Väittelyaiheet

Väittelyaihe 1. ”Suomessa tarvitaan varhaiskasvatuskentällä lisää yksityisiä päiväkoteja” 

Kuva: Pi­xa­bay.

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:

• jul­ki­siin ja yk­si­tyi­siin pal­ve­lui­hin liit­ty­viä eri­tyis­piir­tei­tä
• mark­ki­noi­tu­mis­po­li­tiik­kaa
• ko­ke­muk­sia yk­si­tyi­sis­tä/jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta
• päi­vä­hoi­don hin­taa
• tasa-arvo­ky­sy­myk­siä

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

Rii­ta­kor­pi, J., Ali­la, K. & Ka­hi­luo­to, T. 2017. Var­hais­kas­va­tuk­sen yk­si­tyi­set pal­ve­lut. Val­ta­kun­nal­li­nen sel­vi­tys 2015. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2017:3
Pu­roi­la A-M. & Kin­nu­nen S. 2017. Sel­vi­tys var­hais­kas­va­tuk­sen lain­sää­dän­nön muu­tos­ten vai­ku­tuk­sis­ta. Val­ti­o­neu­vos­ton sel­vi­tys- ja tut­ki­mus­toi­min­nan jul­kai­su­sar­ja 78/2017.
Ruu­ti­ai­nen, V., Ala­suu­ta­ri, M. & Ka­ri­la, K. 2018. Mark­ki­nois­tu­vat var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lut. Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 83 (4), 441–447.

Tuo­ri, K. 2021. Asi­an­tun­ti­ja­sel­vi­tys eräis­tä yk­si­tyi­sen var­hais­kas­va­tuk­sen sään­te­lyyn liit­ty­vis­tä oi­keu­del­li­sis­ta ky­sy­myk­sis­tä. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2021:22.
Yk­si­tyi­nen päi­vä­hoi­to voi tul­la kun­nal­lis­ta hal­vem­mak­si – kas­vaa­ko suo­sio? Ta­lous­sa­no­mat 30.4.2016.
EPSI Ra­ting Yk­si­tyi­nen päi­vä­hoi­to 2018.

Väittelyaihe 2: ”Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu hyvin suomalaisessa koulutuksessa”

Kuva: Pi­xa­bay.

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:

• eri­lai­sia tul­kin­to­ja tasa-ar­vos­ta ja oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta
• mitä laki sa­noo ai­hees­ta?
• nais­ten ja mies­ten kou­lu­tus­taso
• op­pi­mis­tu­lok­sia suku­puo­len näkö­kul­mas­ta
• suku­puo­li­e­ro­ja kou­lu­tuk­seen osal­lis­tu­mi­ses­sa
• työ­mark­ki­noi­hin liit­ty­viä ky­sy­myk­siä
• Suo­men ti­lan­ne ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

Ala­saa­ri, N. & Ka­tai­nen, R. 2016. Sel­vi­tys suku­puol­ten tasa-ar­von edis­tä­mi­ses­tä var­hais­kas­va­tuk­ses­sa. Hel­sin­ki: So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö.
Bru­ni­la, K. 2009. Suku­puol­ten tasa-arvo kor­ke­a­kou­lu­tuk­ses­sa ja tut­ki­muk­ses­sa. So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön sel­vi­tyk­siä 2009:51.

Eu­ro­pa 2021. Mies­ten ja nais­ten yh­den­ver­tai­nen koh­te­lu.
Kan­to­la, J., Nou­si­ai­nen, K. & Saa­ri, M. 2012. Tasa-arvo toi­sin näh­ty­nä. Oi­keu­den ja po­li­tii­kan näkö­kul­mia tasa-ar­voon ja yh­den­ver­tai­suu­teen. Hel­sin­ki: Gau­de­a­mus.
Kuu­si, H., Jak­ku-Sih­vo­nen, R. & Ko­ra­mo, M. 2009. Kou­lu­tus ja suku­puol­ten tasa-arvo. So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön sel­vi­tyk­siä 2009:52.

