Hannele Massinen

Koulutus voidaan lyhyesti ja väljästi määritellä institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusjärjestelmäksi runsaan sadan vuoden kuluessa. Koulutus on kiinteä osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt myös oppimisyhteiskuntakäsite kuvaamaan muuttuneita käsityksiä, käytäntöjä ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja … Lue lisää

Koulutus voidaan lyhyesti ja väljästi määritellä institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusjärjestelmäksi runsaan sadan vuoden kuluessa. Koulutus on kiinteä osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt myös oppimisyhteiskuntakäsite kuvaamaan muuttuneita käsityksiä, käytäntöjä ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja … Lue lisää

Koulutus voidaan lyhyesti ja väljästi määritellä institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusjärjestelmäksi runsaan sadan vuoden kuluessa. Koulutus on kiinteä osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt myös oppimisyhteiskuntakäsite kuvaamaan muuttuneita käsityksiä, käytäntöjä ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja … Lue lisää

Koulutus voidaan lyhyesti ja väljästi määritellä institutionaaliseksi kasvatukseksi. Koulutus on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa muotoutunut nykyiseksi, laajaksi ja eriytyneeksi koulutusjärjestelmäksi runsaan sadan vuoden kuluessa. Koulutus on kiinteä osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jota toisinaan kutsutaankin koulutusyhteiskunnaksi. Uuden vuosituhannen alussa on yleistynyt myös oppimisyhteiskuntakäsite kuvaamaan muuttuneita käsityksiä, käytäntöjä ja tavoitteita koskien ihmisten kouluttamista, opiskelua ja … Lue lisää

Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2015 tai uudempi painos. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Osa I: Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalla tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2015 tai uudempi painos. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Osa II: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus. Alasuutari, P. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino. (myös … Lue lisää

Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2015 tai uudempi painos. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Osa I: Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalla tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2015 tai uudempi painos. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Osa II: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus. Alasuutari, P. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino. (myös … Lue lisää

Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2015 tai uudempi painos. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Osa I: Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalla tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2015 tai uudempi painos. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Osa II: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus. Alasuutari, P. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino. (myös … Lue lisää

Aineisto = aineistona voivat olla kyselyin, haastattelulla, testaamalla tai havainnoimalla itse hankitut aineistot tai jo olemassa olevat, valmiit dokumentit, joihin kuuluva aineisto voi olla hyvin monenlaista. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjat ja lehdet, tilastot, arkistot, aikaisempien tutkimusten tuottamat materiaalit ja joukkotiedotuksen tuotteet (lehtiartikkelit, tv- ja radio-ohjelmat, elokuvat) jne. Analysointimenetelmä = kerätyn aineiston analyysitapa, jossa vaiheessa tutkijalle selviää, … Lue lisää

Aineisto = aineistona voivat olla kyselyin, haastattelulla, testaamalla tai havainnoimalla itse hankitut aineistot tai jo olemassa olevat, valmiit dokumentit, joihin kuuluva aineisto voi olla hyvin monenlaista. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjat ja lehdet, tilastot, arkistot, aikaisempien tutkimusten tuottamat materiaalit ja joukkotiedotuksen tuotteet (lehtiartikkelit, tv- ja radio-ohjelmat, elokuvat) jne. Analysointimenetelmä = kerätyn aineiston analyysitapa, jossa vaiheessa tutkijalle selviää, … Lue lisää

Aineisto = aineistona voivat olla kyselyin, haastattelulla, testaamalla tai havainnoimalla itse hankitut aineistot tai jo olemassa olevat, valmiit dokumentit, joihin kuuluva aineisto voi olla hyvin monenlaista. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjat ja lehdet, tilastot, arkistot, aikaisempien tutkimusten tuottamat materiaalit ja joukkotiedotuksen tuotteet (lehtiartikkelit, tv- ja radio-ohjelmat, elokuvat) jne. Analysointimenetelmä = kerätyn aineiston analyysitapa, jossa vaiheessa tutkijalle selviää, … Lue lisää