmiltä osiltaan, jolloin se on etukäteen helposti muiden ryhmäläisten luettavissa. Lopullinen arvioitava työ palautetaan myös verkkoalueelle Moodleen (huomaa valita oikea palautuslinkki). Palautuslinkissä on käytössä Turnitin-plagiaatintunnistusohjelma, josta löytyy lisätietoja verkkoalueelta. HUOM! Avoin yliopisto säilyttää valmiita proseminaariraportteja noin kaksi vuotta. Säilytäthän työn itselläsi, sillä saatat tarvita sitä myöhemmin esimerkiksi hakiessa yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Proseminaaritutkielma on kandidaatin tutkinnon opinnäytetyö.



Tutkimusraportin rakenne
Tutkimusraportti jakautuu kolmeen osaan. Nimiosa koostuu kansilehdestä, tiivistelmästä ja sisällysluettelosta. Käsittelyosassa tarkastellaan tutkimuksen teoreettista taustaa, aiempia tutkimuksia, tutkimusongelmia, tutkimusmenetelmiä, tuloksia ja johtopäätöksiä. Viiteosan muodostavat lähteet ja liitteet. (Huomaa, että lopulliseen sisällysluetteloon ei merkitä näitä osia; nimi-, käsittely- ja viiteosa.)
Sivunumeroinnin laskeminen aloitetaan yleensä nimiölehdestä alkaen (sivu 1) arabialaisin numeroin. Ensimmäinen sivunumero kirjoitetaan näkyviin vasta toiselta varsinaiselta tekstisivulta alkaen eli nimiölehti, tiivistelmä, sisällysluettelo ja johdannon ensimmäinen sivu jäävät ilman numeromerkintää, mutta ovat silti numeroinnissa mukana. Sivunumerointi jatkuu läpi työn, joten lähteet ja liitteet kuuluvat samaan numerointiin. Sivunumerot sijoitetaan proseminaarissa, joka on yksipuolista tekstiä, sivun oikeaan ylänurkkaan paperin yläreunan ja ensimmäisen tekstirivin väliseen tilaan tekstin kanssa samaan pystysuoraan linjaan. Tekstijaksot tulevat seuraavaan järjestykseen ja kukin osuus alkaa omalta sivultaan.
Nimiölehti
Nimiölehti eli kansilehti on tärkeä, sillä se luo ensivaikutelman työstä. Työn nimi on ytimekäs ja informatiivinen. Nimiölehden malli löytyy Opiskelijan yleisoppaan lopusta.
Tiivistelmä
Tiivistelmä kertoo olennaisen tutkimuksesta, sen tarkoituksesta, tekotavasta ja tuloksista ja se on pituudeltaan 75–200 sanaa, tiivistelmämalli
Sisällysluettelo
Otsikoksi Sisällys tai Sisältö. Sisällysluetteloon merkitään myös lähteet ja liitteet, mielellään otsikoittensa mukaan nimettyinä, esimerkiksi
Liite 1: Tutkimuslupa-anomus
Tekstisivut
Näiden rakenne esitetty alla.
Lähdeluettelo
Otsikoksi Lähteet, määrä noin 10–20.
Liitteet
Sellainen aines, jonka asian ymmärtämisen kannalta ei tarvitse olla tekstissä, mutta johon tekstissä viitataan, esimerkiksi tutkimuslupa-anomus, kyselylomake, tulosten jakaumat. Liitteet otsikoidaan ja numeroidaan siinä järjestyksessä kuin niihin tekstissä viitataan.)
Itsearviointi
Palauteseminaarin jälkeen liität viimeistellyn työsi liitteeksi noin sivun pituisen itsearvioinnin, jossa pohdit omaa oppimistasi, työskentelyäsi ja edistymistäsi tutkimusprosessin edetessä. Itsearvioinnissa voit vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Mitkä ovat proseminaarityösi hyvät ja heikot puolet?
- Mihin kohtiin työssäsi olet erityisen tyytyväinen?
- Miten työtä voisi parantaa?
- Mihin ongelmiin törmäsit proseminaaria tehdessäsi? Miten
ratkaisit nämä ongelmat? - Missä työsi vaiheessa olisit halunnut enemmän ohjausta tai apua?
