Väittelyaihe 1. ”Suomessa tarvitaan varhaiskasvatuskentällä lisää yksityisiä päiväkoteja”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
- julkisiin ja yksityisiin palveluihin liittyviä erityispiirteitä
- markkinoitumispolitiikkaa
- kokemuksia yksityisistä/julkisista palveluista
- päivähoidon hintaa
- tasa-arvokysymyksiä
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Brennan, D., Cass, B., Himmelweit, S. & Szebehely, M. 2012. The marketisation of care: Rationales and consequences in Nordic and liberal care regimes. Journal of European Social Policy, 22(4), 377–391.
EPSI Rating Yksityinen päivähoito 2018.
Eerola, P., Alasuutari, M., Karila, K., Kuukka, A. & Siippainen, A. 2020. Rationalizing early childhood education and care in the local context: a case study of Finnish municipalities. Teoksessa K. Repo, M. Alasuutari, K. Karila & J. Lammi-Taskula (toim.), The Policies of Childcare and Early Child-hood Education: Does Equal Access Matter? Cheltenham Gloucestershire: Edward Elgar Publishing Limited, 152–171.
Kuusikko-työryhmän raportit. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen kaupunkivertailua.
Laiho, A. & Pihlaja, P. 2022. Is Finnish early childhood education going private? – Legislative steps and local policy actors’ representations of privatization. Policy Futures in Education Vol. 0(0), 1–19.
Pihlaja, P. & Laiho, A. 2021. Kustannustehokkuutta, valinnanvapautta ja ohjauksen haasteita – Varhaiskasvatuksen yksityistäminen kuntatoimijoiden puheessa. Teoksessa J. Varjo, J. Kauko & H. Silvennoinen (toim.) Koulutuksen politiikat. Kasvatussosiologian vuosikirja 3. Suomen kasvatustieteellinen seura.
Puroila, A-M. & Kinnunen, S. 2017. Selvitys varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 78/2017.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Yksityisestä päiväkotitoiminnasta jatkossa luvanvaraista. Tiedote.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. Varhaiskasvatuksen tilastoista julkaistiin ensimmäinen vuosiraportti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. Varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö.
Riitakorpi, J., Alila, K. & Kahiluoto, T. 2017. Varhaiskasvatuksen yksityiset palvelut. Valtakunnallinen selvitys 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:3
Ruutiainen, V. 2022. Marketization and privatization of early childhood education and care in Finland: shifts within and from universalism. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Ruutiainen, V., Alasuutari, M. & Karila, K. 2018. Markkinoistuvat varhaiskasvatuspalvelut. Yhteiskuntapolitiikka 83 (4), 441–447.
Valkonen, S., Pesonen, J. & Brunila, K. 2021. Varhaiskasvatuksen markkinat – Näkökulmana yksityistyvät palvelut. Kasvatus 52 (2), 223–234.
YLE uutiset. 25.10.2017. Yksityiset päiväkodit valtaavat alaa, kaikki eivät riemuitse kehityksestä – ”Peruspalvelut tulisi järjestää niiden itsensä vuoksi, ei siksi että tehdään rahaa”.
Väittelyaihe 2: ”Suomalaisten koulutustason laskeminen uhkaa suomalaista yhteiskuntaa”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
- koulutustason kansainvälisiä vertailuja ja hallitusohjelmia
- koulutustason ja osaamistason välisiä yhteyksiä
- koulutusekspansion ja koulutusinflaation yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia, vaikutuksia työllistymiseen, tutkintojen arvoihin ja arvostamiseen, työelämän muutokseen sekä koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen.
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Aro, M. 2014. Koulutusinflaatio. Koulutusekspansio ja koulutuksen arvo Suomessa 1970–2008. Turun yliopiston julkaisuja. C 376.
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2014. TEM: Työ muuttuu, mutta ei häviä.
HighEmploy hankkeen kotisivu, josta löytyy tutkimuksia aiheesta.
Isopahkala-Bouret, U. 2022. Korkeakoulutettujen työllistettävyys epävarmuuksien yhteiskunnassa. Tiedepolitiikka 47(4), 19-22.