Lai­ho, A. 2013. Suku­puol­ten tasa-arvo kou­lu­tus­po­liit­ti­se­na ta­voit­tee­na ja kä­sit­tee­nä – eri­tyis­tar­kas­te­lus­sa 2000-lu­vun po­li­tiik­ka­do­ku­men­tit. Kas­va­tus & Aika 7 (4) 2013, 27–44.
Tasa-arvo­tie­don kes­kuk­sen si­vus­to. Suku­puol­ten tasa-arvo.
Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2010. Seg­re­gaa­ti­on lie­ven­tä­mis­työ­ryh­män lop­pu­ra­port­ti. Ope­tus-  ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä  2010:18.
Tasa-arvo­val­tuu­tet­tu.
Ti­las­to­kes­kus. Mies­ten kou­lu­tus­taso pa­ra­nee hi­taam­min kuin nais­ten.

Tasa-arvo­laki päh­ki­nän­kuo­res­sa.

Tasa-arvo­kli­nik­ka.

Väittelyaihe 3:  ”Suomessa tulisi siirtyä maksulliseen yliopistokoulutukseen”

Kuva: TY/vies­tin­tä

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:

• luku­kau­si­mak­su­jen hyö­ty­jä ja hait­to­ja eri ta­ho­jen näkö­kul­mas­ta (yh­teis­kun­ta, oppi­lai­tos­taso, yk­si­lö­taso)
• mil­lä ta­val­la luku­kau­si­mak­sut muut­tai­si­vat yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­sen kus­tan­nus­mal­lia
• kan­sain­vä­li­siä ko­ke­muk­sia mak­sul­li­ses­ta yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­ses­ta
• mil­lä ta­val­la yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­sen mak­sul­li­suus liit­tyy kou­lu­tuk­sen laa­tuun ja sen ar­vi­oin­tiin

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

Kai­vo-Oja, J. & Karp­pi­nen, A. 2014.  Luku­kau­si­mak­sut ja yli­o­pis­to­jen hou­kut­te­le­vuus. Mitä ti­las­tot ja kan­sain­vä­li­set  tut­ki­muk­set ker­to­vat? Vai ker­to­vat­ko mi­tään suo­ma­lai­ses­ta pers­pek­tii­vis­tä? Tie­de­po­li­tiik­ka 39 (1) s. 53–64. (Utu­vol­ter.fi)

Kan­to­la, R. 2007. Tie mak­sul­li­seen kor­ke­a­kou­lu­tuk­seen.
De­ar­den, L., Fitz­si­mons, E., Good­man, A., & Kap­lan, G. 2008. Hig­her Edu­ca­ti­on Fun­ding Re­forms in Eng­land: The Dist­ri­bu­ti­o­nal Ef­fects and the Shif­ting Ba­lan­ce of Costs. Eco­no­mic Jour­nal. Royal Eco­no­mic So­cie­ty, vol. 118(526), pa­ges F100–F125, 02.
Hau­hia, M. 2015. Kor­ke­a­kou­lu­tus sa­no­ma­leh­den kie­li­pe­leis­sä. Aamu­leh­den luku­kau­si­mak­su-uu­ti­soin­nin dis­kurs­si­a­na­lyyt­ti­nen tar­kas­te­lu jul­ki­sen pe­da­go­gii­kan näkö­kul­mas­ta. Acta Uni­ver­si­ta­tis Tam­pe­ren­sis 2047.Tam­pe­re Uni­ver­si­ty Press. (löy­tyy goog­laa­mal­la)

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2014. Kor­ke­a­kou­lu­jen luku­kau­si­mak­su­ko­kei­lun seu­ran­ta ja ar­vi­oin­ti. Työ­ryh­män lop­pu­ra­port­ti. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön työ­ryh­mä­muis­ti­oi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2014:16.

Uusi­talo, R. 2012. Luku­kau­si­mak­sut kor­ke­a­kou­lui­hin? Aka­tee­mi­nen ta­lous­blo­gi 23.8.2012.
Vi­ren, M. 2011. Kuka mak­saa ”il­mai­sen” yli­o­pis­to-ope­tuk­sen? Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 76 (3), 333–338.
Vi­ren, M. 2011. Il­mai­nen yli­o­pis­to-ope­tus tien­sä pääs­sä. Tie­tees­sä ta­pah­tuu Vol 29 (6).