- Miten onnistuit opponoinnissa?
- Minkä arvosanan antaisit työstäsi? Perustelut?
- Mistä erityisesti toivoisit saavasi palautetta ohjaavalta opettajalta?
Tekstisivut
Tekstisivujen pääluvut kirjoitetaan edellisen luvun jatkoksi, niitä ei kirjoiteta alkamaan omalta sivultaan. Tekstisivujen päälukujen rakenne noudattaa usein seuraavaa kaavaa.
Johdanto
Johdannon tehtävänä on herättää lukijan kiinnostus ja antaa alustavat tiedot käsiteltävästä aiheesta kuten aiheen lyhyt esittely ja perustelut sen valintaan, tutkimusaiheen taustaa ja kytkeminen laajempaan kokonaisuuteen sekä yleisluontoisesti tutkimuksen tarkoitus ja/tai tutkimusongelmat. Kiinnostuksen voi herättää esimerkiksi esittämällä tuttuun asiaan uusi näkökulma tai löytämällä oudostakin asiasta jokin ajankohtaisuus tai muu kiehtova seikka. Johdannon suositeltava pituus on noin yksi sivu ja se kannattaa kirjoittaa vasta työn loppuvaiheessa.
Tutkittava ilmiö ja sen teoreettiset lähtökohdat, aikaisemmat tutkimukset
Teoreettinen osa alkaa luvusta kaksi. Se sisältää tutkimusaiheen käsittelyä lähdeaineiston pohjalta: käsitteiden määrittelyä, teorioita ja aikaisempien tutkimuksien tuloksia. Teoreettinen osa jakautuu päälukuihin, jotka otsikoidaan tarkoituksenmukaisesti. Pyri lähteiden monipuoliseen vuoropuheluun.
Tutkimuksen tutkimusongelmat ja mahdolliset hypoteesit
Tutkimusongelmat esitetään selkeästi, ytimekkäästi ja kysymysmuodossa. Ongelmia voi olla yksi tai useampi tai voi olla pääongelma, joka jakautuu tarvittaviin alaongelmiin. Proseminaarissa ei kannata olla kovin montaa tutkimusongelmaa. Halutessasi voit esittää myös hypoteesin/hypoteeseja, mutta proseminaarissa se ei ole välttämätöntä.
Menetelmä ja aineiston kuvailu
Tässä osassa (tarkoituksenmukaisiin alalukuihin jaoteltuina) esitellään tutkimusmenetelmä ja esimerkiksi miksi valittiin, miten laadittiin ja kehitettiin sekä miten aineisto kerättiin ja tutkimus toteutettiin. Tutkimusjoukko kuvataan ja kerrotaan, miten otanta tehtiin tai näyte valittiin sekä perustellaan tehdyt valinnat. Lisäksi kuvaillaan aineiston analysointimenetelmät ja arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta.
Tulokset (ja johtopäätökset)
Tulokset raportoidaan esimerkiksi tutkimusongelmien esittämisjärjestyksessä, tutkimusongelma kerrallaan tai keskeisten teemojen mukaan ja otsikot muodostetaan näiden pohjalta. Tulosten perusanti havainnollistetaan tekstin lisäksi taulukoina ja/tai kuvioina. Omia tutkimustuloksia verrataan työn teoreettiseen osaan ja pyritään näin kytkemään teoria ja empiria yhteen tai vaihtoehtoisesti tämän voi tehdä tulosten tarkasteluosassa.
Tarkastelu (diskussio, pohdinta)
Pohdinnan alussa esitetään tutkimuksen päätarkoitus sekä luodaan lyhyt yhteenveto keskeisimmistä tutkimustuloksista. Tuloksia verrataan tutkimuksen teoreettiseen osaan ja aikaisempien tutkimusten tuloksiin ellei sitä ole tehty jo edellisessä osassa. Pohdinnassa tarkastellaan, miten tutkimusongelmat onnistuttiin ratkaisemaan, mitä rajoituksia menetelmään liittyi, ovatko tulokset yleistettävissä, mitä uutta tietoa tutkimuksessa saatiin ja miten tuloksia voidaan hyödyntää. Pohdinta päätetään jatkotutkimusideoihin.