OECD. 2021. Career Guidance for Adults in a Changing World of Work, Getting Skills Right. Paris: OECD.
OECD. 2022. Education at a Glance 2022.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Miten tohtorit työllistyvät? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:3.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen: Laadullinen työllistyminen korkeakoulujen rahoituksen kriteeriksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. OECD-vertailu: suomalaisten nuorten koulutustaso laskenut keskitason alapuolelle. Puhakka, A., Rautopuro, J. & Tuominen, V. 2010. Employability and Finnish university graduates. European Educational Research Journal 9 (1), 45–55.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Sivistyskatsaus 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:3.
Pyöriä, P. & Ojala, S. 2016. Prekaarin palkkatyön yleisyys: liioitellaanko työelämän epävarmuutta? Sosiologia 53 (1), 45–63.
Sitra. 2022. Osaamisen aika.
Tilastokeskus, ks. uusimmat tiedot koulutusrakenteesta Tilastokeskuksen sivulta.
Tomlinson, M. 2008. ’The degree is not enough’: students’ perceptions of the role of higher education credentials for graduate work and employability. British Journal of Sociology of Education 29 (1), 49–61.
Tuominen, V. 2013. Maistereiden työllistyvyys. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in social sciences and business studies No 57.
Valtioneuvosto. 2020. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Osaamisen turvaa tulevaisuuden. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38.
Valtioneuvosto. 2021. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:24.
Väittelyaihe 3. ”Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia tulisi pikemminkin lisätä kuin vähentää”
Puolesta ja vastaan argumenteissa voi käsitellä esim.
- työelämän ja koulutusjärjestelmän välisiä yhteyksiä
- aikuisopiskelijoiden ajallisia ja taloudellisia resursseja
- tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Haltia, N., Isopahkala-Bouret, U. & Jauhiainen, A. 2019. Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuudet. Aikuiskasvatus 39 (4), 276–289.
Haltia, N. & Lahtomaa, M. 2019. Toinen reitti yliopistoon. Millaisia polkuja aikuisille? Aikuiskasvatus 39 (3), 229–237.
Haltia, N., Rahiala, E. & Leskinen, L. 2018. Osaamista, hyvinvointia, sivistystä. Aikuiskoulutuksen koetut hyödyt. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 49(1), 82–88.
Isopahkala-Bouret, U. 2017. Benefits of higher education in mid-life: a life course agency perspective. Adult Education Quarterly Journal of Adult and Continuing Education 23 (1), 15–31.
Isopahkala-Bouret, U. & Siivonen, P. 2016. Viisikymppisten naisten neuvottelua korkeakoulutuksesta, ikääntymisestä ja työllistettävyydestä. Aikuiskasvatus 36 (4), 246–257.
Joutsen, H., Kuivalainen, T., Haltia, N., Lahtomaa, M., Patja, P., Krapu, J., Ellfolk, A.-K., Kekäläinen, U., Savela, P. & Vuori, S. 2020. (toim.) Marginaalista vakiintuneeksi valintatavaksi. Ideoita avoimen väylän kehittämiseen. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston verkkojulkaisuja.
Kinnari, H., Laalo, H. & Silvennoinen, H. 2022. ”Kohti merkityksellistä elämää” – jatkuva oppiminen tulevaisuuden hallintana. Teoksessa S. Lemmetty & K. Collin (toim.) Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä, Jyväskylän yliopisto, 56–87.
Koskenheimo, H. 2023. Onko jatkuvan oppimisen paikka vain juhlapuheissa? Blogikirjoitus, Akavan Erityisalat.
Lahtomaa, M. 2023. ”Sithän mul on mahollisuus pätevänä hakea mihinkä tahansa”: Avoimen väylän kautta valittujen aikuisopiskelijoiden neuvottelua koulutettavuudestaan ja työllistettävyydestään. Aikuiskasvatus, 43 (1–2), 42–54.
LaPointe, K. 2014. Tilaa mielekkäälle työlle. Aikuiskasvatus 34 (1), 17–28.
