Suoritustapa

Joh­da­tus kas­va­tus­fi­lo­so­fi­aan -opin­to­jak­so suo­ri­te­taan 1) kir­ja­es­seel­lä ja 2) osal­lis­tu­mi­sel­la vii­koil­la 2-5 tee­ma­kes­kus­te­luun hy­väk­sy­tys­ti  (moni­muo­to-opis­ke­li­jat) tai  Mood­les­sa (verk­ko-opis­ke­li­jat).  Tee­ma­kes­kus­te­lun vaih­to­eh­toi­se­na teh­tä­vä­nä on lu­en­to­päi­vä­kir­ja, jon­ka voi teh­dä myös viik­ko­jen 2-5 ulko­puo­lel­la tal­len­tei­den poh­jal­ta. Huo­mi­oit­han, että teko­älyä saa käyt­tää teh­tä­vien kie­len huol­toon mut­ta teko­älyä ei saa käyt­tää es­seen tai lu­en­to­päi­vä­kir­jan si­säl­töön, eikä  ra­ken­tee­seen. Teko­älyn käyt­tö an­taa vää­rän ku­van omas­ta osaa­mi­ses­ta­si.

1. Kirjaessee Värrin kirjasta Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään (Moodlessa) tai vaihtoehtoisesti Nel Noddingsin kirjasta Philosphy of Education.

Kir­ja­es­see Joh­da­tus kas­va­tus­fi­lo­so­fi­aan -opin­to­jak­sol­la on erään­lai­nen poh­dis­ke­le­va kir­joi­tel­ma, jos­sa yh­den kir­jan poh­jal­ta py­ri­tään ke­hit­tä­mään omaa ajat­te­lua ja maa­il­man­ku­vaa. Kir­ja­es­see ei ole kir­ja­re­fe­raat­ti (ly­hen­nel­mä kir­jas­ta) kir­jas­ta, jos­sa vain teks­tiä siir­re­tään kir­jas­ta es­see­seen. Es­see on itse­o­pis­ke­lun muo­to, joka tar­jo­aa ti­lai­suu­den hank­kia uut­ta tie­toa ja sy­ven­tää omaa ym­mär­rys­tään.

Ohje­pi­tuus 5-7 si­vua, mut­ta saa kir­joit­taa pi­dem­män­kin es­seen. Teks­ti­viit­tei­tä ei vaa­di­ta täs­sä es­sees­sä, mut­ta hyvä on vä­lil­lä lait­taa sul­kui­hin kir­jan sivu­nu­me­ro var­sin­kin, kun kyse on Vär­rin jos­tain tie­tys­tä väit­tees­tä. Kir­ja­es­see ar­vi­oi­daan nu­mee­ri­ses­ti as­tei­kol­la täy­den­net­tä­vä/1-5.

Ar­vi­oin­nis­sa ote­taan po­si­tii­vi­ses­ti huo­mi­oon oma ar­gu­men­toi­va poh­din­ta. Jos pys­tyy jol­lain esi­mer­kil­lä ha­vain­nol­lis­ta­maan (vaik­ka oma koh­tai­nen ko­ke­mus di­a­lo­gi­ses­ta suh­tees­sa ope­tus­ti­lan­tees­sa) jo­tain Vär­rin esit­tä­mää asi­aa, se on myös plus­saa. Es­sees­sä saa ker­toa, mitä asi­oi­ta ei ole ym­mär­tä­nyt tai mit­kä tee­mat jäi­vät hä­mä­räk­si. Fi­lo­so­fi­sis­sa kir­jois­sa nii­tä on pal­jon ja fi­lo­so­fis­ta kir­jaa lu­kies­sa täy­tyy sie­tää ”vie­raut­ta” ja yrit­tää ot­taa es­see­seen poh­dit­ta­vak­si sitä, mitä on ym­mär­tä­nyt.