Väittelyaihe 4: ”Oppivelvollisuuden laajentaminen on hyvä uudistus”

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:

• ra­hoi­tus­ky­sy­myk­set
• kan­sain­vä­li­nen ver­tai­lu ja ko­ke­muk­set muis­ta mais­ta
• kou­lu­tuk­sen ni­vel­vai­heen ky­sy­myk­set

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

Aho­nen, S. 2021. Kiis­tel­ty oppi­vel­vol­li­suus. Suo­men kas­va­tuk­sen ja kou­lu­tuk­sen his­to­ri­an vuo­si­kir­ja.

Eu­roo­pan ko­mis­sio. 2017. Com­pul­so­ry edu­ca­ti­on in Edu­ca­ti­on 1017/18. Eu­ry­di­ce facts and fi­gu­res.

Hal­li­tuk­sen esi­tys edus­kun­nal­le oppi­vel­vol­li­suus­laik­si ja eräik­si sii­hen liit­ty­vik­si la­eik­si.

John­son, P. & Kii­la­kos­ki, T. 2020. Oppi­vel­vol­li­suu­den laa­jen­ta­mi­nen 2021? Ar­vi­oin­tia uu­dis­tuk­sen kes­tä­vyy­des­tä ja vai­kut­ta­vam­pia vaih­to­eh­to­ja.

Kuos­ma­nen, I. & Moi­sio, A. 2014. Oppi­vel­vol­li­suus­iän pi­den­tä­mi­sen kus­tan­nus­vai­ku­tuk­set. Hel­sin­ki: Val­ti­on ta­lou­del­li­nen tut­ki­mus­kes­kus.
OKM 2020. Oppi­vel­vol­li­suu­den laa­jen­ta­mi­nen – avoin ky­se­ly pe­rus­kou­lun ja toi­sen as­teen opis­ke­li­joil­le.

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön eh­do­tus vuo­den 2015 val­ti­on ta­lous­ar­vi­oon.

Seu­ri, A. Uusi­talo, R. & Vir­ta­nen, H. Pi­täi­si­kö oppi­vel­vol­li­suus­ikä nos­taa 18 vuo­teen? Ta­lous­po­li­tii­kan ar­vi­oin­ti­neu­vos­ton taus­ta­muis­tio. (pdf löy­tyy goog­laa­mal­la)

Sir­vio, P. Oppi­vel­vol­li­suu­den laa­jen­ta­mi­nen lu­ki­o­kou­lu­tuk­sen ja am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen näkö­kul­mas­ta. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön we­bi­naa­ri 9.2.2021. (pdf löy­tyy goog­laa­mal­la)

Väittelyaihe 5: ”Koulutustasoa tulisi jatkuvasti nostaa suomalaisessa yhteiskunnassa”

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:

• kou­lu­tus­eks­pan­si­on ja kou­lu­tus­inf­laa­ti­on yh­teis­kun­nal­li­sia ja yk­si­löl­li­siä vai­ku­tuk­sia
• vai­ku­tuk­sia työl­lis­ty­mi­seen, tut­kin­to­jen ar­voi­hin ja ar­vos­ta­mi­seen
• vai­ku­tuk­sia työ­e­lä­män muu­tok­seen sekä kou­lu­tuk­sen ja työ­e­lä­män vas­taa­vuu­teen

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

Aro, M. 2014. Kou­lu­tus­inf­laa­tio. Kou­lu­tus­eks­pan­sio ja kou­lu­tuk­sen arvo Suo­mes­sa 1970–2008. Tu­run yli­o­pis­ton jul­kai­su­ja. C 376. (Utu­vol­ter.fi)
Elin­kei­no­e­lä­män kes­kus­liit­to. 2014. TEM: Työ muut­tuu, mut­ta ei hä­viä.
Ki­vi­nen, O., Hed­man, J. & Kai­pai­nen, P. 2007. From eli­te uni­ver­si­ty to mass hig­her edu­ca­ti­on. Edu­ca­ti­o­nal ex­pan­si­on, equ­a­li­ty of op­por­tu­ni­ty and re­turns to uni­ver­si­ty edu­ca­ti­on. Acta So­ci­o­lo­gi­ca 50 (3), 231–247. (Utu­vol­ter.fi, leh­ti­haku)
Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2014. Suo­ma­lais­ten kou­lu­tus­ra­ken­teen ke­hi­tys 1970–2030. Ope­tus ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2014:1.
Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2016. Mi­ten toh­to­rit työl­lis­ty­vät? Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2016:3. (löy­tyy goog­laa­mal­la)
Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2016. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri San­ni Grahn-Laa­so­nen: Laa­dul­li­nen työl­lis­ty­mi­nen kor­ke­a­kou­lu­jen ra­hoi­tuk­sen kri­tee­rik­si.
Pu­hak­ka, A., Rau­to­pu­ro, J. & Tuo­mi­nen, V. 2010. Emp­loya­bi­li­ty and Fin­nish uni­ver­si­ty gra­du­a­tes. Eu­ro­pe­an Edu­ca­ti­o­nal Re­se­arch Jour­nal 9 (1), 45–55. (Utu­vol­ter.fi)