Lemmetty, S., Kuivalainen, T. & Haltia, N. 2020. ”Tutkinnon puuttuminen on händikäppi työelämässä”. Avoimen yliopiston väylä ja työelämän tarpeet. Yliopistopedagogiikka 27 (1).
Merrill, B. & Revers, S. 2023. Working-class adult students: Negotiating inequalities in the graduate labour market. Teoksessa P. Siivonen, U. Isopahkala-Bouret, M. Tomlinson, M. Korhonen & N. Haltia (toim.) Rethinking Graduate Employability in Context. Discourse, Policy and Practice. Switzerland: Palgrave Macmillan Cham, 225–247.
Nousiainen, R. 2023. Aikuiskoulutuksesta on tulossa luksusta. Blogikirjoitus, STTK.
OECD.Career Guidance for Adults in a Changing World of Work, Getting Skills Right. 2021. Paris: OECD Publishing.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. – jatkuva oppiminen.
Opintopolku.fi. Aikuiskoulutus. 2023.
Repo, S., Vuoksenranta, S.-T. & Ruokolainen, O. 2014. Kuinka avoimen yliopiston opiskelija yhdistää opiskelun, työn ja perheen. Aikuiskasvatus 34 (4), 259–268.
Siivonen, P. 2016. Becoming an educable lifelong learning subject: adult graduates’ transitions in education and working life. International Journal of Lifelong Education 35 (1), 36–50.
Siivonen, P. & Isopahkala-Bouret, U. 2016. Adult graduates’ negotiations of age(ing) and employability. Journal of Education and Work 29 (3), 352–372.
Työllisyysrahasto. 2023. Aikuiskoulutustuella opiskelulla tavoitellaan alanvaihtoa, helpotusta työn kuormittavuuteen ja korkeampaa tutkintoa.
Työllisyysrahasto. 2023. Aikuiskoulutustuki.
Työllisyysrahasto. 2023. Ajankohtaista aikuiskoulutustuesta.
Valtioneuvosto. 2020. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Osaamisen turvaa tulevaisuuden. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38.
Valtioneuvosto. 2021. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:24.
Valtioneuvosto. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58.
YLE. 2023. Moni maksaa opiskelupaikasta jo lähes tuhat euroa – näin maksuton koulutus on vaivihkaa muuttumassa.
Väittelyaihe 4. ”Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat hyvin suomalaisissa oppilaitoksissa”
Puolesta ja vastaan argumenteissa voi käsitellä esim:
- erilaisia tulkintoja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta (esim. intersektionaalisuus, sukupuolen moninaisuus)
- mitä laki sanoo aiheesta?
- koulutuksen ja ammattien segregaatio
- Suomen tilanne verrattuna muihin maihin
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Elomäki, A., & Kantola, J. 2020. Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutos Euroopan unionissa. Teoksessa J. Kantola, P. Koskinen, Sandberg, & H. Ylöstalo (toim.). Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin. Gaudeamus.
Kantola, J., Koskinen Sandberg, P., & Ylöstalo, H. 2020. Tasa-arvo politiikka muutoksessa. Teoksessa J. Kantola, P. Koskinen Sandberg, & H. Ylöstalo (toim.). Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin. Gaudeamus.
Kantola, J., Nousiainen, K. & Saari, M. 2012. Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Helsinki: Gaudeamus.
Laiho, A. 2013. Sukupuolten tasa-arvo koulutuspoliittisena tavoitteena ja käsitteenä – erityistarkastelussa 2000-luvun politiikkadokumentit. Kasvatus & Aika 7 (4) 2013, 27–44.
Opetushallitus. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Potentiaalihankkeen sivusto ja materiaalit.
Suomi tasa-arvon kärkimaaksi: Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020–2023.
Pynnönen, L., Kallo, J. & Silvennoinen, H. 2022. Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeuksia edistävä peruskoulu? Oikeudelliset normit osana koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden uudelleenmäärittelyä. Kasvatus 53 (4), 391–407.
Sukupuolten tasa-arvo (THL) sivusto.
Tasa-arvolaki ja sen tulkinta ja valvonta.
Tanhua, I. 2020. Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:20.
Tasa-arvovaltuutettu. Tasa-arvotyö kouluissa ja oppilaitoksissa.