Lähde: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Arvioinnin perusteet
Proseminaariraportti arvioidaan numeerisesti asteikolla 1–5. Opponointi sekä aktiivisuus palauteseminaarissa vaikuttavat lopulliseen arviointiin. Proseminaarityön arvioinnissa käytetään palautelomaketta.
Erinomainen
Tutkimuksella on teoreettista kantavuutta ja käytännön merkitystä. Tutkittava aihe on otettu vahvasti haltuun ja siihen on onnistuttu tuomaan myös uutta näkökulmaa. Aikaisempiin tutkimuksiin on tutustuttu perusteellisesti ja lähdekirjallisuutta käytetty kriittisesti. Tutkimuksen toteutus osoittaa, että tekijä hallitsee erinomaisesti tutkimusmenetelmän käytön ja tieteellisen raportoinnin.
Kiitettävä
Tutkimuksella on teoreettista kantavuutta ja se antaa mielenkiintoista ja perusteltua tietoa. Aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen on tutustuttu hyvin ja lähdekirjallisuutta on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Tutkimus muodostaa ehjän ja johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Tutkimuksen toteutus osoittaa, että tekijä hallitsee tutkimusmenetelmän käytön ja että käytetty menetelmä sopii hyvin tutkimukseen. Raportointi on selkeä ja siinä on noudatettu tieteellisen kirjoittamisen muotoseikkoja. Kirjoittajan oma ote aiheeseen tulee esiin esimerkiksi pohdinnan tai kriittisen tarkastelun kautta.
Hyvä
Tutkimus on suunniteltu ja toteutettu asianmukaisesti. Tutkimus muodostaa melko kiinteän kokonaisuuden, jossa asioita on käsitelty teoreettisella tasolla kirjallisuutta monipuolisesti hyödyntäen. Tutkimusaihe on mahdollisesti tavanomainen, tulokset saattavat olla yllätyksettömiä tai helposti ennustettavia. Raportointi on kuitenkin selkeä ja mahdollistaa tutkimuksen toistamisen.
Tyydyttävä
Tutkimus on periaatteessa toteutettu oikein. Tutkimus ei muodosta johdonmukaisesti etenevää kokonaisuutta eikä aihetta ole onnistuttu ottamaan käsitteellisesti haltuun. Tutkimustehtävä saattaa jäädä hieman epämääräiseksi, tulokset ovat osittain tulkitsematta eikä tutkimuksen luotettavuutta ole riittävästi selvitetty. Lähteitä on käytetty melko niukasti ja raportoinnissa on myös jonkin verran puutteita.
Välttävä
Tutkimus on periaatteessa tehty ohjeiden mukaan, mutta sen toteutuksessa ja raportoinnissa on selkeitä puutteita. Tutkimus ei etene johdonmukaisesti ja aihetta tarkastellaan pääsääntöisesti vain pintapuolisesti. Kaiken kaikkiaan tutkimustehtävä jää hyvin epämääräiseksi. Suuri osa tuloksista on tulkitsematta eikä tutkimuksen luotettavuutta ole tarkasteltu. Lähteitä on käytetty vain vähän ja raportoinnissa on selkeitä puutteita.
Hylätty/täydennettävä
Tutkimusaihe ei kuulu kasvatustieteen alaan tai on erittäin huonosti ja epäselvästi osoitettavissa; mahdollisesti se ei ole ollenkaan tieteen kriteerein määriteltävissä. Aineisto on riittämätön tai puuttuu. Lähteet eivät täytä tieteellisyydelle asetettuja kriteereitä tai ne eivät ole muutoin luotettavia. Kirjallisuus ei ole riittävän kattavaa. Raportointi on sekavaa, epäjohdonmukaista tai puutteellista. Tutkimuksen suorittamisessa on suuria puutteita.

pixabay.com

pixabay.com

pixabay.com

pixabay.com