Es­see on hyvä jä­sen­nel­lä lu­kui­hin, jot­ka ot­si­koi­daan esim. näin:

1.  Joh­dan­to­luku (1/2 si­vua), jos­sa joh­da­tel­laan ai­hee­seen (mitä, mis­sä, mil­loin)
2.  Kä­sit­te­ly­osa, joka voi koos­tus ala­lu­vuis­ta (2.1, 2.2 tai sit­ten ne voi­vat olla myös pää­luku).  Kä­sit­te­ly­o­sas­sa voit poh­tia mm. seu­raa­via seik­ko­ja (kaik­kia tai vaan osaa; tila ei saa­ta riit­tää kaik­kien alla esi­tet­ty­jen tee­mo­jen kä­sit­te­lyyn) tai voit jä­sen­tää es­seen myös muul­la ta­voin:

• • Mitä ovat hy­vän kas­va­tuk­sen ele­men­tit? Mikä taas te­kee kas­va­tuk­ses­ta huo­noa tai suo­ras­taan va­hin­gol­lis­ta?
  • Mitä tar­koit­taa kas­va­tuk­sen pro­jek­tii­vi­suus ja te­le­o­lo­gi­suus?
  • Mi­ten Vär­ri hah­mot­taa kas­va­tuk­sen pe­rim­mäi­set pää­mää­rät? Mitä näi­den pää­mää­rien saa­vut­ta­mi­sek­si tar­vi­taan eli mitä Vär­ri ajat­te­lee kas­va­tuk­sen eh­dois­ta. Mitä itse ajat­te­let näi­den eh­to­jen to­teu­tet­ta­vuu­des­ta, jos­sain it­sel­le­si tu­tus­sa kas­va­tuk­sen kon­teks­tis­sa (var­hais­kas­va­tus, kou­lu, koti­kas­va­tus, am­ma­til­li­nen ai­kuis­kas­va­tus ym.)
  • Mitä on Me­no­nin pa­ra­dok­si ja mik­si se on mer­ki­tyk­sel­li­nen kas­va­tuk­sen kan­nal­ta?
  • Mitä ele­ment­te­jä kuu­luu kas­va­tus­suh­tee­seen. Mikä mer­ki­tys Mit­wel­til­lä (”yh­teis­maa­il­mal­la”) on täs­sä kas­va­tus­suh­tees­sa?
  • Mitä on di­a­lo­gi­suus Mar­tin Bu­be­rin fi­lo­so­fi­as­sa? Mitä Minä-se -suh­de ja Minä-Sinä -suh­de tar­koit­ta­vat? Mikä nämä suh­de-kä­sit­teet ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä kas­va­tuk­sen kan­nal­ta? Mik­si kä­si­te Um­fas­sung (”kat­ta­va kä­sit­tä­mi­nen”) on tär­keä asia di­a­lo­gi­ses­sa suh­tees­sa? Mitä ovat di­a­lo­gi­suus ja mo­no­lo­gi­suus kas­va­tuk­ses­sa? Anna näis­tä esi­merk­ke­jä? Mik­si Bu­be­rin mu­kaan kas­va­tus ei voi pe­rus­ta Erok­seen? Mitä Vär­ri tar­koit­taa sil­lä, että ”kas­va­tus on koh­taa­mis­ta ka­pe­al­la ra­jal­la”?
  • Mitä Vär­ri pi­tää van­hem­muu­den vä­lit­tö­mä­nä pe­rus­ta­na? Mikä mer­ki­tys tun­teil­la on van­hem­man ja lap­sen suh­tees­sa? Mit­kä kuu­lu­vat van­hem­muu­den vel­voit­tei­siin? Mitä Vär­ri tar­koit­taa kas­va­tus­huo­lel­la ja mitä ele­ment­te­jä kuu­luu van­hem­pien lap­ses­ta huo­leh­ti­mi­seen? Mi­ten pie­nen lap­sen ruu­miil­li­suus on otet­ta­va huo­mi­oon kas­va­tuk­ses­sa?