Väittelyaihe 5: ”Suomessa tulisi siirtyä maksulliseen yliopistokoulutukseen”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
- lukukausimaksujen hyötyjä ja haittoja eri tahojen näkökulmasta (yhteiskunta, oppilaitostaso, yksilötaso)
- millä tavalla lukukausimaksut muuttaisivat yliopistokoulutuksen kustannusmallia
- kansainvälisiä kokemuksia maksullisesta yliopistokoulutuksesta
- millä tavalla yliopistokoulutuksen maksullisuus liittyy koulutuksen laatuun ja sen arviointiin
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Dearden, L., Fitzsimons, E., Goodman, A., & Kaplan, G. 2008. Higher Education Funding Reforms in England: The Distributional Effects and the Shifting Balance of Costs. Economic Journal. Royal Economic Society, vol. 118(526), pages F100–F125, 02. Ks. myös.
Hauhia, M. 2015. Korkeakoulutus sanomalehden kielipeleissä. Aamulehden lukukausimaksu-uutisoinnin diskurssianalyyttinen tarkastelu julkisen pedagogiikan näkökulmasta. Acta Universitatis Tamperensis 2047.Tampere University Press. (löytyy googlaamalla)
Hirvonen, R.-S. 2013. Keppi vai porkkana? Argumentteja lukukausimaksujen puolesta ja vastaan. Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Maaliskuu 2013. (löytyy verkosta)
Kaivo-Oja, J. & Karppinen, A. 2014. Lukukausimaksut ja yliopistojen houkuttelevuus. Mitä tilastot ja kansainväliset tutkimukset kertovat? Vai kertovatko mitään suomalaisesta perspektiivistä? Tiedepolitiikka 39 (1) s. 53–64.
Kantola, R. 2007. Tie maksulliseen korkeakoulutukseen.
MTV Uutiset. 2023. Ministeriön ehdotus lukukausimaksuista loisi Suomeen kahden kerroksen koulutusjärjestelmän, tutkija- ja opiskelijaliitot pelkäävät.
Plamper, R. & Jauhiainen, A. 2021. Opiskelijat korkeakoulun asiakkaina – Katsaus kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Kasvatus 52 (1), 79–94.
Plamper, R., Siivonen, P. & Haltia, N. 2022. Student-as-customer discourse as a challenge to equality in Finnish higher education – the case of non-fee-paying and fee-paying master’s degree students. International Studies in Sociology of Education.
Poutanen, M. J. 2023. Näkyvätkö suomalaisen korkeakoulupolitiikan kristallipallossa lukukausimaksut? Poliittinen Talous, 11(1), 48–69.
Pulkkinen, S. 2014. Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe. Q-metodologinen tutkimus politiikan toimijoiden suhtautumistavoista koulutuksen maksullisuuteen. Otus 47/2014.
Rättyä, H. 2022. Lukukausimaksut villitsevät taas, mutta mitä oikeasti jäisi viivan alle? Blogikirjoitus, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.
Valtioneuvosto. 2022. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto ei pysäyttänyt korkeakoulujen kansainvälistymiskehitystä – maksutuottoja mahdollista nostaa edelleen.
Valtiovarainministeriö. 2022. Korkeakoulujen lukukausimaksut. -> ks. muistio nro 7 ”Korkeakoulujen lukukausimaksut”
Viren, M. 2011. Kuka maksaa ”ilmaisen” yliopisto-opetuksen? Yhteiskuntapolitiikka 76 (3), 333–338.
Viren, M. 2011. Ilmainen yliopisto-opetus tiensä päässä. Tieteessä tapahtuu Vol 29 (6).
YLE 2022. Korkeakoulujen rehtorit voisivat harkita lukukausimaksuja, mutta ”halpakouluja” ei haluta.
Väittelyaihe 6. ”Ylioppilaskirjoituksista tulisi luopua”
Puolesta ja vastaan argumenteissa voi käsitellä esim.