Pyö­riä, P. & Oja­la, S. 2016. Pre­kaa­rin palk­ka­työn ylei­syys: lii­oi­tel­laan­ko työ­e­lä­män epä­var­muut­ta? So­si­o­lo­gia 53 (1), 45–63.

Tuo­mi­nen, V. 2013. Mais­te­rei­den työl­lis­ty­vyys. Pub­li­ca­ti­ons of the Uni­ver­si­ty of Eas­tern Fin­land. Dis­ser­ta­ti­ons in so­ci­al scien­ces and bu­si­ness stu­dies No 57.

Väittelyaihe 6. ”Jatkuva oppiminen on Suomessa aito mahdollisuus kaikenikäisille”

Kuva: Flickr.com

Puo­les­ta ja vas­taan ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esim.

• mah­dol­li­suu­det jat­ku­vaan op­pi­mi­seen ja opis­ke­luun eri elä­män­vai­heis­sa
• mak­sut­to­muus/mak­sul­li­suus
• suo­ma­lai­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä: opin­to­pol­ku­jen jous­ta­vuus ja jous­ta­mat­to­muus
• op­pi­laan/opis­ke­li­jan so­si­o­e­ko­no­mi­seen taus­taan ja kult­tuu­ri­pää­o­maan liit­ty­vät näkö­kul­mat
• suku­puo­leen liit­ty­vät näkö­kul­mat

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

Hal­tia, N., Rahi­ala, E. & Les­ki­nen, L. 2018. Osaa­mis­ta, hy­vin­voin­tia, si­vis­tys­tä. Ai­kuis­kou­lu­tuk­sen ko­e­tut hyö­dyt. Kas­va­tus: Suo­men kas­va­tus­tie­teel­li­nen aika­kaus­kir­ja, 49(1), 82–88.

Käyh­kö, M. 2011. Vie­ras omas­sa per­hees­sä. Kou­lu­tuk­ses­sa hy­vin me­nes­ty­nei­den tyt­tö­jen kou­lun­käyn­ti työ­läis­per­hees­sä. Kas­va­tus: Suo­men kas­va­tus­tie­teel­li­nen aika­kaus­kir­ja 42 (5), 415–426.

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö – jat­ku­va op­pi­mi­nen.

Sil­ven­noi­nen, H. & Lind­berg, M. 2013. Ai­kuis­kou­lu­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen Suo­mes­sa. Ai­kuis­kas­va­tus 35 (4).

Vuo­ri­nen-Lam­pi­la P. 2020. Yli­o­pis­ton opis­ke­li­ja­va­lin­nas­ta opin­to­u­ril­le: Mi­ten opin­to­ura­tyy­pit ja siir­ty­mä­jär­jes­tel­mä lin­kit­ty­vät kou­lu­tus­po­liit­ti­siin ta­voit­tei­siin. Te­ok­ses­sa J. Ur­sin & R. Mu­ho­nen (toim.) Tun­te­ma­ton kor­ke­a­kou­lu­tus. Kas­va­tus­alan tut­ki­muk­sia. Suo­men kas­va­tus­tie­teel­li­nen seu­ra.