3. lo­pe­tus, jos­sa kir­joit­ta­ja ko­ko­aa kes­kei­siä näkö­kul­mia, mah­dol­li­ses­ti ke­hit­tää omia aja­tuk­sia kir­jan tee­mois­ta ja ker­too esim. mit­kä sei­kat kir­jas­ta jäi­vät hä­mä­rik­si ja mit­kä sei­kat taas oli­vat ins­pi­roi­via.

2. Opintoryhmä- tai verkkotyöskentely viikoilla 2-5

Hy­väk­syt­tyyn suo­ri­tuk­seen si­säl­tyy moni­muo­to-opin­nois­sa osal­lis­tu­mi­nen kes­kus­te­lui­hin opin­to­ryh­mis­sä vii­koil­la kak­si, nel­jä ja vii­si, verk­ko-opis­ke­li­joil­la osal­lis­tu­mi­nen verk­ko­työs­ken­te­lyyn vii­koil­la 2-5.  Ku­hun­kin tee­maan liit­ty­vä ar­tik­ke­li lu­e­taan etu­kä­teen ja työs­ken­te­lyyn osal­lis­tu­taan sen oh­jei­den mu­kai­ses­ti. Tuu­to­ri lait­taa mer­kin­nän hy­väk­sy­tys­tä osal­lis­tu­mi­ses­ta Pep­piin.

• Opin­to­ryh­mä / verk­ko-opis­ke­lu I: Mikä on kas­va­tus­fi­lo­so­fi­an tär­kein teh­tä­vä?
  •  Val­mis­tau­du etu­kä­teen opin­to­ryh­mään lu­ke­mal­la Vär­rin nel­jä­si­vui­nen ar­tik­ke­li ni­mel­tään Kas­va­tus­fi­lo­so­fi­an tär­kein teh­tä­vä. Lue ar­tik­ke­li aja­tuk­sel­la ja kir­jaa ylös asi­oi­ta, mitä nou­see mie­lee­si lu­kies­sa.
  • Opin­to­ryh­mäs­sä käy­tä­vä tee­ma­kes­kus­te­lu voi­daan to­teut­taa esi­mer­kik­si kes­kus­te­le­mal­la en­sin pa­reit­tain noin 15 mi­nuut­tia ja kir­ja­ta sa­mal­la ylös kak­si pa­rin tär­keim­mäk­si kat­so­maa asi­aa pe­rus­te­lui­neen, jon­ka jäl­keen pa­rien poh­din­nat ja ja­e­taan koko ryh­mäl­le tuu­to­rin mää­rit­te­le­mäl­lä ta­val­la.
  • Verk­ko-opin­nois­sa kes­kus­te­lu­a­lu­eel­la käy­dään 1. li­sää­mäl­lä sana­pil­veen vä­hin­tään yksi teh­tä­vä, ja 2. avaa­maal­la pe­rus­tel­len sana­pil­veen kir­jat­tua teh­tä­vää tai pe­rus­te­lu­ja teh­tä­vän puut­tu­mi­sel­le noin 100 sa­nan kes­kus­te­lu­vies­tis­sä. Oma teh­tä­vä/ei teh­tä­vää voi olla ai­kai­sem­min mai­nit­tu (kir­joi­tat sa­nan uu­des­taan) pe­rus­te­lu­jen täy­tyy olla omia.
• Opin­to­ryh­mä / verk­ko-opis­ke­lu II: Mikä on tai voi­si olla opet­ta­jien, kas­vat­ta­jien ja kas­va­tus­tie­tei­li­jöi­den roo­li kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen edis­tä­mi­ses­sä ja eko­ka­tast­ro­fin vält­tä­mi­ses­sä?
  