- millaisia vaikutuksia ylioppilaskirjoituksista luopumisella olisi lukiokoulutukseen tai toisen asteen koulutukseen yleisemminkin
- mitä ylioppilaskirjoituksista luopuminen merkitsisi yliopiston valintamenettelyn kannalta
- millaisia vaikutuksia ylioppilaskirjoituksista luopumisella olisi opiskelijoiden näkökulmasta
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Ahola, S. Asplund, R. & Vanhala, P. 2018. Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2018.
Haltia, N., Isopahkala-Bouret, U. & Jauhiainen, A. 2019. Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuudet. Aikuiskasvatus 39 (4), 276–289.
Helsingin Sanomat. 2022. MTV: Ministeri Honkonen uudistaisi lukiota luopumalla ylioppilaskirjoituksista.
Isopahkala-Bouret, U., Haltia, N. & Peura, M. 2021. Valintamekanismit, oikeudenmukaisuus ja korkeakoulujen autonomia: Analyysi toimijoiden välisistä merkityskamppailuista opiskelijavalintauudistuksessa. Teoksessa J. Varjo, J. Kauko & H. Silvennoinen (toim.) Koulutuksen politiikat. Kasvatussosiologian vuosikirja 3. Suomen kasvatustieteellinen seura, 345–380.
Karhunen, H., Pekkarinen, T., Suhonen, T. & Virkkola, T. 2022. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti.
Kauhanen, H., Pekkarinen, T., Suhonen, T. & Virkola, T. 2020. Mitä voimme odottaa opiskelijavalinnan uudistukselta? Talous ja yhteiskunta 4.
Kosunen, S. 2022. ”Rahalla on edelleen liian iso rooli” – korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus eriarvoistaa ja uhkaa yleissivistystä. Tutkijan ääni. Helsingin yliopisto.
Kosunen, S., Haltia, N. & Jokila, S. 2015. Valmennuskurssit ja mahdollisuuksien tasa-arvo yliopistokoulutukseen hakeutumisessa. Kasvatus 46 (3), 334–348.
Kosunen, S., Inkinen, A., Haltia, N. & Jokila, S. 2022. Tarjonta ja kysyntä valmennuskurssimarkkinoilla opiskelijavalintauudistuksen aikana. Kasvatus 53 (1), 63–78.
Mankki, V., Räihä, P. & Joutsenlahti, J. 2018. Todistusvalinnan ennustevaliditeetti korkeakoulujen opiskelijavalinnassa esimerkkinä luokanopettajakoulutus. Tiedepolitiikka 43 (2), 7–15.
McGarth, C. H., Henham, M. L., Corbett, A., Durazzi, N., Fearson, M., Janta, B., Kamphuis, B. W., Katashiro, E., Brankovic, N., Guerin, B., Manville, C., Schwartz, I., & Schweppenstedde, D. 2014. Higher Education Entrance Qualifications and Exams in Europe: A Comparison. Policy Department B, European Union. (linkistä voi avata pdf-version)
Metsäranta, R.-L, Viljaranta, J., Tuominen, H., Aunola, K., Poikkeus, A.-M. & Mullola, S. 2019. Ylioppilastutkinnon, tavoiteorientaatioiden ja muiden motivaatiotekijöiden yhteys luokanopettajakoulutukseen hakeneiden menestymiseen Vakava-valintakokeessa. Kasvatus 50(2), 136–148.
MTV Uutiset. 2022. Korkeakouluopiskelijat kannattavat ylioppilaskirjoituksista luopumista – SYL tahtoisi tilalle tasotestin: ”Lukiosta tulisi yleissivistävämpi”.
MTV Uutiset. 2022. Andersson: Hallitus ei suunnittele ylioppilaskirjoituksista luopumista – Honkosen mukaan opiskelijavalintauudistus oli virhe.
Opetusministeriö. 2004. Yhteishausta yhteisvalintaan. Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:9 (selvitysmies Sakari Ahola).
OKM. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Valmiina valintoihin. Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:37.
OKM. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. Ylioppilastutkinto.
Suomen Lukiolaisten Liitto. 2022. Lukiolaiset: Ylioppilaskirjoituksista ei pidä luopua.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. 2016. Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat.
Viren, M. 2012. Ovatko pääsykokeet pelkkää arpapeliä? Tieteessä tapahtuu 30 (5), 63–65.
