Väittelyaihe 1. ”Suomessa tarvitaan varhaiskasvatuskentällä lisää yksityisiä päiväkoteja”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
- julkisiin ja yksityisiin palveluihin liittyviä erityispiirteitä
- markkinoitumispolitiikkaa
- kokemuksia yksityisistä/julkisista palveluista
- päivähoidon hintaa
- tasa-arvokysymyksiä
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Riitakorpi, J., Alila, K. & Kahiluoto, T. 2017. Varhaiskasvatuksen yksityiset palvelut. Valtakunnallinen selvitys 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:3
Puroila A-M. & Kinnunen S. 2017. Selvitys varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 78/2017.
Ruutiainen, V., Alasuutari, M. & Karila, K. 2018. Markkinoistuvat varhaiskasvatuspalvelut. Yhteiskuntapolitiikka 83 (4), 441–447.
Tuori, K. 2021. Asiantuntijaselvitys eräistä yksityisen varhaiskasvatuksen sääntelyyn liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:22.
Yksityinen päivähoito voi tulla kunnallista halvemmaksi – kasvaako suosio? Taloussanomat 30.4.2016.
EPSI Rating Yksityinen päivähoito 2018.
Väittelyaihe 2: ”Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu hyvin suomalaisessa koulutuksessa”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
- erilaisia tulkintoja tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta
- mitä laki sanoo aiheesta?
- naisten ja miesten koulutustaso
- oppimistuloksia sukupuolen näkökulmasta
- sukupuolieroja koulutukseen osallistumisessa
- työmarkkinoihin liittyviä kysymyksiä
- Suomen tilanne verrattuna muihin maihin
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Alasaari, N. & Katainen, R. 2016. Selvitys sukupuolten tasa-arvon edistämisestä varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Brunila, K. 2009. Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:51.
Europa 2021. Miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu.
Kantola, J., Nousiainen, K. & Saari, M. 2012. Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Helsinki: Gaudeamus.
Kuusi, H., Jakku-Sihvonen, R. & Koramo, M. 2009. Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:52.
Laiho, A. 2013. Sukupuolten tasa-arvo koulutuspoliittisena tavoitteena ja käsitteenä – erityistarkastelussa 2000-luvun politiikkadokumentit. Kasvatus & Aika 7 (4) 2013, 27–44.
Tasa-arvotiedon keskuksen sivusto. Sukupuolten tasa-arvo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2010. Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:18.
Tasa-arvovaltuutettu.
Tilastokeskus. Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten.
Tasa-arvolaki pähkinänkuoressa.
Väittelyaihe 3: ”Suomessa tulisi siirtyä maksulliseen yliopistokoulutukseen”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
- lukukausimaksujen hyötyjä ja haittoja eri tahojen näkökulmasta (yhteiskunta, oppilaitostaso, yksilötaso)
- millä tavalla lukukausimaksut muuttaisivat yliopistokoulutuksen kustannusmallia
- kansainvälisiä kokemuksia maksullisesta yliopistokoulutuksesta
- millä tavalla yliopistokoulutuksen maksullisuus liittyy koulutuksen laatuun ja sen arviointiin
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Kaivo-Oja, J. & Karppinen, A. 2014. Lukukausimaksut ja yliopistojen houkuttelevuus. Mitä tilastot ja kansainväliset tutkimukset kertovat? Vai kertovatko mitään suomalaisesta perspektiivistä? Tiedepolitiikka 39 (1) s. 53–64. (Utuvolter.fi)
Kantola, R. 2007. Tie maksulliseen korkeakoulutukseen.
Dearden, L., Fitzsimons, E., Goodman, A., & Kaplan, G. 2008. Higher Education Funding Reforms in England: The Distributional Effects and the Shifting Balance of Costs. Economic Journal. Royal Economic Society, vol. 118(526), pages F100–F125, 02.
Hauhia, M. 2015. Korkeakoulutus sanomalehden kielipeleissä. Aamulehden lukukausimaksu-uutisoinnin diskurssianalyyttinen tarkastelu julkisen pedagogiikan näkökulmasta. Acta Universitatis Tamperensis 2047.Tampere University Press. (löytyy googlaamalla)
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2014. Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun seuranta ja arviointi. Työryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:16.
Uusitalo, R. 2012. Lukukausimaksut korkeakouluihin? Akateeminen talousblogi 23.8.2012.
Viren, M. 2011. Kuka maksaa ”ilmaisen” yliopisto-opetuksen? Yhteiskuntapolitiikka 76 (3), 333–338.
Viren, M. 2011. Ilmainen yliopisto-opetus tiensä päässä. Tieteessä tapahtuu Vol 29 (6).
Väittelyaihe 4: ”Oppivelvollisuuden laajentaminen on hyvä uudistus”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
- rahoituskysymykset
- kansainvälinen vertailu ja kokemukset muista maista
- koulutuksen nivelvaiheen kysymykset
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Ahonen, S. 2021. Kiistelty oppivelvollisuus. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian vuosikirja.
Euroopan komissio. 2017. Compulsory education in Education 1017/18. Eurydice facts and figures.
Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Johnson, P. & Kiilakoski, T. 2020. Oppivelvollisuuden laajentaminen 2021? Arviointia uudistuksen kestävyydestä ja vaikuttavampia vaihtoehtoja.
Kuosmanen, I. & Moisio, A. 2014. Oppivelvollisuusiän pidentämisen kustannusvaikutukset. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
OKM 2020. Oppivelvollisuuden laajentaminen – avoin kysely peruskoulun ja toisen asteen opiskelijoille.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus vuoden 2015 valtion talousarvioon.