Yle Uu­ti­set. 2016. Elä­ke­i­käi­set in­nos­tui­vat opis­ke­lus­ta – 76-vuo­ti­as psy­ko­lo­gi­an yli­op­pi­las: ”Ai­vot toi­mi­vat edel­leen”

Väittelyaihe 7: ”Korkeakoulujen valintauudistus on hyvä ratkaisu”

Kuva: Flickr.com

Puo­les­ta ja vas­taan -ar­gu­men­teis­sa voi kä­si­tel­lä esi­mer­kik­si:

• min­kä­lai­sia vai­ku­tuk­sia pää­sy­ko­keis­ta luo­pu­mi­sel­la tai nii­den säi­lyt­tä­mi­sel­lä on?
• min­kä­lai­sia ovat vai­ku­tuk­set opin­toi­hin ha­ke­mi­seen ja pää­se­mi­seen sekä mo­ti­vaa­ti­oon tie­tyl­le alal­le ha­ke­mi­seen?
• Tar­kas­tel­kaa vai­ku­tuk­sia niin ha­ki­joi­den kuin oppi­lai­tos­ten­kin näkö­kul­mis­ta.

Ai­hee­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia:

Aho­la, S. Asp­lund, R. & Van­ha­la, P. 2018. Opis­ke­li­ja­va­lin­nat ja kor­ke­a­kou­lu­o­pin­to­jen no­peut­ta­mi­nen. Val­ti­o­neu­vos­ton sel­vi­tys- ja tut­ki­mus­toi­min­nan jul­kai­su­sar­ja 25/2018.

Hal­tia, N., Iso­pah­ka­la-Bou­ret, U. & Jau­hi­ai­nen, A. 2019. Kor­ke­a­kou­lu­jen opis­ke­li­ja­va­lin­ta­uu­dis­tus ja ai­kuis­o­pis­ke­li­jan opis­ke­lu­mah­dol­li­suu­det. Ai­kuis­kas­va­tus 39 (4), 276–289.
Hal­tia, N. & Lah­to­maa, M. 2019. Toi­nen reit­ti yli­o­pis­toon. Mil­lai­sia pol­ku­ja ai­kui­sil­le? Ai­kuis­kas­va­tus 3/2019.

Kau­ha­nen, H., Pek­ka­ri­nen, T., Su­ho­nen, T. & Vir­ko­la, T. 2020. Mitä voim­me odot­taa opis­ke­li­ja­va­lin­nan uu­dis­tuk­sel­ta? Ta­lous ja yh­teis­kun­ta 4 (löy­tyy ver­kos­ta).

Ko­su­nen, S., Hal­tia, N. & Jo­ki­la, S. 2015. Val­men­nus­kurs­sit ja mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvo yli­o­pis­to­kou­lu­tuk­seen ha­keu­tu­mi­ses­sa. Kas­va­tus 46 (3), 334–348. (Utu­vol­ter.fi)
McGarth, C. H., Hen­ham, M. L., Cor­bett, A., Du­raz­zi, N., Fe­ar­son, M., Jan­ta, B., Kamp­huis, B. W., Ka­tas­hi­ro, E., Bran­ko­vic, N., Gu­e­rin, B., Man­vil­le, C., Schwartz, I., & Schwep­pens­ted­de, D. 2014. Hig­her Edu­ca­ti­on Ent­ran­ce Qu­a­li­fi­ca­ti­ons and Exams in Eu­ro­pe: A Com­pa­ri­son. Po­li­cy De­part­ment B, Eu­ro­pe­an Uni­on.

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2016. Val­mii­na va­lin­toi­hin. Yli­op­pi­las­tut­kin­non pa­rem­pi hyö­dyn­tä­mi­nen opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2016:37.

Val­ti­on ta­lou­del­li­nen tut­ki­mus­kes­kus VATT. 2016. Pa­rem­pi tapa va­li­ta kor­ke­a­kou­lu­o­pis­ke­li­jat.
Vi­ren, M. 2012. Ovat­ko pää­sy­ko­keet pelk­kää arpa­pe­liä? Tie­tees­sä ta­pah­tuu 30 (5), 63–65.

YLE 2019. Va­lin­ta­koe­uu­dis­tus pois­taa kah­den ko­keen stres­siä – abit ovat kui­ten­kin huo­lis­saan yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten suo­ri­tus­pai­neis­ta.