Vuorio-Lehti, M. 2007. Valkolakin hohde- Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus & Aika 1 (1) 2007, 19-33.
Ylioppilastutkintolautakunta. 2022.
Väittelyaihe 7. ”Yrittäjyyskasvatuksen asemaa koulutuksessa on vahvistettava”
Puolesta ja vastaan argumenteissa voi käsitellä esim:
- yrittäjyyden asema yhteiskunnassa
- yrittäjyyskasvatus hallintana ja politiikkana
- tieteen vapaus ja autonomia
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Harni, E. 2022. Yrittäjyyskasvatuksen eetos ja politiikka myöhäiskapitalismissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
Ikonen, H.-M. & Nikunen, M. 2021. Nuorten aikuisten yrittäjämielenlaadun terapeuttinen hallinta. Teoksessa K. Brunila, E. Harni, A. Saari & H. Ylöstalo (toim.) Terapeuttinen valta. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Tampere: Vastapaino, 291–307.
Joensuu-Salo, S., Viljamaa, A. & Varamäki, E. 2020. Mikä saa opiskelijan ryhtymään yrittäjäksi? Tuloksia toiselta asteelta ja korkeakouluista kuudesta maasta. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(4), 26-41.
Komulainen, K., Keskitalo-Foley, S., Korhonen, M. & Lappalainen, S. (toim.) (2010). Yrittäjyyskasvatus hallintana. Tampere: Vastapaino.
Korhonen, M. 2012. Yrittäjyyttä ja yrittäjämäisyyttä kaikille?: uusliberalistinen hallinta, koulutettavuus ja sosiaaliset erot peruskoulun yrittäjyyskasvatuksessa. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
Laalo, H. 2020. Yrittäjyys akateemisena mentaliteettina: Yrittäjäminän normalisointi ja neuvottelu koulutuspoliittisessa kielenkäytössä ja yliopistokoulutuksen käytännöissä. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto.
Laalo, H. & Jauhiainen, A. 2019. Yrittäjyyttä akatemiaan! Yliopistokoulutuksen problematisoituminen yrittäjyysdiskurssissa. Aikuiskasvatus 39(2), 92–107.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2009. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. Mitä on yrittäjyyskasvatus?
Peltonen, K., Niiranen, S., Ikäheimonen, T. & Oikkonen, E. 2021. Katsaus suomalaisen yrittäjyyskasvatustutkimuksen nykytilaan ja tulevaisuuden suuntiin. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 23(1), 4–26.
Pyykkönen, M. 2021. Yrittäjäkansalaisuuden rakentaminen ja terapeuttinen valta. Teoksessa K. Brunila, E. Harni, A. Saari & H. Ylöstalo (toim.) Terapeuttinen valta. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Tampere: Vastapaino, 265–290.
Siivonen, P. 2019. Akateeminen yrittäjyys ja yliopistojen murros. Aikuiskasvatus, 39(2), 90–91.
Yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto. Yrittäjyyskasvatus. Selviytymisopas päättäjille.
Yrittäjät. Yrittäjyyskasvatus ja kouluyhteistyö.
Väittelyaihe 8. ”Digitalisaatiota on edistettävä kaikilla koulutusasteilla”
Puolesta ja vastaan argumenteissa voi käsitellä esim:
- millaisia tulkintoja digitalisaatiosta esitetään
- digitalisaation vaikutukset koulujen ja opettajien toimintaan
- Covid-19 pandemian vaikutukset
- miten tekoäly muuttaa koulutusta
- digitalisaatio ja koulutuksen liiketoiminta
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Grassini, S. 2023. Shaping the future of education: Exploring the potential and consequences of AI and ChatGPT in educational settings. Education Sciences 13 (7), 692.
Hirsto, L. 2023. Opettaja, opetus ja tekoäly – keskustelua CHATGPT-3:n kanssa. Kasvatus 54 (2), 175–176.
Juntunen, J. & Haverinen, L. 2023. Tekoälytyökalut korkeakouluopetuksessa – uhka vai mahdollisuus? Oamk Journal 50/2023.