Seuri, A. Uusitalo, R. & Virtanen, H. Pitäisikö oppivelvollisuusikä nostaa 18 vuoteen? Talouspolitiikan arviointineuvoston taustamuistio. (pdf löytyy googlaamalla)
Sirvio, P. Oppivelvollisuuden laajentaminen lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön webinaari 9.2.2021. (pdf löytyy googlaamalla)
Väittelyaihe 5: ”Koulutustasoa tulisi jatkuvasti nostaa suomalaisessa yhteiskunnassa”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
- koulutusekspansion ja koulutusinflaation yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia
- vaikutuksia työllistymiseen, tutkintojen arvoihin ja arvostamiseen
- vaikutuksia työelämän muutokseen sekä koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Aro, M. 2014. Koulutusinflaatio. Koulutusekspansio ja koulutuksen arvo Suomessa 1970–2008. Turun yliopiston julkaisuja. C 376. (Utuvolter.fi)
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2014. TEM: Työ muuttuu, mutta ei häviä.
Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. 2007. From elite university to mass higher education. Educational expansion, equality of opportunity and returns to university education. Acta Sociologica 50 (3), 231–247. (Utuvolter.fi, lehtihaku)
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2014. Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970–2030. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:1.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Miten tohtorit työllistyvät? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:3. (löytyy googlaamalla)
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen: Laadullinen työllistyminen korkeakoulujen rahoituksen kriteeriksi.
Puhakka, A., Rautopuro, J. & Tuominen, V. 2010. Employability and Finnish university graduates. European Educational Research Journal 9 (1), 45–55. (Utuvolter.fi)
Pyöriä, P. & Ojala, S. 2016. Prekaarin palkkatyön yleisyys: liioitellaanko työelämän epävarmuutta? Sosiologia 53 (1), 45–63.
Tuominen, V. 2013. Maistereiden työllistyvyys. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in social sciences and business studies No 57.
Väittelyaihe 6. ”Jatkuva oppiminen on Suomessa aito mahdollisuus kaikenikäisille”
Puolesta ja vastaan argumenteissa voi käsitellä esim.
- mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja opiskeluun eri elämänvaiheissa
- maksuttomuus/maksullisuus
- suomalainen koulutusjärjestelmä: opintopolkujen joustavuus ja joustamattomuus
- oppilaan/opiskelijan sosioekonomiseen taustaan ja kulttuuripääomaan liittyvät näkökulmat
- sukupuoleen liittyvät näkökulmat
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Haltia, N., Rahiala, E. & Leskinen, L. 2018. Osaamista, hyvinvointia, sivistystä. Aikuiskoulutuksen koetut hyödyt. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 49(1), 82–88.
Käyhkö, M. 2011. Vieras omassa perheessä. Koulutuksessa hyvin menestyneiden tyttöjen koulunkäynti työläisperheessä. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 42 (5), 415–426.
Opetus- ja kulttuuriministeriö – jatkuva oppiminen.
Silvennoinen, H. & Lindberg, M. 2013. Aikuiskoulutukseen osallistuminen Suomessa. Aikuiskasvatus 35 (4).
Vuorinen-Lampila P. 2020. Yliopiston opiskelijavalinnasta opintourille: Miten opintouratyypit ja siirtymäjärjestelmä linkittyvät koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. Teoksessa J. Ursin & R. Muhonen (toim.) Tuntematon korkeakoulutus. Kasvatusalan tutkimuksia. Suomen kasvatustieteellinen seura.
Yle Uutiset. 2016. Eläkeikäiset innostuivat opiskelusta – 76-vuotias psykologian ylioppilas: ”Aivot toimivat edelleen”
Väittelyaihe 7: ”Korkeakoulujen valintauudistus on hyvä ratkaisu”
Puolesta ja vastaan -argumenteissa voi käsitellä esimerkiksi:
- minkälaisia vaikutuksia pääsykokeista luopumisella tai niiden säilyttämisellä on?
- minkälaisia ovat vaikutukset opintoihin hakemiseen ja pääsemiseen sekä motivaatioon tietylle alalle hakemiseen?
- Tarkastelkaa vaikutuksia niin hakijoiden kuin oppilaitostenkin näkökulmista.
Aiheeseen liittyvää materiaalia:
Ahola, S. Asplund, R. & Vanhala, P. 2018. Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2018.
Haltia, N., Isopahkala-Bouret, U. & Jauhiainen, A. 2019. Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuudet. Aikuiskasvatus 39 (4), 276–289.
Haltia, N. & Lahtomaa, M. 2019. Toinen reitti yliopistoon. Millaisia polkuja aikuisille? Aikuiskasvatus 3/2019.
Kauhanen, H., Pekkarinen, T., Suhonen, T. & Virkola, T. 2020. Mitä voimme odottaa opiskelijavalinnan uudistukselta? Talous ja yhteiskunta 4 (löytyy verkosta).
Kosunen, S., Haltia, N. & Jokila, S. 2015. Valmennuskurssit ja mahdollisuuksien tasa-arvo yliopistokoulutukseen hakeutumisessa. Kasvatus 46 (3), 334–348. (Utuvolter.fi)
McGarth, C. H., Henham, M. L., Corbett, A., Durazzi, N., Fearson, M., Janta, B., Kamphuis, B. W., Katashiro, E., Brankovic, N., Guerin, B., Manville, C., Schwartz, I., & Schweppenstedde, D. 2014. Higher Education Entrance Qualifications and Exams in Europe: A Comparison. Policy Department B, European Union.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Valmiina valintoihin. Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:37.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. 2016. Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat.
Viren, M. 2012. Ovatko pääsykokeet pelkkää arpapeliä? Tieteessä tapahtuu 30 (5), 63–65.