  • Val­mis­tau­du etu­kä­teen opin­to­ryh­mään / verk­ko­kes­kus­te­luun lu­ke­mal­la Hut­tu­sen, Kak­ko­rin & Vär­rin ar­tik­ke­li  Eko­ka­tast­ro­fi ja kas­va­tuk­sen uusi im­pe­ra­tii­vi (löy­tyy Mood­les­ta, KAS­VA­TUS 5/2021) ja kuun­te­le­mal­la/ker­taa­mal­la  kol­mas lu­en­to­ker­ta,  jos­sa Hut­tu­nen kä­sit­te­lee tee­maa mo­raa­li­fi­lo­so­fi­an (etii­kan) yh­tey­des­sä.
  • Opin­to­ryh­mäs­sä tee­ma­kes­kus­te­lu voi­daan to­teut­taa esim.  Le­ar­ning Cafe työ­ta­paa mu­kail­len:  En­sin ryh­mä ja­e­taan kol­meen pie­nem­pään ryh­mään, jois­ta yksi poh­tii opet­ta­jien, toi­nen kas­vat­ta­jien ja kol­mas kas­va­tus­tie­tei­li­jöi­den roo­lia kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen edis­tä­mi­ses­sä ja eko­ka­tast­ro­fin vält­tä­mi­ses­sä. Ryh­mä laa­tii pos­te­rin poh­din­nois­taan ja va­lit­see kes­kuu­des­taan jon­kun, joka val­mis­tau­tuu se­lit­tä­mään ryh­män poh­din­nat seu­raa­val­la ryh­mäl­le. Sit­ten vaih­de­taan ryh­miä: opet­ta­jan roo­lia poh­ti­neet siir­ty­vät poh­ti­maan kas­vat­ta­jien roo­lia mut­ta yksi opet­ta­jien roo­lia poh­ti­neis­ta jää pos­te­rin luok­se se­lit­tä­mään ryh­män ai­kaan­saan­nok­sia. Uusi ryh­mä kir­jaa ky­sy­myk­set, uu­det aja­tuk­set jne.  pos­te­riin ja sa­mal­la ta­val­la ryh­mä vaih­tuu vie­lä ker­ran.
  • Verk­ko-opin­nois­sa ku­kin opis­ke­li­ja va­lit­see, mis­tä roo­leis­ta (opet­ta­jat, kas­vat­ta­jat tai kas­va­tus­tie­tei­li­jät) ha­lu­aa asi­aa tar­kas­tel­la (kui­ten­kin niin, että jo­kai­ses­ta roo­lis­ta oli­si teh­ty suu­rin piir­tein sa­man ver­ran) ja te­kee sii­tä puo­len si­vun laa­jui­sen alus­tuk­sen, jos­sa yh­dis­te­lee ar­tik­ke­lin aja­tuk­sia ja omaa poh­din­taa. Li­säk­si ku­kin kom­men­toi vä­hin­tään yhtä  alus­tus­ta, myös kom­men­tis­sa tu­lee olla viit­taus/viit­tauk­sia ar­tik­ke­liin.

• Opin­to­ryh­mä / verk­ko-opis­ke­lu: III: Oma ih­mis/kas­va­tus­kä­si­tyk­se­ni
  • Val­mis­tau­du opin­to­ryh­mään tai verk­ko­kes­kus­te­luun pe­reh­ty­mäl­lä Skin­na­rin Kas­va­tus­fi­lo­so­fia ja kas­va­tuk­sen ta­voit­teet.
  • Opin­to­ryh­män tee­ma­kes­kus­te­lus­sa voit­te poh­tia Skin­na­ri ar­tik­ke­lin, lu­en­to­jen ja ma­te­ri­aa­lien poh­jal­ta
    • Min­kä­lais­ta on kas­va­tus, jon­ka taus­tal­la ei ole arvo- ja kas­va­tus­fi­lo­so­fis­ta jä­sen­te­lyä tai tie­dos­tet­tua ih­mis­kä­si­tys­tä?
    • Mik­si kas­va­tus ja ope­tus näyt­täy­ty­vät mon­ta ker­taa ensi­si­jai­se­na, vaik­ka pri­maa­ria on kas­vu ja op­pi­mi­nen?
    • Onko ih­mi­sen elä­män­ku­lun ym­mär­tä­mi­nen kas­vu­ta­pah­tu­ma­na pe­rus­tel­tua?
    • Mil­lä ta­voin ai­kui­nen ih­mi­nen voi­si ke­hit­tyä ih­mi­syy­des­sä ny­kyis­tä pa­rem­min? Vai onko tämä tar­peen?
    • Mi­hin sinä kas­va­tat it­se­ä­si ja mui­ta?
      