Koramo, M., Brauer, S. & Jauhola, L. 2018. Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2018:9.
Lempinen, S. & Seppänen, P. 2021. Valtio koulutuksen liiketoimintaa edistämässä: Digitalisaatiolla ”osaamisen ekosysteemiin” organisaatioissa. Teoksessa J. Varjo, J. Kauko & H. Silvennoinen (toim.) Koulutuksen politiikat. Kasvatussosiologian vuosikirja 3. Suomen kasvatustieteellinen seura, 73–110.
Mertanen, K. & Brunila, K. 2023. Vanhanaikainen, joustamaton ja välinpitämätön koulutus? Koulutusmarkkinat ja yritykset nuorten koulutuksen pelastajana Suomessa. Kasvatus 54 (1), 51–63.
OAJ-areena. 2022. Edubisnes kietoutuu koulutukseen.
OAJ:n askelmerkit digiloikkaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:17.
Nokelainen, P. 2023. Kuinka ChatGPT teki minut tarpeettomaksi. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 25 (1), 4–9.
Seppänen, P., Lempinen, S., Nivanaho, N., Kiesi, I. & Thrupp, M. 2020. Edu-bisnes peruskoulussa: Kohti ”eduekosysteemiä”. Kasvatus 51 (2), 95 –112. (pdf löytyy googlaamalla)
Seppänen, P., Thrupp, M. & Lempinen, S. Edu-business in Finnish schooling. Teoksessa A. Hogan & G. Thompson (toim.) Privatisation and Commercialisation in Public Education. How the Public Nature of Schooling is Changing, London: Routledge.
Teräs, M. Koulutuksen digitalisaation potentiaali – tarve kriittiselle soveltavalle tutkimukselle.
YLE uutiset 2019. Kännyköihin ladataan kouluissa sovelluksia, jotka äänittävät lasten puhetta – Isä vaatii: ”Tällaisia tietoja ei saa luovuttaa ulkopuolisille”.
YLE. 2023b. ”Tekoäly käyttöön jo alakoulussa”, sanoo opettajien kouluttaja – näissä viidessä asiassa se voisi auttaa.
YLE. 2023c. Tekoälyn kolme uhkaa ja kolme mahdollisuutta – asiantuntijat ja tekoäly itse vastaavat Ylelle.
YLE. 2023d. Tutkija peräänkuuluttaa tekoälyn toiminnan ymmärtämistä, joka alkaa olla uusi kansalaistaito.
Väittelyaihe 9. ”Oppimisen tuki esiopetuksessa ja perusopetuksessa ei tällä hetkellä toimi riittävän hyvin”
Puolesta ja vastaan argumenteissa voi käsitellä esim.
- Erilaisia näkökulmia oppimisen tuen / kolmiportaisen tuen mallin toteutumiseen
- Eri toimijoiden näkökulmia
- Tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Kinnunen, A-M., Aro, M., Närhi, V. & Savolainen, H. 2021. Tukivastemallilla selkeyttä ja vaikuttavuutta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletin, 31 (2), 116–124.
OPH. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014a.
OPH. 2014b. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. 2014b.
OPH. 2023b. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ. 2023a. Opetushallitus selkeytti ohjeitaan oppimisen tuesta – neljä nostoa muutoksista.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ. ”Tuki perille, ei vain paperille” – OAJ ehdottaa oppimisen tukeen radikaalia uudistusta.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ. 2023c. Tuki toimivaksi: Oppimisen tuen ketju yhtenäistettävä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022a. Kohti inklusiivista varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta: Oikeus oppia – Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevan työryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:44.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022b. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki: Selvitys opetuksen järjestäjien näkemyksistä tuen järjestelyistä kunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:6.
Perusopetuslaki 21.8.1998/628.
Vehkakoski, T. & Rantala, A. 2020. Oppilaalle tarjottavan tuen perusteleminen esi- ja perusopetuksessa laadituissa pedagogisissa arvioissa ja selvityksissä. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI Bulletin, 30(4), 4–21.
YLE. 2023. MOT selvitti, missä lapset saavat eniten oppimisen tukea – yksi alue erottuu kartalta.