Tuo­kaa li­säk­si kes­kus­te­luun ryh­mä­läis­ten esil­le nos­ta­mia ai­hei­ta. Ha­lu­tes­san­ne voit­te ot­taa kes­kus­te­lun poh­jak­si esi­mer­kik­si verk­ko­ma­te­ri­aa­lis­sa esi­tet­ty­jä poh­din­ta­ky­sy­myk­siä tai it­se­näi­ses­ti kir­joi­te­tut ly­hy­et kir­joi­tel­mat omas­ta ih­mis­kä­si­tyk­ses­tä ja/tai kas­va­tus­fi­lo­so­fi­as­ta.

• • Verk­ko-opin­nois­sa kir­joi­te­taan edel­lä mai­ni­tuin Skin­na­rin ar­tik­ke­lin, lu­en­to­jen ja ma­te­ri­aa­lien poh­jal­ta noin 400 sa­nan kir­joi­tel­ma ai­hees­ta oma ih­mis/kas­va­tus­kä­si­tyk­ses­tä­ni ja se pa­lau­te­taan Mood­len pa­lau­tus­laa­tik­koon sekä kes­kus­te­lu­a­lu­eel­le (kes­kus­te­lu­a­lu­eel­le pa­laut­ta­mi­nen on va­paa­eh­tois­ta ja toi­vot­ta­vaa).

tai

Luentopäiväkirja

Lu­en­to­päi­vä­kir­jan pi­tuu on noin 6-9 si­vua. Lu­en­to­päi­vä­kir­jaa voi­daan ku­va­ta oh­jeis­te­tuk­si kir­joit­ta­mis­pro­ses­sik­si, jos­sa kes­keis­tä on ana­lyyt­ti­nen ja poh­ti­va ote. Sen ta­voit­tee­na on tu­kea opis­ke­li­jan tie­to­poh­jan ra­ken­ta­mis­ta ja koko­nais­ku­van muo­dos­ta­mis­ta opis­kel­ta­vis­ta asi­ois­ta. Kun opis­ke­li­ja kir­joit­taa lu­en­to­päi­vä­kir­jaa, hän sa­mal­la luo hen­ki­lö­koh­tai­sen nä­ke­myk­sen kurs­sin si­säl­löis­tä, jol­loin asi­oi­den muis­ta­mi­nen ja ym­mär­tä­mi­nen hel­pot­tu­vat.

Lu­en­to­päi­vä­kir­jan kir­joit­ta­mi­nen on hyvä aloit­taa mah­dol­li­sim­man pian lu­en­non jäl­keen. Lu­en­to­päi­vä­kir­jaa kir­joi­te­taan  omin sa­noin sen si­jaan, että vain re­fe­roi­daan tai ko­pi­oi­daan opet­ta­jan di­o­ja. Lu­en­to­päi­vä­kir­jan tu­lee olla poh­dis­ke­le­va ja ref­lek­toi­va unoh­ta­mat­ta, että se on sa­mal­la myös fi­lo­so­fi­nen kir­joi­tel­ma­har­joi­tus. Val­miin lu­en­to­päi­vä­kir­jan laa­juus on 5–6 teks­ti­si­vua. Voi olla hyö­dyl­lis­tä kir­joit­taa aluk­si it­seä var­ten pi­dem­pi lu­en­to­päi­vä­kir­ja, jos­ta lo­puk­si tii­vis­tää pa­lau­tet­ta­van lu­en­to­päi­vä­kir­jan.

Lu­en­to­päi­vä­kir­jan tee­mo­ja voi lä­hes­tyä esi­mer­kik­si seu­raa­vin ky­sy­myk­sin:

1. Mitä opin?
Ker­ro­taan omin sa­noin kes­kei­set opi­tut asi­at. Kaik­kia lu­en­noil­la tai kir­jal­li­suu­des­sa ol­lei­ta asi­oi­ta ei tar­vit­se ot­taa esil­le, vaan voi kes­kit­tyä olen­nai­siin. Ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta suo­raan re­fe­roi­da, vaan ra­ken­taa oma nä­ke­mys asi­as­ta.
2. Mikä jäi epä­sel­väk­si?
Tä­män ky­sy­myk­sen koh­dal­la jou­tuu en­sim­mäis­tä ky­sy­mys­tä sy­väl­li­sem­min poh­ti­maan lu­en­noil­la sekä kir­jal­li­suu­des­sa esil­le tul­lei­ta asi­oi­ta ja miet­ti­mään, onko ym­mär­tä­nyt oi­kein tai onko jo­kin asia jää­nyt epä­sel­väk­si.
3. Mitä poh­din ja mitä op­pi­ma­ni tie­to mer­kit­see it­sel­le­ni?
Tä­hän ky­sy­myk­seen vas­taa­mi­nen täh­tää sii­hen, että kurs­sil­la kä­si­tel­lyt asi­at muo­dos­tu­vat osak­si omaa kä­si­tys- ja mer­ki­tys­jär­jes­tel­mää. Täl­löin tie­to ei jää ir­ral­li­sek­si ja ulko­koh­tai­sek­si. Voit yh­dis­tää tie­to­ja, to­te­a­muk­sia, ko­ke­muk­sia, tun­tei­ta ja ym­mär­rys­tä. Voit myös ana­ly­soi­da asi­oi­den poh­din­nan he­rät­tä­miä tun­tei­ta ja re­ak­ti­oi­ta.

Lu­en­to­päi­vä­kir­jan ar­vi­oin­ti­kri­tee­rit ylei­sel­lä ta­sol­la:

• Sy­väl­li­nen ym­mär­tä­mi­nen ja poh­din­ta  (5, Ei tar­koi­ta että kaik­kea on ym­mär­ret­ty mut­ta poh­din­ta on ta­so­kas­ta)
• Erin­o­mai­nen ym­mär­tä­mi­nen ja poh­din­ta. (4)
• Ym­mär­tä­mi­nen pe­rus­ta­sol­la ja oma poh­din­ta niuk­kaa ja ei niin sy­väl­lis­tä (3)
• Heik­ko ym­mär­tä­mi­nen ja oma poh­din­ta joko puut­tuu ko­ko­naan tai on vaa­ti­ma­ton­ta (2)
• Niuk­ka ym­mär­tä­mi­nen, oma poh­din­ta puut­tuu täy­sin ja kaik­ki on teh­ty mi­ni­mil­lä (1)
• Ei juu­ri­kaan ym­mär­tä­mis­tä ja lu­en­to­päi­vä­kir­ja on ala­mit­tai­nen niin sivu­mää­rän kuin teks­tin laa­dun suh­teen – lu­en­nol­la ei olla oltu he­reil­lä tai tal­len­tei­sin on tu­tus­tut­tu huo­nos­ti (hy­lät­ty)

Lu­en­to­päi­vä­kir­jan oh­jeet on muo­kat­tu Lind­blom-Ylän­teen ym. (2003) op­pi­mis­päi­vä­kir­jan oh­jei­ta hyö­dyn­tä­en.

Pi­xa­bay: Wo­man

Pi­xa­bay: Con­nect